Synnytyslaulu osana kivunlievitystä ja varhaisen vuorovaikutuksen välineenä

Synnytyslaulu, eli rentouttava äänenkäyttö on yksinkertainen menetelmä, jonka avulla raskaana oleva nainen voi saada helpotusta odotusaikaan ja synnytyskipuihin. Menetelmä on helppo ja kaikkien mahdollista oppia. Pohdin artikkelissani voisiko menetelmä olla tulevaisuudessa osana neuvolan synnytysvalmennusta.

 Oma kokemus

Olen itse synnyttänyt kaksi lasta. Ensimmäistä synnytystä en enemmälti suunnitellut. Ajattelin vain, että heittäydyn tilanteeseen ja annan ammattilaisten hoitaa homman. Synnytys oli melko pitkä ja turvauduin useisiin lääkkeellisiin kivunlievitysmenetelmiin. Vaikka lapsi saatiinkin onnellisesti maailmaan, jäi synnytyksestä osittain hiukan hämärät muistikuvat.

Toista lasta odottaessani kiinnostuin ottamaan selvää synnytyksestä ja siihen liittyvistä asioista. Halusin päästä paremmin sisälle synnytyksen kulkuun ja erityisesti siihen, miten voisin itse paremmin valmistaa kehoa ja mieltä synnytykseen.  En halunnut toisella kertaa olla passiivinen sivusta seuraaja, vaan aktiivinen synnyttäjä, joka on läsnä joka hetkessä.

Eläkkeellä oleva anoppini on toiminut työelämässä ollessaan kätilönä ja hän ohjeisti minua ennen toista synnytystä. Hän ei suoranaisesti puhunut synnytyslaulusta, vaan korosti rennon leuan merkitystä. Supistuksien voimistuessa keskityin erityisesti leuan rentouttamiseen ja huokailin vapaasti eri vokaaleja. Avautumisvaihe oli erittäin paljon nopeampi kuin ensimmäisessä synnytyksessä. Käytin joitakin lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä, mutta ensimmäiseen synnytykseen verrattuna selvisin paljon vähemmällä.

Koen, että oman kokemukseni ja tietämykseni kautta pystyn jakamaan tietoa ja tuomaan esille synnytyslaulun positiivisia vaikutuksia. Mielestäni jokaisen odottavan äidin kannattaisi tutustua menetelmään.

Tietoa synnytyslaulusta odottaville äideille ja puolisoille

Tietämys synnytyslaulusta ei ole laajalle levinnyttä. Oma kokemukseni on, että neuvolassa tai synnytysvalmennuksessa synnytyslaulusta ei puhuttu lainkaan. Synnytyslaulun koetaan ehkä liittyvän luomusynnyttämiseen ja sen takia sitä ei perinteisten kanavien kautta haluta korostaa. Synnytyslaulun käyttö ei estä muita kivunlievitysmenetelmiä. Sen rinnalla voi käyttää muita lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä ja perinteisiä lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä.

Varhaisiän musiikkikasvatuksen opinnoissa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa synnytyslaulua käytiin pintapuolisesti läpi. Varsinaisia äänen tuottamisen harjoituksia ei tehty. Lähinnä tietoa synnytyslaulusta saa yksittäisiltä synnytyslaulukursseilta. Kursseja pitävät musiikkipedagogit ja kätilöt ja usein kouluttajilla on omakohtaisia positiivisia kokemuksia synnytyslaulusta ja he haluavat jakaa tietoa muillekin.

Synnytyslaulu eli rentouttava äänenkäyttö

Synnytyslaulun kehittäjä on musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuori. Metodi perustuu Iégor Reznikoffin opettamaan kehoresonanssiin ja mietiskely- eli rukouslauluun. Reznikoffiin opettamasta laulutavasta käytetään Suomessa monia nimiä: harmoninen laulu, gregoriaaninen laulu ja meditatiivinen laulu. (Leppänen 2010, 53.)

Reznikoff kannusti Vuorta käyttämään ääntään tämän toisessa synnytyksessä (Leppänen 2010, 53). Oman positiivisen kokemuksen kautta Vuori alkoi jakamaan tietoa synnytyslaulusta. Hän alkoi kehittämään Reznikoffin ajatuksia eteenpäin. Yhteistyössä Vuoren kanssa synnytyslaulumetodia ovat kehittäneet musiikkiterapeutti Marjaana Laitinen ja kätilö-terveydenhoitaja Aila Sirén. (Puumala 2015, 18).

