Musiikin ja eri äänimaailmojen käyttö tanssin opetuksessa

Tässä artikkelissa käsittelen musiikin ja eri äänimaailmojen käyttöä tanssin opetuksessa. Pohdin myös, tarvitseeko tanssin opetuksessa äänimaailman olla aina perinteistä musiikkia. Kuinka hyödyllistä musiikin ja eri äänimaailmojen käyttö on tanssin opetuksessa? Tarvitaanko tanssin opetuksessa ollenkaan musiikkia? Lisäksi mietin, mikä on musiikkia. Käykö mikä tahansa äänimaailma tukemaan tanssin oppimista?
Olen tanssinopettajaopiskelija ja olen tekemässä taiteellista opinnäytetyötäni, jonka aihe on Magneettikuvauslaitteen äänen ja kehon liikkeen vuorovaikutus. Tanssiteoksessa äänimaailmana toimivat magneettikuvauslaitteen äänet. Opinnäytetyöni perustuu omaan kokemukseeni magneettikuvauksesta ja kuvauksen aikana saatuun unen kaltaisen maailman aikaansaamasta visiosta. Laitteen äänet tuottivat minussa jotakin, mikä sai minut tuottamaan ideoita tanssivista ja liikkuvista kehoista. Ehkäpä tämä on jotakin, mikä on tanssijoille ja tanssinopettajille luonnollista: kaikki äänet saavat meissä aikaan tarpeen liikkua ja tanssia.
Artikkelia varten haastattelin viittä musiikin ja tanssin alalla opiskelevaa tai toimivaa henkilöä. Mielipiteissä oli paljon yhtäläisyyksiä, mutta paljon myös eroja. Huomasin, että tanssilajilla on suuri merkitys, miten musiikin arvottaa työskentelyssään.

Mikä on musiikkia, mikä vain ääntä?

Kumpi sitten oli ensin, musiikki vai tanssi? Siihen tuskin koskaan saadaan vastausta. Ihminen liikkuu luonnostaan ja on aina liikkunut ja tanssinut, mutta niin on myös tuottanut musiikkia, jonkinlaista rytmiä ja ääniä. Ihmisellä on rytmi kehossaankin luonnostaan, pelkästään jo fysiologisista syistä. Jokainen tanssilaji omaa erilaisen musiikin ja kumpikin määrittää toisiaan, vaikka nämä ovat nykypäivänä paljon sekoittuneetkin. Perinteisesti klassisessa baletissa käytetään klassista musiikkia jne.

Nykypäivänä kaikki fuusioituvat ja kaikkea sekoitetaan keskenään. Onko klassinen baletti enää klassista balettia, jos se tehdään pop-musiikkiin? Minun mielestäni on, koska liike määrittää tanssilajia enemmän kuin musiikki. Entä, kun käytämme vain jotakin äänimaailmaa emmekä musiikkia? Mitkä kaikki äänet voisivat olla musiikkia?

Käytän omassa opinnäytetyössäni äänimaailmana magneettikuvauslaitteen ääntä, jota hyödynnän tanssiteoksessa musiikin kaltaisesti. Voiko tämä olla musiikkia? Haastattelemieni tanssijoiden ja musiikin lehtori Marko Salmelan mukaan kyllä voi olla. Salmela (2015) määrittää, että musiikki on ääntä, joka voi olla sattumanvaraista tai tarkoin strukturoitua.

Halusin lähteä tutkimaan magneettikuvauslaitteen äänimaailmaa suhteessa kehon liikkeeseen, koska se synnytti minussa jotakin. Kuvauksen aikana äänistä muodostui korviini musiikkia ja mielikuvia tanssista. Olen kuunnellut ääniä ja tehnyt niistä jonkinlaista partituuria, jos sitä voisi sellaiseksi kutsua. Olen laittanut äänen taustalle ja tehnyt kynällä paperiin erilaisia jatkuvia viivoja sen mukaan, mitä äänet minussa herättivät. Näitä viivoja olemme käyttäneet tanssijoitteni kanssa myös harjoitteina liikkeen tutkimisessa. Harjoitustilanteissa tanssijoiden kanssa olemme huomanneet, kuinka osaan äänistä on helppo tehdä liikettä, joka on yhteydessä ääneen ja osaan äänistä on todella vaikeaa löytää kehollista rytmiä suhteessa ääneen. Opinnäytetyössäni tanssivan tanssijan, tanssin lehtori Sirpa Möksyn (2015) mukaan äänet alkoivat muuttua enemmän musiikiksi siinä vaiheessa, kun aloimme muodostaa liikkeistä kokonaisia tanssifraaseja.

