Laulumetodista apua musikaalilaulamiseen?

Laulajana ja esiintyjänä kiinnostukseni on kohdistunut jo pitkään musiikkiteatterimaailmaan, mutta nyt mukaan on tullut myös pedagoginen näkökulma, sillä suuntaukseni musiikkipedagogiopinnoissani on musiikkiteatterin ohjaus. Musiikkiteatterikenttä on musiikillisesti hyvin laaja, musikaaleja on paljon erilaisia, eri vuosikymmeniltä ja mukaan mahtuu monia eri musiikkityylejä. Musikaalista riippuen näyttelijän pitää muokata lauluaan kyseessä olevan produktion musiikkityyliin soveltuvaksi. Musikaaliroolia tehdessä laulusoundia tulisi lähteä hakemaan roolihahmon kautta, eikä sen mikä olisi itselle luontaisinta. Nykyään moniin musikaaliproduktioihin palkataan lauluvalmentaja, joka auttaa tässä asiassa.

Minua kiinnostaa, että miten jokin laulumetodi vastaa tähän tarpeeseen hakea erilaisia laulutyylejä, ja että mitä musikaalilauluvalmentaja sellaisesta voi hyötyä. Lauluopinnoissani minulle on tullut vastaan kaksi erilaista laulumetodia. Complete Vocal Techniquen (suomeksi Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikka) pääperiaatteisiin kuuluu, että kaikki soundit on mahdollista tuottaa terveesti. Myös Estill Voice Training-mallissa tavoitteena on käyttää ääntä mahdollisimman monipuolisesti. Olen saanut jonkinlaista kosketuspintaa Estilliin laulaja/näyttelijäystäväni sekä lauluvalmentajan, jonka opissa olen ollut, kautta, joten siksi lähdin tarkastelemaan juuri tätä metodia. Kiinnostavaa on, että Estillissa yhdistyvät vahvasti tiede ja käytännön soveltaminen. Erilaisia laulumetodeja tutkaillessa on kuitenkin hyvä muistaa, että mikään laulumetodi ei ole oikotie onneen, vaan mahdollisuus löytää työkaluja laulutekniikan kehittämiseen ja monipuolistamiseen.

Mitä on Estill Voice Training?

Yhdysvaltalainen tutkija ja laulupedagogi Jo Estill kehitti Estill Voice Training (EVT) –mallin, jota käytetään äänenkäytön kehittämisessä laulunopetuksessa, puheterapiassa ja musiikkiteatterissa ympäri maailmaa. Estill antaa keinot monipuoliseen ja terveeseen äänenkäyttöön. Kyseisen metodin pohjana on tutkimustieto äänielimistön toiminnasta ja eri toimintojen vaikutuksesta äänituotantoon. Estill Voice Training perustuu lihasten harjoittamiseen eriytetysti, ja sen ydin on Figures for Voice –äänikuviot. Näistä kuvioista on koottu reseptejä, joiden avulla voidaan saada aikaan erilaisia äänenvärejä ja äänenkäyttötapoja eri tilanteisiin soveltuviksi. Estill Voice Trainingissa on kuusi tutkittua reseptiä (kvaliteettia) variaatioineen joita harjoitellaan omaksumaan. Käytännössä ihmisäänellä on toki lukemattomia erilaisia yhdistelmiä, joita tuotetaan niin äänenkäytön tarpeiden kuin taiteellisten valintojen myötä. (Annola & Turunen 2015.)

Estill-metodissa äänikoneisto jaetaan kolmeen osioon:

  1. Energia eli hengitysilma, jonka kontrollointi tapahtuu keuhkoissa ja keskivartalossa.
  2. Lähde eli ääni, joka syntyy äänihuulissa.
  3. Suodatin eli äänen ulostuloreitti. Tapahtuu pään ja nielun kautta.

Estill-metodissa keskitytään kahteen jälkimmäiseen, kun taas yleensä laulunopetuksessa lähtökohtana on hengitys. Jo Estillin mukaan ensin täytyy opetella äänikuviot (Figures for Voice). Kurkun osalta kuvioita on kuusi ja ulostulon osalta viisi. Lisäksi on vielä kaksi erilaista ankkuroimistapaa. (Turunen 2012.)

Äänikuviot ja –kvaliteetit (Figures for Voice & Voice Qualities)

Estill Voice Trainingissa tarkoituksena on eriyttää äänikuviot toisistaan (Annala & Turunen 2015). Turusen (2012) mukaan näitä kuvioita yhdistämällä saadaan kuusi erilaista ”äänilaatua”.

