Ammattiyhdistys musiikkipedagogin tukena

Vastavalmistunut musiikkipedagogi siirtyy usein työelämään pää täynnä kysymyksiä:

Millainen on musiikkipedagogin tuntipalkka? Olenko oikeutettu palkalliseen lomaan? Mitä eroa on päätoimisella ja sivutoimisella tuntiopettajalla? Mitä teen, jos jään työttömäksi?

Musiikkipedagogin koulutuksessa ei juurikaan puhuta työntekijän ja työnantajan velvollisuuksista ja oikeuksista. Usein työelämän lainalaisuuksiin perehtyminen tapahtuu valmistumisen jälkeen käytännön ja kantapään kautta. Olisi kuitenkin tärkeää herättää mielenkiintoa työelämän käytäntöjä kohtaan jo opintojen aikana, jotta tulevat musiikkipedagogit osaisivat huolehtia oikeuksistaan työelämään siirryttyään. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutustuttaa musiikkipedagogiopiskelijat ammattiyhdistysliikkeeseen, tarkastella työelämän oikeuksia ja velvollisuuksia sekä hahmotella niitä etuja, joita ammattiyhdistys jäsenilleen tarjoaa. Artikkelia varten on haastateltu Suomen musiikinopettajien liiton pitkäaikaista aktiivia Mirja Kopraa sekä oman opettajayhdistyksen pitkäaikaista aktiivia ja työsuojeluasiamiestä Arto Lehtosta, jonka perusteella käsitellään yleisimpiä ongelmia, joihin musiikkipedagogit työelämässään törmäävät.

Ammattiyhdistysliike on musiikkipedagogin turvaverkko

Ammattiyhdistysliikkeen eli AY-liikkeen keskeisimpänä tehtävänä on solmia työnantajapuolen kanssa työehtosopimukset eli TES:t (Ammattiyhdistysliikkeen ABC). Musiikkipedagogien kattojärjestö on AKAVA, jonka alaisuudessa toimivan OAJ:n eli Opetusalan ammattijärjestön piiriin musiikkipedagogit ovat oikeutettuja liittymään. OAJ jakautuu alajärjestöihin. Opiskeluaikoina ammattiyhdistyksen palveluita tarjoaa Suomen opettajaksi opiskelevien liitto SOOL. Valmistuneet musiikkipedagogit liittyvät yleensä paikalliseen ammattiyhdistykseen, jotka toimivat alueyhdistysten alaisuudessa Esimerkiksi Jyväskylän alueella on Jyväskylän musiikkipedagogit ry, joka toimii OAJ:n Keski-Suomen alueyhdistys ry:n alaisuudessa. Edellä mainittujen lisäksi tukensa antaa myös musiikkialaan erikoistunut Suomen musiikinopettajien liitto SMOL.

Ammattiyhdistykseen kuuluminen on enemmän kuin suotavaa, sillä sen tarjoamat edut ovat huomattavia:

Työehtosopimuksiin kannattaa tutustua

Työehtosopimuksissa määritellään mm. palkkoihin, työaikoihin ja lomiin liittyvät yksityiskohdat. TES:t perustuvat työsopimuslakiin ja ne jaotellaan yleissitoviin ja normaalisitoviin sopimuksiin. Yleissitovat sopimukset ovat valtakunnallisia ja niitä noudatetaan myös sellaisissa organisaatioissa, jotka eivät kuulu mihinkään työnantajaliittoon. Normaalisitovat sopimukset koskevat niitä osapuolia, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai kuuluvat työehtosopimuksen allekirjoittaneeseen järjestöön. (Yrittäjät.fi)

Musiikkipedagogin työehtosopimus määräytyy toimintaympäristön perusteella. Kuntien järjestämässä opetuksessa noudatetaan Kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta, kun taas yksityisissä instituutioissa työskentelevät opettajat lukeutuvat Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen piiriin, mikäli oppilaitos kuuluu Sivistystyönantajien liittoon. (Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus, 159; Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus, 3).

Suurimmassa osassa yksityisiä musiikkikouluja noudatetaan yleissitovia sopimuksia, sillä ne harvoin kuuluvat työnantajaliittoon. Mirja Kopran mukaan vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta johtuen sopimusten yleissitovuudesta yritetään kuitenkin työnantajatahon puolelta livetä. Hänen mukaansa opettajat eivät uskalla ottaa asiaa esille, koska pelkäävät menettävänsä työnsä.