Musiikin käyttö tanssinopetuksessa

Tanssin opetuksessa musiikin käyttö on luonnollista ja se on suuri osa sitä. Monet jopa miettivät, olisiko tanssia ilman musiikkia. Voimme tehdä liikettä musiikkiin ja / tai valita musiikin jälkeenpäin liikkeen tueksi. Musiikin avulla luomme erilaisia tunnelmia ja tuomme energiaa tanssiin. Möksyn (2015) mukaan musiikki auttaa oppilasta myös rytmittämään liikettä eri tavoin.

Oppimistavoitteilla on suuri merkitys siihen, miten opettaja haluaa käyttää musiikkia tunneillaan. Mielipiteitä on monia, mutta ei ole vain yhtä vastausta. Osa on sitä mieltä, että musiikin käyttö ja sen kunnioittaminen on todella tärkeä osa-alue tanssin opetuksessa, osa taas ei ymmärrä, miksi siihen turvaudutaan niin paljon. Toiselle musiikki luo tarpeen liikkua, osaa se kahlitsee. Tanssinopettajaopiskelija Fox Marttiselle (2015) eri äänimaailmojen, kuten puheen ja magneettikuvauslaitteen äänien käyttö tanssinopetuksessa on mahdollista, mutta samaan emotionaaliseen sisältöön ne eivät kuitenkaan musiikin kanssa yllä.

Möksyn (2015) mukaan musiikki auttaa tanssijaa löytämään energiaa, luo tunnelmaa, auttaa eläytymään, vahvistaa liikelaatuja ja auttaa dynaamisten vaihteluiden vahvistamista. Lisäksi musiikki auttaa ilmaisussa ja rytmillisten tarkkuuksien poimiminen musiikista auttaa liikkeen artikuloimisessa, eriyttämisessä, aksentoimisessa ja hienosäädössä. Musiikki myös tukee oppilaan musikaalista kehittymistä ja antaa inspiraation luoda liikettä rakentuen mm. musiikin rytmiin ja melodiaan. (Möksy 2015.)
Tanssin opetuksessa käytetään paljon myös eri äänimaailmoja hyödyksi, esim. luonnon ääniä, eläimen ääniä jne. Henkilökohtaisesti koen, että näitä ”musiikista” poikkeavia ääniä käytetään liian vähän ja usein ne jäävät vain ns. taustaääniksi. Tanssijat työskentelevät paljon myös hiljaisuudessa ja ilman ulkoisia ääniä. Tästä pois luetaan mm. hengityksen ääni ja kaikki muu, mistä ääntä voi syntyä (jalka koskee lattiaan, vaate kahisee).

Tanssija/tanssinopettajaopiskelija Karoliina Rosenbergille (2015) on luontaisempaa tanssia keho edellä. Hänelle musiikki ja varsinkin musiikin iskuihin laskeminen voi lukita kehoa. Rosenberg myös pohti, että joskus voi olla kyse siitäkin, että jollekulle liikkeen tekeminen ja musiikin kuunteleminen yhtäaikaisesti voi itsessään olla jo hankalaa. Tämä tietysti vaikuttaa siihen, miten tärkeänä musiikin näkee omassa työskentelyssään. Tanssinopettajaopiskelija Suvi Toivosen (2015) mielestä musiikin käyttö tanssin opetuksessa ja tanssin oppimisessa on jo siksi tärkeää, että se auttaa rytmittämään liikettä oppilaalle uudella tavalla. Toivosen mielestä on tärkeää haastaa oppijaa oman ns. ”luonnollisen rytmin” ulkopuolelle, koska tällöin tapahtuu myös varmimmin oppimista.

Tarvitseeko tanssin opetus musiikkia?

Tanssin tekijöitä löytyy paljon ja kaikilla on omat mielipiteensä musiikin käytöstä. Osa on sitä mieltä, että musiikin käyttö ja kuuntelu ovat ennen kaikkea tärkeitä tanssinopetuksessa. Osa taas ajattelee, että tanssin tekeminen tiettyihin iskuihin häivyttää luovuuden ja oman kehon kuuntelun ja sen, miltä jokin tuntuu kehossa. Liike pitäisi synnyttää kehoa kuunnellen, ei musiikkia. (Rosenberg 2015). Esimerkiksi amerikkalainen koreografilegenda Merce Cunningham saattaa vaihtaa musiikkia satunnaisesti saman teoksen harjoituksissa ja esityksissä osoittaakseen, ettei tanssi ole riippuvainen muusta kuin itsestään. (Johdatus tanssiin 2015.)

