Kehotietoisuus tämän päivän tanssijan työkaluna – Autenttinen liike -työskentely välineenä tanssijuuden kehittymisessä

Tämän päivän tanssin kenttä fuusioituu vahvasti kohti eri esittävien taiteiden yhä tiiviimpää yhteistyötä ja performanssitaidetta. Nykypäivän tanssijat eivät ole pelkästään koreografin materiaalin omaksumiseen ohjelmoituja robotteja. Teknisten taitojen lisäksi tanssijoilta vaaditaan kykyä heittäytyä, improvisoida ja ilmaista itse tuotetun liikkeen avulla. Tässä artikkelissa avaamme Autenttinen liike -työskentelyn käsitettä ja pohdimme sen mahdollisuuksia oman tanssijuuden kehittymisen prosessissa omiin kokemuksiimme pohjaten.

Tanssijuus terminä on kompleksinen. Kaiken teknisen taito-osaamisen lisäksi tarkoitamme tanssijuudella rehellisestä läsnäoloa, tietoisuutta omasta kehostaan ja tekemistään valinnoista sekä luottamista rohkeasti omaan liikkeeseen. Tanssijan tulee omata niin sanottu fenomenologinen asenne liikkumista kohtaan (Lähdesmäki, T., Hurme, P., Koskimaa, R., Mikkola, L., Himberg, T. 2015). Kyky tuntea ja olla auki kehollisille kokemuksille, aistihavainnoille ja näiden ymmärrykselle on tärkeää. Läsnä oleva, kuunteleva, aistiva, reagoiva, henkilökohtainen ja herkkä. Muun muassa näillä sanoin kuvailisimme nykypäivän tanssijaa.

Tanssiessa liike saattaa joskus jäädä vain ulkoiseksi muodoksi, joka nähdään peilistä. Tällöin jää helposti puuttumaan paljon liikkeen tuntemisen kokemuksesta ja kehon omista sisäisistä prosesseista. Keskeisessä osassa tanssijan työssä onkin kehotietoisuus. Kehotietoisuudella tarkoitamme sisäisten, niin kutsuttujen kinesteettisten, aistien (tasapaino, liike, asentoaistit), antamaa kokemusta kehon sisäisistä tuntemuksista.

(Klemola 2005, 78). Näiden aistien välittämästä informaatiosta ei koskaan voi olla täysin tietoinen, joten kehotietoisuus on se osa tästä informaatiosta, joka havainnoituu tietoisuuteemme. Kehotietoisuuden harjoittaminen muuttaa kykyä havainnoida ja tulkita kinesteettistä informaatiota. Kehotietoisuudesta puhuttaessa tulee ymmärtää kyseessä olevan alituiseen muuttuva kehollisen kokemuksen ja tietoisuuden alue, johon voidaan harjoittelemalla vaikuttaa ratkaisevasti. (Monni 2004, 221, 224.)

Työskennellessämme tanssinopettajina ja ammattitanssijoina, olemme pohtineet kehotietoisuuden merkitystä oman tanssijuuden kehittymisen prosessissa: Miten voin luoda omaa estetiikkaa, tapaa liikkua ja ilmaista liikkeen kautta. Omaa liikkumisen tapaa ei voi vain keksiä, se pitää löytää. Tanssijan ammattiopinnoissamme Outokummussa löysimme Autenttinen liike -työskentelyn, jonka koemme kehittävän tanssijuutta monella eri tasolla.

Autenttinen liike -työskentely

Autenttinen liike -työskentely on vapaassa improvisatorisessa työskentelyssä tapahtuva, prosessinomainen kehontietoisuuden metodi, jonka on kehittänyt Mary Starks Whitehouse 1950-luvulla. Metodin ytimessä on eletyn kehon kokemuksen reflektio toisen ihmisen, todistajan, läsnä ollessa. (Monni 2004, 41-42.)

Autenttinen liike -työskentely tapahtuu kahden ihmisen, liikkujan ja todistajan ennakoimattomana työskentelynä. Liikkuja työskentelee silmät kiinni, keskittyen kinesteettisen tason sekä kehon impulssien havainnoimiseen ja seuraamiseen. Todistaja ei ole vain passiivinen sivusta seuraaja. Hän todistaa ja kuuntelee liikkujaa antaen erityisen huomion, tarkkaavaisuuden ja reflektiivisyyden laadun sekä intensiteetin. (Monni 2004, 51, 55.)