Työsuojeluvaltuutettu ja luottamushenkilö antavat paikallista apua

Jos työntekijä on huolissaan oikeuksistaan, kannattaa yleensä ensiksi kääntyä työnantajan puoleen. Jos asia ei sitä myötä selviä, on syytä hyödyntää työsuojeluvaltuutetun tai luottamushenkilön tarjoamaa tukea. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Hän toimii linkkinä työnantajan, luottamusmiehen ja työntekijöiden välillä, auttaa ratkaisemaan työpaikan ongelmia ja epäselvyyksiä, ja valvoo yhdessä luottamusmiehen ja tarvittaessa työsuojeluviranomaisen kanssa työntekijöiden etuja. (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Osa 2, Luku 5 – työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla) Luottamusmies on ammattiliiton kouluttama työntekijöiden edustaja, jonka tärkeimpänä työnä on valvoa työehtosopimusten ja lakien noudattamista työpaikalla, varmistaa työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen kohtelun toteutuminen. Lisäksi luottamusmies on mukana neuvottelemassa työpaikan muutostilanteissa ja ongelmissa. (Luottamusmies – http://tyoelamaan.fi)

On järkevää turvautua ensin paikallisiin edunvalvojiin, sillä he tuntevat työympäristön toimintaolosuhteineen paremmin, neuvoo Mirja Kopra. Edunvalvoja voi kuitenkin aina kysyä ohjeita suoraan OAJ:sta, hän lisää. Jos asiaa ei onnistuta sopimaan paikallisella tasolla, on joskus perusteltua olla yhteydessä suoraan OAJ:n työmarkkina-asiamiehiin ja oikeudellisissa kysymyksissä OAJ:n lakimiehiin, jotka hoitavat jäsenten palvelussuhteisiin liittyviä oikeudellisia ongelmia (Jäsenen edunvalvonta – OAJ).

Työsopimus kannattaa läpikäydä perusteellisesti

Työsopimukset perustuvat työsopimuslakiin, joka määrittelee työnantajan ja työntekijän velvollisuudet (Työsopimuslaki). Ammattiyhdistykset kehottavat tekemään sopimuksen kirjallisena ja siinä olisi tarpeen määritellä mm. työntekijän työtehtävät, palkka, työaika, lomat ja erilaiset edut, esim. työterveyshuolto (Ammattiyhdistysten ABC). Lisäksi työsopimuksesta tulisi löytyä perusteet mahdolliselle määräaikaisuudelle, työhön sovellettava TES, mahdollinen koeaika, selvitys työntekopaikasta sekä irtisanomisaika (Työsuojelu.fi). Työantajalla on velvollisuus kertoa työsopimuksessa, mihin siinä sitoudutaan, muistuttaa Mirja Kopra ja lisää: ”Luottamusmies voi tarkistuttaa työsopimuksen asiantuntijalla”.

Työsopimuksia solmittaessa on erittäin tärkeää perehtyä siihen, mitkä työtehtävät työnkuvaan kuuluvat. Mirja Kopran ja Arto Lehtosen mukaan ilmaisen työn teettäminen on etenkin musiikkialalla yleinen ongelma. Tämä johtuu Kopran mielestä usein myös siitä, että ”kutsumusammatissaan” toimivat musiikkipedagogit tekevät enemmän, kuin työsopimuksessa määritellään. Työsopimuksessa on yleensä opetustyön lisäksi ”muu työ” -osio, jonka sisältöön olisi tärkeää perehtyä ennen työsopimuksen solmimista, muistuttaa Kopra. Esimerkiksi tuntiopettaja on oikeutettu saamaan tutkintolautakuntatyöstä kultakin tunnilta erillisen korvauksen.

Erilaisissa työsuhteissa maksetaan erilaista palkkaa

Työsuhteen laatu vaikuttaa työnkuvaan ja palkkaukseen. Musiikkipedagogit voivat toimia virassa tai työsuhteessa päätoimisena tai sivutoimisena tuntiopettajana. Virkasuhteessa työnantajana on valtio tai kunta. Tällöin työnantaja määrää työtehtävän velvollisuudet ja niiden mahdolliset muutokset. Näitä muutoksia voivat olla työtehtävien muuttaminen, siirtäminen toiseen virkaan tai velvoite ilta- ja lisätyöhön. Virkasuhde voidaan tehdä määräaikaiseksi korkeintaan viideksi vuodeksi mm. työtehtävän luonteen, sijaisuuden ja oman pyynnön perusteella. Muuten työntekijä otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi.