Äänikuviot:

Äänihuulet: Alukkeet ja lopukkeet (True Vocal Folds: Onset/Offset)
Taskuhuulet (False Vocal Folds)
Äänihuulet: Äänihuulimassa (True Vocal Folds: Body-Cover)
Kilpirusto (Thyroid Cartilage)
Rengas- eli sormusrusto (Cricoid Cartilage)
Aryepigloottinen sulkijalihas (Aryepiglottic Sphincter, AES)
Kurkunpää (Larynx)
Kitapurje/Pehmeä kitalaki (Velum)
Kieli (Tongue)
Leuka (Jaw)
Huulet (Lips)

Ankkurit

  1. Pää ja kaula (Head and Neck)
  2. Torso (Torso)

Estill Voice Training-systeemi sisältää täsmälliset harjoitteluohjeet näiden äänikuvioiden hallitsemiseksi (Annala & Turunen 2015).

Äänilaadut

Puhe, käytetään mm. Musiikkiteatterissa, jazzissa, folkissa.
Falsetto, käytetään mm. Vanhassa musiikissa, jazzissa.
Valitus/Itku, käytetään mm. Kehtolauluissa, valituslauluissa, jazzissa.
Tvängi, käytetään mm. Countrymusiikissa, R&B-musiikissa, musiikkiteatterissa. On kahta eri lajia: nasaali ja avoin suutvängi.
Ooppera, käytetään laajasti klassisessa musiikissa ja musiikkiteatterissa.
Belttaus, käytetään mm. pop/rock-musiikissa, gospelissa, musiikkiteatterissa.

Näitä tyylejä voi myös yhdistellä käytännössä sen mukaan, millaista soundia haetaan. (Turunen 2012.)

Estill Voice Training lauluvalmentajan näkökulmasta

Estill Voice Training-metodi siis tarjoaa selvästi työkaluja tarpeeseen hakea erilaisia laulutyylejä. Mitä aiheesta sanoo musikaalilauluvalmentaja Juho Eerola Keskisuomalainen-lehden artikkelissa? Eerola saa pian Estill Voice Trainingin Certified Master Teacher-oppiarvon. Hän kertoo Estillin idean olevan siinä, että ääntöelimistössä on 13 rakennetta, joita harjoitellaan kontrolloimaan erikseen. Yhdistelmiä muuttamalla voidaan tuottaa mikä tahansa soundi – intialaisesta kansanlaulusta kantrin twangiin tai venäläiseen oopperaan. Eerola soveltaa Estill-metodia esimerkiksi valmentaessaan Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijöitä laulamaan. Hänen mukaansa metodin keskeinen hyöty on siinä, että sen avulla tiedostamattomasta lihastyöstä voidaan tehdä tiedostettua, jolloin kerran tehty suoritus on mahdollista toistaa. Hän sanoo, että tässä tapauksessa ei tarvitse mennä mielikuvatasolle, vaan näyttelijä voi käyttää näitä työkaluja ja keskittyä reagoimiseen ja läsnäoloon näyttämöllä. (Tuomaala 2017.)

Estill Voice Training näyttelijän näkökulmasta

Haastattelin Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijää Saara Jokiahoa. Hän on valmistunut Lahden Ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalta, ja hänellä on pitkä kokemus Estill Voice Training-metodista. Saaralle EVT on laaja työkalusalkku. Paletti josta voin koota tarvittavat soundit, ja jos tulee joku ongelmatilanne tai haastavampi kohta, niin sieltä voi löytää avun. Estillin hyödyistä kertoo se, että Saara kokee, että hän oppi yhden Estill-kurssin aikana enemmän kuin kolmen vuoden musiikkiteatterikoulutuksen aikana. Jokiaho kertoo, että Estill-metodi on hänen mielestään selkeä, järkevä ja käyttökelpoinen. Hän oli laulanut jo pitkään Estilliin tutustuessa, joten se oli hänelle helposti ymmärrettävissä ja sovellettavissa. Jokiaho nostaa esille mielestään tärkeän ja kiinnostavan opin, nimittäin sen, että vibrato on vähän niin kuin välimerkki jota käytetään lauseen lopussa merkkaamaan, että lause on päättymässä. Tämä johdattelee siihen, että katsoja kuuntelee sanoja sen sijaan että onpas tuolla laulajalla ihana ääni. Tämä on äärimmäisen tärkeää nimenomaan teatterimaailmassa, jossa teoksen juonta kuljetetaan myös musiikkinumeroiden aikana.

Estillissä Saara on opetellut tekemään kaikkia soundeja hyvin teknisesti, esim. belttauksessa hän ajattelee, että ”paksut äänihuulet, tietty valmistautuminen jolloin rengasrusto tilttaa, aika paljon tvängiä”. Sama tulos tulee siitä, kun huikkaa jollekin, yrittää saada jonkun kuulemaan mitä sanoo, niin samat asetukset tulee automaattisesti. Toisena esimerkkinä äänilaadun sob (valitus/itku) voi rakentaa pala kerrallaan niin että ”laskee kurkunpäätä, ohuet äänihuulet, paljon tilttiä”, niin siitä tulee nyyhkytys. Sama efekti tapahtuu kurkussa, kun oikeasti elämässä tulee liikutuksen tunne. Nykyään esiintyjänä ja teatterityössä Jokiaho pyrkii menemään tunnetilan kautta soundiin, hän kokee sen olevan itselle orgaanisempi tapa kohtaustyön sisällä. Esimerkiksi surullisessa kohtauksessa ajattelee itkun tunnetta, kuin että mitä kurkunpään pitää nyt tehdä. Toki se, että siihen pystyy, että keho pystyy reagoimaan tunneiloihin ja laulamaan, johtuu siitä, että on tehnyt tekniikkatreeniä runsaasti.

