Vuorovaikutus kuoroharjoituksissa

Lähdin pohtimaan aihetta oman kokemukseni pohjalta. Harjoitutan kuoroa viikottain ja viime aikoina mieleeni on herännyt ajatuksia kuorolaisten ja kuoronjohtajan välisestä vuorovaikutuksesta. Kohtelenko kuoronjohtajana kaikkia kuorolaisia tasavertaisesti? Onko kuorossa hyvä ja positiivinen ilmapiiri, johon on mukava tulla työpäivän jälkeenkin?

Vuorovaikutus

”Kuorotoiminta on jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa kuoronjohtajan ammattitaidolla niin johtajana kuin äänenkäytön opettajana, sosiaalisilla vuorovaikutustaidoilla, persoonallisuudella ja hyvällä suunnittelulla on tärkeä merkitys” (Koistinen 2003, 104).

Sosiaalinen vuorovaikutus on ihmisten välistä toimintaa erilaisissa ympäristöissä. Sosiaalisiin taitoihin liittyvät tietyt vuorovaikutustaidot, joista sosiaalinen ihminen suoriutuu hyvin. Sosiaaliset taidot kehittyvät läpi elämän ja ovat erilaisia koululaisilla, aikuisiällä ja vanhuksilla. Esimerkiksi koulussa opiskelijan sosiaaliset taidot on helppo tunnistaa: kuuntelutaidot, kavereiden hyväksyminen, ryhmätyöskentelytaidot ja sääntöjen noudattaminen. (Kauppila 2000, 125.)

Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä kuoroharjoituksessa. Kuoronjohtajalta odotetaan musiikillista tietämystä, pedagogista otetta sekä kommunikaatiotaitoja. Johtajan ja kuorolaisten välinen vuorovaikutus luo pohjan hyvälle kuoroharjoitukselle. Toimivaan vuorovaikutukseen tarvitaan aktiivisuutta myös kuorolaisilta.

Sanaton ja sanallinen palaute

Vuorovaikutuksessa ollessaan ihminen kantaa tunnekuormaa, jonka voi havaita äänensävyssä, lauserakenteissa sekä ilmeissä ja eleissä. Sanaton viestintä voi ilmaista aidompaa ajattelua kuin sanallinen viestintä. Sanallinen viestintä kulkee aina jollakin käsitteellisellä tasolla ja tästä syystä viestinnässä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. Väärinkäsityksiltä välttyäkseen tulisi tarkentaa ja konkretisoida viestiään mahdollisimman paljon ja miettiä miten asian ilmaisee. (Kauppila 2000, 25-27.)

Kun kuoronjohtaja osaa asiansa, myös kommunikointi yleensä toimii hyvin. Johtajan puhe ja eleet tulisivat kertoa selkeästi samasta asiasta, jotta kuorolaiset ymmärtävät viestin oikein. Johtaja lukee myös jatkuvasti kuorolaisten reaktioita ja  yleistä tunnelmaa harjoituksissa. Kuoronjohtaja antaa kuorolaisille positiivista palautetta, mikä on tärkeää innostuksen ja motivaation kannalta. Rakentavan palautteen antaminen taas on tärkeää kuoron kehittymisen kannalta. Usein kuorolaiset, varsinkin omat kuorolaiseni, suhtautuvat rakentavaan palautteeseen todella positiivisesti, koska heillä on halu kehittyä. Johtajan tulee itse miettiä, mikä on positiivisen ja rakentavan palautteen määrä. Tämä riippuu sekä kuorosta että senhetkisestä ilmapiiristä.

Ilmapiiri

Kuoron ilmapiiri ja yhteishenki vaikuttavat paljon siihen, onko harjoituksiin mukava tulla ja kuinka motivoituneita kuorolaiset ovat. Kuorolaisille tekemässäni kyselyssä ilmeni, että kuorolaisten mielestä kuoroharjoituksissa vallitsee positiivinen, energinen ja ystävällinen ilmapiiri. Osa heistä tosin koki, että tunnelma on usein liian rauhaton. Kuorolaiset haluavat harjoituksissa kertoa viikon kuulumiset toisilleen eivätkä aina jaksa odottaa kahvitaukoon asti.

Olen samaa mieltä Koistisen (2003, 104-105) kanssa siitä, että kuoronjohtajan mielentilalla ja omalla asenteella on suuri merkitys myös kuorolaisiin ja yleiseen ilmapiiriin ja omat ongelmat tulisi jättää harjoitusten ulkopuolelle. Harjoituksissa olisi hyvä varata aikaa myös juttelulle ja muiden asioiden hoitamiselle esimerkiksi kahvitauolla, jotta kuorolaisten keskittyminen säilyy hyvänä.