Työsuhteessa työtehtävät ja velvollisuudet, palkan määräytyminen, säännöllinen työaika ja jopa irtisanomisehdot sovitaan tarkasti työsopimusta tehtäessä. Työsopimus voidaan sopia määräaikaiseksi, jos siihen on perusteltu syy, kuten oma pyyntö, sijaisuus tai työn luonne. Molemmissa, virka- ja työsuhteessa, on ketjutuskielto määräaikaisissa työsuhteissa, työntekijä voidaan irtisanoa tai osa-aikaistaa vain riittävän painavista syistä. (kuntatyönantajat.fi) Kopran mukaan määräaikaisten työsopimusten laiton ketjuttaminen on valitettavan yleistä työelämässä – ketjutuksia tehdään paljon varsinkin kansalaisopistoissa ja yksityisissä oppilaitoksissa.

Työsuhteessa voidaan toimia joko pää- tai sivutoimisena tuntiopettajana. Kopran ja Lehtosen mukaan päätoimisuuden ja sivutoimisuuden erottaminen saattaa joskus aiheuttaa ongelmatilanteita. Päätoimisella tuntiopettajalla on opetusta vähintään 16 tuntia viikossa, kun taas sivutoimisuuden tuntimäärä jää alle 16:sta tunnin. (Kunnallinen opetushenkilöstön työ- ja virkaehtosopimus, 46)

Palkkaus muodostuu tehtävistä ja niiden vaativuudesta (tehtäväkohtainen palkka), ammatinhallinnasta (henkilökohtainen lisä), työkokemuksesta (vuosisidonnainen lisä) ja tuloksellisesta toiminnasta (tulospalkkio). Näitä asioita ovat esimerkiksi iltaopetus, koulutus, työkokemus, tehtävien laajuus ja vaativuus sekä ryhmäopetus yksilöopetuksen lisänä. (Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus, 18)

Musiikkipedagogin keskipalkasta on hyvä olla jonkinlainen käsitys, kun astuu työelämään. TES:n mukainen tuntipalkka kannattaa tarkistaa palkkaustaulukoista, jotka löytävät työsuhdettasi vastaavasta TES:stä. Yleissitovan työehtosopimuksen tuntihinnat selviävät Sivista ry:n työehtosopimuksesta, kertoo Mirja Kopra. Hänen mukaansa palkkoja tarkistaessa on hyvä muistaa, että työnantajalla on oikeus tehdä epäpätevyysalennuksia, mikäli työntekijä ei ole kelpoinen työtehtäväänsä. Tämä on etenkin työtä tekevän opiskelijan hyvä muistaa. Jos epäilee palkan määrää, on aluksi järkevää kysyä suoraan työnantajalta palkkauksen perusteet, Kopra neuvoo. Tämän jälkeen voi tarvittaessa olla yhteydessä työpaikan luottamushenkilöön tai liittoon. Kopra muistuttaa, että SMOL:n henkilöjäsenenä saa tukea myös SMOL:n hallitukselta.

Lomat ja lomarahat sovitaan työsopimuksessa

Musiikkipedagogin vuosilomiin ja lomarahoihin vaikuttavat työpaikka ja työsopimus. Vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vuosilomat ja lomarahat määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaisesti. Tämä koskee myös tuntiopettajia, kun taas määräaikaiselle opettajalle lomakorvaukset maksetaan työsopimuksen päättyessä. Kansalaisopistoissa loman määräytymiseen vaikuttaa työsopimuksessa sovittu työaika tai opetusvelvollisuuden määrä. Myös yksityisissä oppilaitoksissa työsopimuksesi määrää kuulutko yleisen vuosilomalain piiriin vai katsotaanko oikeutesi vuosilomaan oppilaitoskohtaisten määräysten mukaisesti.

Lomien ja lomarahojen kertymisen perusteet kannattaa selvittää jo työsopimusta tehtäessä työnantajan kanssa ja tarkistaa, että ne on mainittu myös työsopimuksessa. Työnantaja on velvollinen antamaan laskelman maksettavista lomapalkasta tai lomakorvauksesta (Vuosilomalaki, 6 luku, Erinäiset säännökset, 28 §). Jos vuosilomalain säädösten toteuttaminen aiheuttaa erimielisyyksiä työntekijän ja työnantajan välillä, on luottamusmies jälleen kerran työntekijän tukena. (tyoelamaan.fi)

Työttömyyden yllättäessä ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi ja ota yhteys työttömyyskassaan