Saaran mukaan EVT:stä voi ehdottomasti saada irti myös sellainen henkilö, joka ei tunne metodia hyvin. Estill-opettajat käyttävät paljon sellaista menetelmää, että laulajaa pyydetään esimerkiksi hakemaan tuntumaa kurkunpään liikkeisiin mielikuvien kautta. Mielikuvat voivat auttaa myös laulajaa, joka ei tunne metodia hyvin. Kun esimerkiksi haetaan nyyhkytyksen tunnetta (keinoina voi olla mm. kissanpoika sateessa, uikuttava koira jne.) ja sitten tunnustellaan, miltä kurkussa tuntuu, ja pikkuhiljaa oppii liikuttamaan kurkunpäätä ilman että sitä pitää hakea mielikuvilla.

Estillissä omaa mukavuusaluetta, eli sitä miten on tottunut laulamaan, kutsutaan attractor stateksi. Pyritään pois ajattelusta, että ihmiselle olisi luonnollisesti joku tietty oikea laulutapa, vaan se on vaan se, mihin on tottunut. Kaikki pystyy kaikkeen, kun vaan löytää oikeat keinot ja harjoittelee kovasti.

Ajatuksiani metodista

Mielestäni Estill Voice Training-metodi on erittäin varteenotettava työkalupakki musikaalilaulajan avuksi. Hienoa että metodille on tieteellinen perusta, on tärkeää, että tietää mitä kehossa tapahtuu missäkin äänilaadussa, niin sen voi oppia toistamaan, eikä ole sattumaa, mitä minäkin päivänä sattuu suusta tulemaan. Aion ehdottomasti jatkaa tutustumista EVT-metodiin, ja käyttää sitä omien oppilaideni kanssa. Parhaimman hyödyn metodista saa irti varmasti kehittyneemmät laulajat, mutta niin kuin Saara Jokiaho haastattelussaan sanoi, että siitä voi saada irti myös vähän kokemattomampikin laulaja.

Kirjoittaja Sara Seppänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet

Annola, A. & Turunen, J. 2015. Estill Voice Training. Laulupedagogi 2015-2016.

Tuomaala, T. 2017. Elimistön 13 rakennetta. Keskisuomalainen. 9.9.2017.

Turunen, J. 2012. Estill-metodia opiskelemassa. Maestra. Viitattu 16.1.2018. https://maestra.fi/2012/05/27/estill-metodia-opiskelemassa/

 

3 kommenttia

  1. Mukava lukea että laulunopettajia työllistyy teatteriproduktioihin. Ja käytän itsekin cvt:tä ja evt:tä apuna ja hyödyksi omassa laulussa ja opetuksessa. Hyvää estillin esittämistä.

  2. Mielenkiintoinen artikkeli. Tarkasta fysiologisesta työstä on varmasti hyötyä tekniikan harjoittelussa. Eri oppijoiden ja oppimistapojen huomiointi on myös tärkeää. Mielikuvien yhdistäminen konkretiaan, kumpikaan ei sulje toistaan pois. Tunnetilat hyötynä soundien hakemiseen on varmasti hyvä työväline musikaalityössä, ja ylipäätään laulajilla kun tehdään tulkintaa. Mukavaa lukea Estillista enemmän ja saada tietoa tekniikasta. CVT on itselleni tutumpi.

  3. Kirjoitat mielenkiintoisesta aiheesta. Artikkelin alkupuoli on oikein hyvin kirjoitettu, mutta lopppupuolella lukemista haittaa pilkku- ja muut lyöntivirheet.
    Estill Voice Training on minusta myös havainnollistava ja hyvin käyttökelpoinen menetelmä. Toisin kuin CVT, se perustuu tieteellisemmälle pohjalle. Itse olen käynyt EVT 1 ja 2 kurssit ja voin kyllä suositella niitä.
    Hyvä, kun kerroit, että esim sobissa itkua ajattelemalla kehossa tapahtuu usein luonnostaan tietynlaisia asioita, joista tulee tietty soundi, jota taas Estillin avulla voi hakea puhtaasti mekaanisesti anatomian tasolla. Näinhän se on.
    Hyvä artikkeli, jossa asiaa esitellään monipuolisesti.

Jätä kommentti