Synnytyslaulusta puhuttaessa herää tietämättömille ensin kysymys, että mitä lauluja synnytyslaulut ovat. Usein myös epävarmuus omasta lauluäänestä- ja taidosta saattaa synnyttää mielikuvan, että synnytyslaulun käyttö ei ole mahdollista. Synnytyslaulu ei olekaan laulamista perinteisessä merkityksessä, vaan mieluummin pitäisi puhua rentouttavasta äänenkäytöstä (Puumala 2015, 18).

Synnytyslaulu on hyvin pelkistetty metodi. Hyvää laulutaitoa ei tarvita ja jokainen pystyy halutessaan oppimaan synnytyslaulun periaatteet. Omalla äänenkäytöllään nainen voi helpottaa oloaan raskausaikana ja synnytyksessä. Metodi on lisäksi tehokas kivunlievitysmenetelmä ja synnytyslaululla on positiivisia vaikutuksia myös vauvan vointiin. (Vuori 2005, 7).

Synnytyslaulun käyttö

Kipu saa ihmisen jännittämään leukaa ja puremaan hampaat yhteen. Jännitys leviää lantioon ja jännitys lihaksistossa lisää kipua. Seurauksena on usein hallitsematonta huutoa ja kiljuntaa. Monilla on synnytyksestä tällainen käsitys. Synnytyslaulun nainen pystyy rentoutumaan ja kestää näin paremmin kipua. Vuori (2005, 67) toteaa, että kannattaa ”pyrkiä kivun hetkellä antautuneeseen ja kipua vastustamattomaan tilaan”.

Synnytyslaulumenetelmällä nainen voi tuottaa ääntä yhden ainoan vokaalin avulla, esim. a-vokaali. Harjoitteleminen kannattaa aloittaa vain sanomalla aa. Kun aa:n sanominen sujuu rennosti, voi nainen koettaa laulaa omalta puheääneltään aa.(Vuori 2015).

Äänen tuottaminen tehdään oman hengityksen rytmissä ja ensimmäiset äänet ovat enemmänkin huokauksia. Kun huokailua jatketaan levollisesti, hengitys syvenee ja synnyttäjä alkaa tekemään pidempää ääntä. Mielestä tulee keskittynyt ja levollinen ja fyysinen rentoutuminenkin on helpompaa. (Vuori, n.d.).

Vuoren uusin idea on au-äänne raskausaikana. Myös raskausaikana voi kevyesti laulaa aoum. Synnytyksessä voi käyttää myös aouma-äänneyhdistelmää. (Vuori 2015). Myös muihin vokaaleihin ja konsonantteihin kannattaa tutustua, jotta kehosta löytyisi erilaisia resonoivia kohtia (Leppänen 2010, 53).

Joiltakin tulee synnytyksessä omia sanoja ja jotkut saattavat laulaa pientä laulunpätkää. Riippumatta siitä mitä laulaa, yksittäinen vokaali tai laulunpätkä, oleellista on pitää leuka rentona. Erityisesti supistuksien välissä leuan rentouttaminen on tärkeää, koska kipu liittyy supistuksiin ja supistusten väliset ajat ovat kivuttomia (Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto, Äimälä 2015, 258).

Jos leuka on rentona, on äänen resonanssi mahdollista kokea kehossaan. Synnytyslaulun teho perustuu nimenomaan siihen, että leuan alueelta on hermoyhteys lantion alueelle ja kohdunsuulle. (Puumala 2015, 18). Eli yksinkertaistettuna voi sanoa, että mitä rennompi leuka, sitä nopeammin kohdunsuu avautuu.

 Äänen korkeudella ja volyymillä on merkitystä

Raskausaikana harjoiteltaessa ääni on aina hiljainen. Raskauden loppuvaiheessa voi koettaa ottaa myös voimakkaampaa ääntä mukaan harjoituksiin, esimerkiksi puheääneltä mentäessä matalampaan ääneen. Synnytyksessä äänen voimakkuus on suhteessa supistuksen voimaan. Mitä voimakkaampi supistus on, sitä voimakkaampi ääni tuotetaan (Vuori, n.d.).