Työttömyyskassojen tarkoituksena on turvata työntekijän rahallinen tilanne työttömyyden yllättäessä. OAJ:n jäsenet kuuluvat Opettajien työttömyyskassaan ja ovat oikeutettuja ansiopäivärahaan, mikäli he ovat ilmoittautuneet työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi, olleet työttömyyskassan jäseniä työttömyyttä edeltävät 34 viikkoa, maksaneet työttömyyskassan jäsenmaksut sekä täyttäneet työssäoloehdon. SOOL:n jäsenenä työttömyyskassaan voi liittyä jo opintojen aikana. (Uuden opettajan opas, 27-28) Työttömyys ei tule suurena shokkina, jos työttömyyskassan jäsenyyttä on alettu maksaa hyvissä ajoin. Kassan jäsenyyden maksaminen on siis parasta ennakkotyötä työttömyyden varalle. Ota heti työttömäksi jäätyäsi yhteys työvoimatoimistoon ja ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, neuvoo Lehtonen. Hän muistuttaa, että luottamusmies on tukenasi myös tässä asiassa. Kopra lisää, että myös OAJ:n työttömyyskassa antaa hyvät ohjeet työttömäksi jääneelle.

Tiedänkö nyt kaiken tarvittavan?

Työehtosopimukset, työhön liittyvät lait, erilaiset työntekijän oikeuksia ajavat yhdistykset sekä monenlaiset sopimuskäytänteet saattavat aluksi tuntua monimutkaiselta viidakolta ja vaikealta hahmottaa. Asiat kuitenkin yleensä selviävät niihin perehtymällä. Työelämään sukeltaessa on hyvä muistaa, ettei työnantajakaan välttämättä aina ole perillä sopivista toimintatavoista. Tämän vuoksi työntekijän oma perehtyneisyys ja OAJ:n jäsenyys takaavat sen, ettei työntekijä tule väärinkohdelluksi. Ammattiyhdistyksen jäsenmaksu on pieni sijoitus, mutta antaa tiukan paikan tullen korvaamattoman avun.

Vastavalmistuneella on vasta työura alussa ja kaikkia työelämän säädöksiä ja pelisääntöjä ei voi muistaa ensilukemalla, mutta tärkeintä on olla valveutunut omista oikeuksista ja velvollisuuksista. Muista, että ammattiyhdistyksen jäsenyys toimii kuin vakuutuksena työelämässä ja on sinun oma etusi.

Kirjoittajat:

Laura Kuisma ja Kaisu Tajakka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2017

Lähteet

Ammattiyhdistysliikkeen ABC. Akava, SAK & STTK. Viitattu 17.10.2016. http://www.akava.fi/files/2265/AmmattiyhdistysliikkeenABC.pdf

Jäsenen edunvalvonta. OAJ. Viitattu 8.9.2023.

KT Kuntatyönanatajat. 2014. Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus. Viitattu 10.4.2017. http://flash.kuntatyonantajat.fi/ovtes-2014-2016–2016-muutokset/html/

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. N.d. Viitattu 25.10.2016. Aiheeseen liittyvä verkkolähde päivitetty 2023: Työsuojelu- ja työturvallisuus. Työelämään.fi-sivusto, STTK. & Luottamusmies. Työelämään.fi-sivusto, STTK.

OAJ. Jäsenedut. Viitattu 19.10.2016. http://www.oaj.fi/cs/oaj/jasenedut

OAJ. Uuden opettajan opas. Viitattu 15.1.2017. http://www.sool.fi/site/assets/files/1453/uuden_opettajan_opas-2015.pdf

Selvitys työnteon ehdoista. N.d. Viitattu 27.1.2017. http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyosopimus/selvitys-tyonteon-ehdoista

Työsopimuslaki. 26.1.2001/55. Viitattu 15.1.2017.

Vuosilomalaki. 18.3.2015/162. Viitattu 10.4.2017 

Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus. Viitattu 25.10.2016. http://www.jytyliitto.fi/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/Yksityisen_opetusalan_tyoeehtosopimus_1.4.2014.pdf

Yleissitovat ja normaalisitovat työehtosopimukset. Yrittäjät.fi. Viitattu 14.10.2016. https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/tyonantajan-abc/tyoehtosopimukset-316465

Laki työsuojelusta. 20.1.2006/44. Viitattu 25.10.2016

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060044#L5

Virka- ja työsuhteen erot. Kuntatyönantajat. Viitattu 27.10.2016. http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/esimiehille/virka-ja-tyosuhde/Documents/Virka-_ja_tyosuhteen_erot.pdf