Työskentely käytännössä

Olemme tutustuneet Autenttinen liike -työskentelyn harjoitukseen tanssijan Ammattiopinnoissamme Outokummussa Katariina Vähäkallion johdolla. Tämän jälkeen olemme syventäneet ymmärrystämme harjoituksesta lukemalla aiheesta kirjoitettuja julkaisuja. Seuraava kuvaus Autenttinen liike -työskentelyn harjoituksesta on näiden kokemuksien lopputulema.

Harjoitus etenee seuraavasti: Ennen harjoituksen aloittamista päätetään yhdessä, kuinka kauan harjoitus kestää. Kesto voi olla mitä vain, esimerkiksi viidestä minuutista useaan tuntiin. Ensimmäisiä kertoja tehdessä kesto on hyvä pitää lyhyenä ja harjoituskertojen kertyessä kasvattaa sitä. Jos ei ole ennen työskennellyt silmät kiinni tai Autenttinen liike -työskentelyn parissa, lyhytkin harjoitusaika voi tuntua pitkältä. Vastaavasti liikkujan päästessä kiinni liikkeeseen pitkäkin harjoitus voi tuntua lyhyeltä. Sovitun ajan lähestyessä loppua, todistaja sanoo ääneen esimerkiksi: ”Muutama minuutti aikaa löytää lopetus. Kun olet valmis, voit avata silmät”. Tämä on merkkinä silmät kiinni olevalle liikkujalle lähteä etsimään lopetusta ja lopuksi avata silmänsä harjoituksen päättymisen merkiksi.

Liikkuja voi aloittaa harjoituksen mistä tahansa asennosta ja tasosta, jossa kokee pystyvänsä keskittymään ja rauhoittumaan oman kehonsa kuunteluun. Usein Autenttinen liike -työskentely aloitetaan selinmakuulla lattiatasosta. Kokeneen liikkujan on välillä hyvä kokeilla työskentelyn aloittamista eri asennoista ja tasoista, havainnoidakseen niiden vaikutusta harjoituksen aloitukseen ja kulkuun.

Vaaratilanteissa, joissa liikkuja voi satuttaa itseään tai toista, todistaja suojelee liikkujaa lempeän ja mahdollisimman neutraalin kosketuksen avulla. Tämän kaltaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi erilaiset törmäykset tilassa oleviin muihin ihmisiin tai seiniin. Silmänsä sulkenut liikkuja menettää usein käsityksensä sijainnistaan suhteessa ympäröivään tilaan. Koskaan ei voi tietää milloin liikkuja kasvattaa liikenopeuttaan tai vaihtaa suuntaansa tilassa, joten todistajan tulee olla valppaana koko harjoituksen ajan.

Harjoituksen lopuksi tapahtunutta reflektoidaan työparin kanssa. Heti harjoituksen loputtua molemmat kirjoittavat tai piirtävät omalle paperilleen nähdystä ja koetusta, jonka jälkeen keskustellaan yhdessä kirjoitetun pohjalta. Liikkuja aloittaa jakamisen kertomalla omista kokemuksistaan ja huomion kohteistaan harjoituksen aikana. Tämän jälkeen todistajan roolissa ollut kertoo näkemästään mahdollisesti peilaten sitä liikkujan kokemuksiin. Keskusteluvaiheessa sekä liikkujan että todistajan on tärkeää olla arvottamatta liikettä ja tapahtumia. Liikkuja voi verbalisoida kokemuksiaan käyttäen muotoa ”minä koin” ja todistaja muotoa ”minä näin”.

Saatuaan kiinni Autenttinen liike -työskentelyn käytännöistä, voivat työskentelijät varioida metodia eri tavoin esimerkiksi lisäämällä kosketuksen määrää harjoituksessa. Liikkujan halutessa todistaja voi harjoituksen alkuun tehdä liikkujalle erilaisia kehoa rentouttavia ja kehotietoisuutta lisääviä harjoituksia. Näitä voivat olla esimerkiksi kosketuksen avulla tehtävät ravistelut, painelut ja venytykset.

Oman kokemuksemme pohjalta Autenttinen liike -työskentely auttaa

1. Löytämään oman kehon. Ollakseen sinut oman kehonsa ja liikkeen kanssa, tanssijan tulee tutkia niitä kyetäkseen käyttämään koko kapasiteettiaan 100 prosenttisesti. Kun tuntee oman kehonsa, voi löytää oman tapansa liikkua ja ilmaista itseään. On tärkeää ymmärtää, miten juuri minun kehoni tanssii, kun olen sinut sen kanssa.