Äänen resonanssin tuntemista harjoitellaan käsin kehoa koskemalla. Korkeat äänet resonoivat vahvasti yläkehossa ja varsinkin pään alueella. Keskikehossa soivat parhaiten puheäänen korkuiset äänet ja matalat äänet resonoivat parhaiten lantion alueella ja matalalla kehossa. Kun synnytyksessä on pyrkimyksenä rentouttaa lantion aluetta, ovat matalat äänet siihen parhaita (Vuori, n.d.).

Varhainen äänellinen vuorovaikutus

Monilla on virheellisesti käsitys, että sikiö ja vastasyntynyt ei kuule kunnolla. Vastasyntynyt vauva ei kuitenkaan ole tyhjä taulu, tabula rasa, vaan hänellä on kuukausien kokemus äänimaailmasta ja äänimaailman ja muun maailman välisistä assosisaatioista (Huotilainen 2009, 121).

Jo sikiöaikana kohtuun kuuluu selvästi äidin puhe ja laulu sekä äidin kuuntelema voimakas musiikki ja muut äänet, esimerkiksi äidin kanssa keskustelevien henkilöiden puhe. Äänet kuuluvat kohtuun vaimentuneina ja erityisesti vaimentumista tapahtuu korkeilla taajuuksilla. Musiikin melodia, rytmi ja äänenvoimakkuuden kuuluvat kohtuun vääristymättöminä. Myös sikiön kuulon erottelutarkkuus on hyvä. Sikiö pystyy erottamaan alle puolen sävelaskeleen taajuusmuutokset ja melko pienet kestomuutokset. (Huotilainen 2009, 121-122).

Varhainen äänellinen vuorovaikutus on yksi lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen perustekijöistä (Vuori 2005, 9.). Rauhallisen äänen tekeminen itselle ja sikiölle on hyvää valmistautumista uuteen tilanteeseen. Vauva ei kritisoi sitä laulaako äiti nuotilleen tai musikaalisesti. Monelle äidille myös synnytyksen jälkeen ääni on ollut rauhoittavaa hänelle itselleen ja tätä kautta myös vauvalle. Äidit ovat käyttäneet ääntä myös jälkisupistuksissa, imettäessään ja nukuttaessaan vauvaa. Erityisen tärkeää äidin ääni olisi myös keskosvauvoille. (Vuori, n.d.).

Synnytyslaulu osana synnytysvalmennusta

Synnytysvalmennuksen tehtävä on antaa riittävä ja realistinen kuva synnytyksestä ja antaa tietoa kivunlievitysmenetelmistä (Paananen ym. 2015, 258). Lääkkeettömistä kivunlievitysmenetelmistä kerrottaessa pitäisi mielestäni mainita myös synnytyslaulu. Myös Vuori toivoo, että synnytyslaulu tulisi luonnolliseksi osaksi äitiysneuvoloiden synnytysvalmennusta (Vuori 2005, 8).

Jotta tieto synnytyslaulusta leviäisi, pitäisi siitä jo koulutusvaiheessa kertoa kätilöille ja terveydenhoitajille. Tällä hetkellä kätilökoulutuksessa synnytyslaulusta puhutaan lyhyesti lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien yhteydessä. Myös neuvolan henkilökunnalle tulisi kertoa menetelmästä, jotta he pystyisivät jatkossa ohjaamaan ja kannustamaan synnytyslaulun käytössä. Synnytyslaulusta voisi kertoa odottajille hyvin tiivistetysti: pidä leuka rentona, aloita huokailemalla, käytä ääntä hallitusti, käytä matalia ääniä, yksikin ääni riittää ja uskalla heittäytyä. Tämän lisäksi voisi antaa informaatiota synnytyslaulukirjallisuudesta- ja kursseista.

Odottavien äitien ja puolisoiden valmennuskurssi

Pidän oman kuntani synnytysvalmennuksessa esitelmän synnytyslaulusta, jonka jälkeen halukkailla on mahdollisuus osallistua kolmen kerran synnytyslaulukurssille. Synnyttäjän lisäksi kurssille voi osallistua puoliso/tukihenkilö.