Koen, että nämä kaksi eivät sulje pois toisiaan, päinvastoin, jos pystyy kumpaankin, niin olemme tanssinopettajina oikeilla jäljillä. Oppimistyylejä on niin monta, kuin on oppijaakin. Kaikki oppivat eri tavoin ja eri aikaan. Meidän suurin tehtävänämme opettajina on antaa eri vaihtoehtoja, näyttää mikä kaikki on mahdollista ja sitä kautta opastaa oppilaita etsimään itselleen oikea väylä. Tärkeää on myös kunnioittaa tietylle tanssilajille tyypillistä musiikin/äänimaailman käyttöä.

Salmelan (2015) mukaan musiikki on tanssinopettajan työkalu ja jos työkalua ei osaa käyttää, niin se vaikuttaa opetukseen. Tanssinopettajan ei kuitenkaan tarvitse kaikkea musiikin teoriasta ymmärtää, tärkeintä olisi ymmärtää käyttämästään musiikista sen rakenne, tahtilaji sekä hieman sen sisältämiä rytmisiä elementtejä. (Salmela 2015.)

Me kaikki kuuntelemme vapaa-ajallamme musiikkia mikä miellyttää meitä. Me valitsemme tanssitunnit sen mukaan, missä meidän mielestämme on kaikista mielekkäintä käydä. Balettituntia aikoinaan inhonnut voisi löytää vaikka hip hopista itselleen mielekkään lajin. Ja tämä sama pätee musiikin käyttöön. Olisi tärkeää tarjota myös sellaisia tanssitunteja, joissa musiikin iskuja ei niin orjallisesti kuunneltaisi. Tai yksittäisen tunnin aikana käyttäisimme musiikkia hyödyksemme mahdollisimman monin eri tavoin. Moni oppilaista antaakin usein palautetta siitä, kuinka tanssitunnilla improvisaatioharjoitus oli tunnin paras kohta. Tämä mahdollisesti johtuu osittain siitä, että oppilas saa itse päättää miten hyödyntää musiikkia.
Musiikin käytön tanssin opetuksessa voi nähdä myös osana suurempaa kokonaisuutta. Ei ole kyse vain siitä, miten musiikki tukee tanssitunnilla tanssin opetusta vaan myös siitä, mitä samalla opitaan musiikista. Ja tämä näkyy myös liikunnan opetuksessa peruskoulussa, eikä vain tanssitunneilla. ”Koska myös musiikin asema oppiaineena kouluissa on heikentynyt uuden tuntijaon myötä, liikunnanopettaja voi olla merkittävä musiikkikasvatuksen voimavara hallitessaan musiikki- ja ilmaisuliikunnan sekä tanssin asiat hyvin. ” (Penttinen 2007, 6.) Asiaa voisi tarkastella myös siitä näkökulmasta, mitä tanssi ja liike voisivat tuoda musiikin opetukseen. Tässä voisi hyödyntää Dalcroze – rytmiikkaan tutustumista. (Dalcroze – rytmiikka, 2015.) Aihe olisi erittäin mielenkiintoinen varsinkin näin tanssijan näkökulmasta, mutta jääkööt sen tarkastelu seuraavaan artikkeliin.

Kirjoittaja: Saara Kuhanen, Savonia-ammattikorkeakoulu 2015

Lähteet:
Dalcroze-rytmiikka. Wikipedia – vapaa tietosanakirja, 2015. Viitattu 16.3.2015. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dalcroze-rytmiikka

Johdatus tanssiin , 2010. Opas katsomiseen-teksti, Liike ja musiikki. Danceinfon internet-sivut, 2015. Viitattu 16.3.2015. http://www.danceinfo.fi/johdatus-tanssiin/voiko-hiipiminen-olla-tanssia-opas-tanssitaiteen-katsomiseen/2-liike/liike-ja-musiikki/

Penttinen, A. 2007. Musiikista ja liikkeestä musiikkiliikuntaan – Toimintatutkimus musiikin ja liikkeen yhdistämistaitoa kehittävästä kurssista liikunnan aineenopettajakoulutuksessa, Liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimus, Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto.

Haastattelut:
Marttinen, Fox. 2015. Tanssinopettajaopiskelija. Haastattelu 12.2.2015. Kuopio: Savonia Ammattikorkeakoulu
Möksy, Sirpa. 2015. Tanssin lehtori. Haastattelu 10.2.2015. Kuopio: Savonia Ammattikorkeakoulu.
Rosenberg, Karoliina. 2015. Tanssija/tanssinopettajaopiskelija. Haastattelu 10.2.2015. Kuopio: Savonia Ammattikorkeakoulu.
Salmela, Marko. 2015. Musiikin lehtori. Haastattelu 15.2.2015. Kuopio: Savonia Ammattikorkeakoulu
Toivonen, Suvi. 2015. Tanssinopettajaopiskelija. Haastattelu 10.2.2015. Kuopio: Savonia Ammattikorkeakoulu.