2. Luottamaan liikkeeseen. Tanssijat ovat usein itsekriittisiä omaa työtään kohtaan. Sen

Sen sijaan, että tehtävänannon saadessaan olisi sille rehellinen ja työskentelisi avoimin mielin, saattaa itsekriittisyys rajoittaa vapautta työskennellä. Autenttinen liike -työskentely voi osaltaan toimia apuna, sillä siinä kaikki arvottaminen on jätettävä pois ja on vain luotettava omaan liikkeeseensä.

3. Olemaan läsnä tässä hetkessä. Läsnä omassa kehossa ja liikkeessä, tätä kautta läsnä tässä hetkessä.

4. Tutkimaan ja löytämään. Tanssijan tulee olla utelias ja kiinnostunut liikkeestä sekä kehostaan. On tärkeää etsiä, tutkia ja löytää uusia tapoja liikuttaa omaa kehoaan. Autenttinen liike -työskentely antaa luvan kuunnella omaa kehoaan ja sukeltaa syvälle. Tätä kautta voi löytää aivan uusia ulottuvuuksia omasta kehostaan ja liikkeestä.

5. Puhumaan kehollisista kokemuksista. Tanssijan on tärkeää myös kyetä reflektoimaan kokemaansa verbaalisesti kehollisen kokemuksen lisäksi tullakseen tietoiseksi tapahtumista. Myös tätä taitoa harjoitellaan Autenttinen liike -työskentelyn lopuksi.

Kiinni nykyhetkessä ja omassa kehollisuudessa

Autenttinen liike -työskentelyn harjoittaminen kehittää tanssijuutta valjastamalla keho ja mieli yhä tehokkaammin tanssijan käyttöön. Kyseessä ei ole vain uuden liikkumistavan opettelu tai estetiikan harjoittaminen, vaan oman tanssijuuden löytäminen ja sen prosessin seuraaminen muuntuvan kehon matkassa.

Viimeisten kahden vuoden ajan olemme työskennelleet Autenttinen liike -työskentelyn parissa opettaen sitä omille tanssioppilaille ja harjoittaen sitä itse. Meille Autenttinen liike -työskentely on tapa tutustua omaan kehoomme yhä uudestaan ja uudestaan sekä viedä omaa osaamistamme pidemmälle. Autenttinen liike -työskentelyssä pääsemme kiinni siihen keholliseen tilaan, jossa minäkin hetkenä olemme, kiinni nykyhetkeen ja keskittyneeseen läsnäoloon.

Myös oppilaiden kohdalla tanssillinen kehitys ja oivallukset omasta työskentelystä ovat vieneet eteenpäin kohti omaa henkilökohtaista kehollisuutta. Oman kehon tuntemus on auttanut niin tanssiteknistä osaamista, kuin myös syventänyt oman liikkeen ja tanssijuuden löytämisen prosessia.

Autenttinen liike -työskentelyyn kiinni pääseminen vaatii usein pidemmän ajallisen kaaren, kehitys ei tapahdu hetkessä. Uskomme, että Autenttinen liike -työskentely olisi hyvä lisätä jo tanssikoulujen opetussuunnitelmiin. Koemme, että tällä hetkellä tanssin harrastuskentän ja ammattiopintojen välillä on suuri kuilu oman kehon tuntemuksen kohdalla.

Kirjoittajat: Veera Ahonen ja Karoliina Rosenberg 2017, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Klemola, T. 2005. Taidon filosofia – filosofin taito. Tampere: Tampere University Press.

Lähdesmäki, T., Hurme, P., Koskimaa, R., Mikkola, L., Himberg, T. 2015. Menetelmäpolkuja humanisteille. Fenomenologinen tutkimus. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta. Viitattu 2.3.2017. https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tutkimusstrategiat/fenomenologinen-tutkimus

Monni, K. 2004. Olemisen poeettinen liike: Tanssin uuden paradigman taidefilosofia tulkintoja Martin Heideggerin ajattelun valossa sekä taiteellinen työ vuosilta 1996–1999. Helsinki: Teatterikorkeakoulu.

Monni, K. 2004. Alexander -tekniikka ja Autenttinen liike -työskentely. Kaksi kehontietoisuuden harjoittamisen metodia. Teatterikorkeakoulu Helsinki. Tanssitaiteen laitoksen julkaisusarja Kinesis 1. Viitattu 18.1.2017. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/32982/kinesis1.pdf?sequence=1