Mies tai tukihenkilö voi tehdä ääntä synnytyksessä mukana. Osallistumalla äänen tekemiseen mies voi kokea olevansa tarpeellinen. Varsinkin miehen matala ääni on naiselle muistutus pitää oma ääni myös matalana. Matala ääni värähtelee naisen lantion alueella ja auttaa kehon alaosia rentoutumaan. Kosketuksella voi vahvistaa rentouttavaa vaikutusta. Pitää kuitenkin muistaa, että toisen äänen ja kosketuksen kokeminen on yksilöllistä. (Vuori 2005, 91)

Kurssin tavoitteena on antaa synnyttäjille ja heidän tukihenkilöilleen tietoa synnytyslaulusta ja rohkeutta käyttää sitä. Metodi on tehokas ja yksinkertainen väline mihin synnytyksen vaiheeseen tahansa. Kurssilla tehdään paljon harjoituksia, jotta kynnys tehdä ääntä madaltuu ja sujuu luontevammin. Pedagogisena lähestymistapana käytän David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen mallia. Kokemuksellisen oppimisen malli on hyödyllinen lähtökohta opetukselle, jos tarkoituksena on syventyä johonkin tiettyyn teemaan (Puuperä 2009, 75). Kokemuksellinen oppiminen on myös todettu hyväksi menetelmäksi aikuisia opettaessa, koska aikuiset pystyvät tietoisesti ja johdonmukaisesti kiinnittämään huomiota omaan oppimiseensa (Puuperä 2009, 71).

Kokemuksellinen oppiminen

Kokemuksellisen oppimisen voidaan katsoa alkaneen 1930-luvulla ja sitä ovat kehitelleet monet tutkijat. Sanonta ”learning by doing”, eli tekemällä oppiminen on peräisin John Deweyltä. Kokemuksellisessa oppimisnäkemyksessä korostetaan perinteistä kognitiivista näkemystä enemmän myös käytäntöön soveltamista. Muita tämän suuntauksen edustajia ovat esimerkiksi David Kolb ja Philip Burnard. (Oppimis-ja ohjauskäsityksiä, n.d.).

Käytän Kolbin kokemuksellisen oppimisen mallia. Kolbin mallissa keskeistä on opiskelijan kokemukset ja elämykset. Oppiminen etenee nelivaiheisena syklinä, joka lähtee liikkeelle opiskelijan omista kokemuksista (konkreettinen kokemus). Seuraavaksi kokemuksia havainnoidaan (reflektiivisen tutkimisen vaihe) ja käsitteellistetään (abstrakti käsitteellistäminen) ja viimeisessä vaiheessa opittua kokeillaan käytännössä (aktiivinen kokeilu). (Pruuki, 2008, 14).

Valmennuskurssin rakenne kokemuksellisen oppimisen pohjalta

Kurssi alkaa lyhyillä esittelyillä (ohjaajien ja ohjattavien), jonka jälkeen siirrytään kokemuksellisen oppimisen ensimmäiseen vaiheeseen, eli konkreettiseen kokemukseen. Synnytyslauluun tutustutaan toiminnan kautta. Alamme yhdessä ensin sanomaan aa omalta puhekorkeudelta ja vähitellen lisäämme mukaan laulun. Pyrkimyksenä on tuottaa mahdollisimman rento ja luonnollinen ääni. Ääni on hengityksen jatke. Koetamme myös käyttää eri vokaaleja ja laulaa eri korkeuksilta. Vertailun vuoksi kokeilemme myös miltä kehossa tuntuu, kun kiristämme kaikki lihakset ja karjumme kuin peloissaan olevat villieläimet. Teemoja ei vielä sanallisteta, vaan oppijoille annetaan mahdollisuus tekemiseen ja kokemiseen.

Toinen vaihe on reflektiivisen tutkimisen vaihe. Oppijat etsivät itselle parin ja parit alkavat keskenään pohtia kokemaansa. Jos haluaa voi myös pohtia yksin. Tarkoituksena on miettiä miltä kehossa tuntui, kun lauloi rennosti. Pohdimme myös miltä tuntui, kun karjui holtittomasti. Paripohdinnan jälkeen mietimme samoja teemoja yhdessä. Rento laulaminen pitää kehon rentona ja mielen keskittyneenä, kun taas holtiton karjuminen kiristää lihakset vie nopeasti voimat.

