Kuorolaulu kokoaa yhteen

Kuorolauluharrastus on Suomessa merkittävä harrastamisen ja yhteen kokoontumisen muoto. Kuorolaulu on aina ollut erilaisia ihmisiä yhdistävä harrastus ja ihmiset ovatkin sitä runsaasti toteuttaneet. Yhä vieläkin hyvin toimivien kylien, kaupunkien ja seurakuntien musiikkielämä tunnetaan usein juuri kuoroistaan.

Kuorolauluharrastuksen kulta-aikaa Suomessa elettiin 1900-luvun alussa, kun kansa etsi juuriaan ja identiteettiään nopean teollisen läpimurron jälkeen. ”…ei voi muuta kuin ihmetellä sitä kuorolauluharrastuksen ’laulullista vallankumousta’, joka ilmenee maassamme 1800-luvun lopulla ja vuosisadan vaihteessa”. (Pajamo 1997, 10.)

Olen itsekin usein huomannut, että paikkakuntien kuoroilla on merkittävä rooli, kun mietitään pienten kylien imagoa elävinä yhteisöinä. ”Kuorot ovat paikkakunnan musiikkielämän ydintä…” toteaa Helena Hulmi artikkelissaan Laulun ja soiton Sulasol -kirjassa. (Hulmi 1997, 90.) Näinä päivinä kuitenkin monet kuorot kamppailevat laulajistaan, varsinkin maaseudulla on kuoroihin vaikeaa löytää uusia laulajia. Olen huomannut, että kuoroihin toivotaan ja tarvitaan työikäisiä laulajia.

Vaikka perheet ruuhkavuosiensa keskellä ovat liian kiireisiä osallistuakseen säännöllisyyttä vaativaan kuorotoimintaan, voi silti syntyä uusiakin kuoroja sosiaalisen median kautta. Hyvä esimerkki on Kuopion äitien kuoro, joka on syntynyt syksyllä 2014 Kuopion äitien apupiiri Facebook-ryhmän alla. Äitien apupiiri sai alkunsa Savossa sattuneiden useiden tragedioiden vuoksi. Äidit halusivat niiden seurauksena koota voimansa ja tukea toisiaan arkisissa asioissa. Ryhmän sisällä nousi esiin ajatus myös musiikin merkityksestä ja niin syntyi ajatus äitien kuoron perustamisesta. Kuoro päätettiinkin koota Facebookissa ja yllättäen ryhmään ilmoittautui 40 innokasta kuoroalaista. Sain ryhtyä tämän uuden kuoron johtajaksi. Tällä hetkellä kuorossamme on 30 laulajaa ja toiminta on jo vakiintunutta. Olemme perustaneet kuoron taustajärjestöksi Äidin Ääni ry:n.

Kuorolaulu

Kuoroksi katsotaan ryhmä, joka laulaa yhdessä joko yksi- tai moniäänistä vokaalimusiikkia. Kuoron kokoonpano voi henkilömäärältään olla hyvin vaihteleva ja kuoron funktioita on paljon erilaisia. Suomessa kuoroja arvioidaankin meillä olevan noin 3000, ja luku kasvaa jatkuvasti. (Salmenkangas 2010, 12.) Tyypillisiä kuorotoiminnan muotoja ovat mm. kamarikuorot, lapsikuorot, kantaattikuorot, gospelkuorot, kirkkokuorot, viihdekuorot, kvartetit sekä erilasiin sidosryhmiin pohjautuvat kuorot.

Kuorotoiminnassa kokoonnutaan säännöllisesti yhteen harjoittelemaan kuoronjohtajan opastuksella tavoitteellisesti kuorolle sopivaa ohjelmistoa tähtäimessään esiintymiset. Kuopion äitien kuorossa emme lähteneet liikkeelle koelauluista tai musiikillisesta tasosta, vaan kuoromme halusi tarjota kaikille halukkaille mahdollisuuden tulla mukaan kuorotoimintaan. Kuorolaiset ovatkin hyvin erilaisia musiikkitaustoiltaan sekä ammateiltaan, mutta toisaalta äitinä oleminen on vahva yhdysside. Näin olikin helppoa lähteä perustamaan juuri äitien kuoroa, koska uskoin sidosryhmän kautta syntyvän yhteishengen muotoutuvan helposti. Ohjelmistona äitien kuorossa on monen tyylisiä lauluja, koska ajattelen että monipuolinen ohjelmisto mahdollistaa jatkossakin kuoron esiintymisiä mitä erilaissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Kuorolaulu pohjautuu ennen kaikkea vuorovaikutukseen. Vuorovaikutusta on kuoronjohtajan ja laulajien välillä, laulajien välillä keskenään sekä kuoron ja yleisön välillä. Kuoron viestinnän välineenä on musiikki ja sen ilmaisu. Juuri monitasoisen vuorovaikutuksen vuoksi kuorolaulu on niin suosittua, laulajat saavat kuorossa laulamisesta voimaa ja iloa arkeensa. Kuopion äitien kuoro on perustettu juuri sitä varten, että kokoonnumme yhteen ja jaamme sekä iloja suruja laulaen yhdessä. Samalla jaetaan perheiden kuulumisia, tutustutaan toisiin äiteihin sekä annetaan musiikin tuoda voimaa. Uskonkin että äitien kuorossa juuri sosiaalinen merkitys on suuri tekijä, miksi kuoro syntyi ja miksi laulajat ovat toiminnasta kiinnostuneita. Kuorolaisilta saamani palautteen pohjalta voin todeta myös, että kuorossa on koettu yhteenkuuluvuuden tunnetta, iloa, voimaantumista ja virkistymistä.
Laulamisen terveydelliset vaikutukset