Kuoronjohtajan tehtävänä on havaita tunnetiloja ja ilmapiiriä sekä vastata niihin. (Kauppila 2000, 27.) Kuoronjohtajan tulee Koistisen (2003, 104-105) mukaan koota kuoroharjoituksen aluksi kuorolaisista yhtenäinen ryhmä erilaisten rentoutus-, keskittymis- ja virikeharjoitusten avulla, sillä kuorolaiset tulevat kukin omista töistään ja elämäntilanteistaan. Itse olen käyttänyt muun muassa hengitysharjoituksia sekä aktivoivia rytmiharjoituksia. Olen kokenut erään Koistisen harjoituksen kuorolleni erityisen hyväksi, koska se on aika haastava ja vaatii keskittymistä. Harjoituksessa lauletaan melodiaa ja samaan aikaan poljetaan jaloilla ja taputetaan käsillä tahtia.

Uudessa kuorossa tai kuorossa, jossa vaihtuvuus on suuri, tulisi harjoituskauden aluksi tehdä erilaisia ryhmäyttämistehtäviä. Ryhmäyttäminen auttaa kuorolaisia oppimaan tuntemaan toisensa ja vaikuttaa näin ilmapiiriin. Ryhmäyttämistä kannattaa jatkaa kauemminkin, jos kokee sen tarpeelliseksi. Ryhmäyttämisessa voi käyttää apuna erilaisia tutustumisleikkejä, joita löytyy monenlaisia, myös aikuisille sopivia.

Kuoronjohtajan tulee olla vaativa, mutta hänen on huolehdittava, että kuorolaiset saavat myös onnistumisen kokemuksia. Yritän toteuttaa tätä muun muassa valitsemalla kuoroharjoitukseen helpompia kappaleita vaikeiden rinnalle, jolloin voin vaativan kappaleen harjoituttamisen jälkeen tuoda kuorolaisille onnistumisen kokemuksen harjoituttamalla helpomman kappaleen.

Kaukkila ja Lehtonen (2008, 59) ovat listanneet ryhmänohjaajan, kuten kuoronjohtajan, kymmenen tärkeintä ominaisuutta:

1. pysyy tehtävässä ja huolehtii rakenteista
2. luotettava, vastuuntuntoinen ja rehellinen
3. empaattinen
4. oikeudenmukainen
5. luova
6. pitkäjänteinen
7. innostava
8. kannustava
9. diplomaattinen
10. huumorintajuinen

Tasavertaisuus harjoituksissa

”Voi kun tämä kohta veikin aikaa, toinen puoli kuorosta ei ole päässyt laulamaan pitkään aikaan ja he ovat jo ihan toisissa maailmoissa.” Tältä ajatukselta ei voi aina välttyä kuoroharjoituksissa. Jollakin stemmalla saattaa olla muita paljon vaikeampaa laulettavaa ja sen oppimiseen menee myös kauemmin aikaa. Tässä tapauksessa hyvä suunnittelu luo pohjan onnistuneelle kuoroharjoitukselle. Suunnitelmallisuus voisi tässä tilanteessa tarkoittaa esimerkiksi stemmaharjoituksen pitämistä kyseiselle stemmalle tai vaihtoehtoisesti osa kuorosta menee harjoittelemaan itsenäisesti omaa osuuttaan toiseen tilaan, jos mahdollista. Näin ollen toiset eivät häiritse harjoitettavaa stemmaa eikä toisten aika mene hukkaan.

”Tasavertainen kunnioitus – tai sen puute – ryhmän jäseniä kohtaan näkyy ryhmänohjaajan toiminnassa ja kuuluu hänen puheestaan. Kunnioittaminen tarkoittaa myös vastavuoroisuuden hyväksymistä sekä yksityisyyden kunnioittamista. Ohjaaja antaa ryhmäläisten haluta eri asioita kuin hän itse. Esimerkiksi ohjaaja antaa ryhmän jäsenen olla hiljaa, kun tämä niin haluaa. ” (Kaukkila ja Lehtonen 2008, 60-61.)

Kuoronjohtajan tehtävä on huomioida jokaista laulajaa tasavertaisesti ja luoda tilanne, jossa jokainen voi tuntea olevansa hyväksytty ja tärkeä osa kuoroa (Koistinen 2003, 104). Kuorolaiset tulevat erilaisista tilanteista ja ympäristöistä, mutta heitä yhdistää heille tärkeä harrastus. Kun kuoronjohtaja oppii tuntemaan kuoron, hän osaa myös ottaa huomioon eri tasoiset laulajat, erilaiset persoonat sekä kuorolaisten väliset suhteet.

Kirjoittaja: Pauliina Virkkala 2015, Centria ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Kaukkila, V. ja Lehtonen, E. 2008. Ryhmästä enemmän. Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön –hanke, Suomen Mielenterveysseura. SMS-Tuotanto Oy.

Kauppila, R. A. 2000. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Jyväskylä: PS-kustannus.

Koistinen, M. 2003. Tunne kehosi – vapauta äänesi: Äänitimpurin käsikirja. Sulasol.

Kysely kuorolaisille