Kolmannen vaiheen nimi on abstrakti käsitteellistäminen. Ryhmäkeskustelun jälkeen aloitamme käsitteellistämisen, eli annamme nimiä kokemuksille. Kirjaamme ylös oppijoiden kokemuksia ja täydennän kokemuksia myös omilla kokemuksillani. Tuon esille synnytyslaulun hyödyt:

  • Kohdunsuu avautuu nopeammin. Leuan alueelta on hermoyhteys lantion alueelle ja kohdunsuulle ja kun pitää leuan rentona, avautuu kohdunsuukin nopeammin.
  • Fyysinen rentoutuminen. Synnyttäjän keskittyessä tekemään ääntä ja hengittämään rauhallisesti hänen kehonsa rentoutuu. Keho pystyy paremmin vastaanottamaan kipua, kun ei taistele sitä vastaan. Rentoutuneessa kehossa myös happi kulkee paremmin, ja näin sekä synnyttäjä että vauva voivat paremmin.
  • Keskittynyt mieli. Rentoutuessaan synnyttäjän elintoiminnot rauhoittuvat ja keskittymiskyky synnytyksen etenemiseen parantuu. Synnyttäjä pystyy olemaan paremmin läsnä joka hetkessä.
  • Vähemmän lääkkeellistä kivunlievitystä. Synnytyslaulun avulla nainen pystyy omalla äänenkäytöllänsä rentouttamaan kehoansa ja kestää sitä kautta paremmin kipua.
  • Varhainen äänellinen vuorovaikutus. Sikiö vastaanottaa tietoa kaikilla aisteillaan ja eri aistipiirien tuoma informaatio yhdistyy sikiön aivoissa kokemusmaailmoiksi. Erityisesti äidin ääni ja laulu ovat sikiölle ja vastasyntyneelle hypnoottisia. Vauvan synnyttyä ääntä tekemällä voi rentouttaa ja rauhoittaa ensin itsensä ja tätä kautta myös vauva rauhoittuu. Ääntä voi käyttää myös imettäessä ja nukuttaessa vauvaa.

Neljäs vaihe on aktiivinen kokeilu. Käsitteellistämisprosessin jälkeen pohdimme yhdessä, miten synnytyslaulua voisi käyttää omassa synnytyksessä. Kokeilemme äänen tuottamista ja rauhallista hengittämistä uudestaan. Teemme mielikuvaharjoituksen synnytyksen käynnistymisestä lapsen syntymään asti. Opittua on tarkoitus työstää käytäntöön, eli jokaisen omaan synnytykseen.

Kirjoittaja: Emilia Alho 2016, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Huotilainen, M. Musiikillinen vuorovaikutus ja oppiminen sikiö-ja vauva-aikana (s. 121-129), teoksessa Louhivuori, M., Paananen, P., Väkevä, L. (toim.) 2009. Musiikkikasvatus. Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Vaasa: Suomen musiikkikasvatusseura- FiSME ry.

Leppänen, T.2010. Vallatonta musiikkia. Lastenmusiikkikulttuuri 2000-luvun Suomessa. Painopaikka: Gaudeamus.

Oppimis-ja ohjauskäsityksiä. N.d. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 28.1.2015. http://www2.uef.fi/fi/aducate/oppimis-ja-ohjauskasityksia

Paananen U., Pietiläinen S., Raussi-Lehto E, Äimälä A-M. 2015. Kätilötyö: raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika. Edita Publishing Oy.

Pruuki, L. 2008. Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja. Helsinki: Edita.

Puumala, A. 2015 Kipu lientyy laulamalla. Sanomalehti Ilkka. Lokakuu 2015, s. 18.

Puuperä, A. Kokemuksellisen oppimisen malli tanssinopetuksessa (s. 68-77), teoksessa Hannula, K., Rautio, T. (toim.) 2009. Mustaa valkoisella. Kirjoituksia musiikin ja tanssin pedagogiikasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Vuori H-L. n.d. Ääni siltana äidin ja lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa. Viitattu 6.11.2015. http://www.harmoninenlaulu.org/kirjasto/silta.htm

Vuori H-L, Äänenkäyttö apuna synnytyksessä. viitattu 3.11.2015. http://www.harmoninenlaulu.org/kirjasto/synnytys.htm

Vuori, H-L & Laitinen, M. 2005. Synnytyslaulu: rentouttava äänenkäyttö synnytyksessä

ja raskauden aikana. Helsinki: EDITA.

Haastattelut ja sähköpostikeskustelut:

Vuori H-L. 2015. Musiikin tohtori. Haastattelu 3.10.2015.

Alho, L. 2015. Kätilö, eläkkeellä. Keskustelut 2011-2016.

Jätä kommentti