”Kulttuurin kuluttamisen ja taideharrastusten on todettu edistävän terveyttä ja estävän dementoitumista. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan kulttuuria harrastavat elävät harrastamattomia pidempään”. (Hyyppä & Liikanen 2005, 86.) Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa on todettu kuorolaulun lisäävän vastustuskykyä tulehdustauteja vastaan lisäten vasta-aineiden määrää laulajien syljessä. Myös monissa muissa vakavissa sairauksissa puolustusmekanismien osuus on merkittävä. Ihmisen mieli ja sydämen sykekin reagoivat eri tavoin kuunneltaessa tai laulettaessa erityyppisiä tunneskaaloja sisältävää musiikkia. Näin kehoa ja mieltä rauhoittava musiikillinen toiminta laskee ihmiseltä myös stressihormonitasoa.

Tekemässään pro gradu tutkimuksessa Kuorolaulu hyvinvoinnin edistäjänä –tapauskertomus Salmenkangas (2010) selvitti myös, että uskovatko kuorolaiset kuorolaulun vaikuttavat fyysiseen terveyteen. Vastausten perusteella 40 % kuorolaisista oli sitä mieltä, että kuorolaulu vaikuttaa fyysiseen terveyteen mahdollisesti. Melko varmana asiaa piti n. 35 % vastaajista. Täysin varmana asiaa piti 20 %. (Salmenkangas 2010, 14.)

Salmenkangas (2010) toteaa tutkimuksessaan myös, että kuorolaiset kokevat merkittäviksi ihmissuhteet/ystävät, mielen virkistymisen, muiden kuorolaisten antaman tuen sekä hengitys- ja rentoutusharjoitukset. Näin laulamisella on todettu olevan mieltä virkistävä merkitys sekä fysiologisia vaikutuksia kehossa. Olen työssäni kanttorina huomannut, että erityisesti ikäihmisille laulaminen ja musiikin kuuntelu on mielekästä virkistystoimintaa ja laulamisen aikana syntyvä vuorovaikutus on tärkeä kokemus, tapahtui se sitten joko suuren yleisön edessä tai hoitajan kanssa kahden kesken hoitolaitoksen huoneessa.

Yhdessä laulamisen voima

Halu laulaa ja kokoontua yhteen saman henkisten kanssa on jo vuosisatoja ollut ihmisille luontaista toimintaa. Kuorossa laulaminen on kokonaisvaltaisesti terveellistä, sillä siinä yhdistyvät musiikin, laulamisen sekä yhteisöllisyyden positiiviset piirteet (Salmenkangas 2010,6.) Kuorossa laulamisella on haluttu ilmaista yhteisöön kuulumista musiikin keinoin ja samalla on vahvistuttu omassa henkilökohtaisessa ajattelussa. ”Sosiaalinen pääoma voi selittää kulttuuri- ja taideharrastuksen (terveyttä edistävän) vaikutuksen”. (Hyyppä&Liikkanen 2005, 86.)

Jo yksikin ihminen laulaessaan voi koskettaa kuulijaa syvästi ja näin voi syntyä hyvin voimaannuttava tilanne sekä kuulijalle että laulajalle. Olen työssäni huomannut, että kuorolaulussa nämä mahdollisuudet yhdistyvät ja voivat ilmetä hyvin voimakkaastikin. Tapani Tirilä kirjoittaa artikkelissa, että ”kuorotoiminta on yhteisöllistä toimintaa, jossa kasvetaan ja kehitytään toinen toistaan hioen. Se on parhaimmillaan itsensä ylittämistä, jolloin yhteinen lopputulos voi olla huikeasti parempi kuin osastensa summa”. (Tirilä 1997, 93.)

Kuorolaiset ovat usein hyvin sitoutuneita harrastukseensa ja ovat näin sitoutuneita myös toisiinsa. Olen huomannut, että laulajat luottavat toisiinsa ja huolehtivat toisistaan. Toisaalta, kuorossa jokainen laulaja voi vahvistaa omia musikaalisia lahjojaan. Luottamuksen kautta kuoroon syntyy oma yhteisö, joka voi ulkopuolisten mielestä näyttää jopa sisäänpäin kääntyneeltä ryhmältä. Kuorossa on helppo tuntea ja huomata syntyneen me-henkeä. Mutta näin käy mille tahansa tiiviisti yhdessä toimivalle ryhmälle, ratkaisevaa on, miten ryhmä suhtautuu siitä ulkopuolella oleviin tai siihen mukaan pyrkiviin henkilöihin.

Pro Gradu -tutkimuksessaan myös Salmenkangas ( 2010, 72.) vahvisti kuorolaulun sosiaalisen merkityksen hyvinvoinnille. Helena Hulmi (1997, 90) kirjoittaakin artikkelissaan kuorolaisista, että ”…tärkeintä on lopulta sosiaalinen yhteys, viikoittainen tapaaminen tutun laulajakaverin kanssa ja mukavan, helpohkonkin ohjelmiston laulaminen”. (Hulmi 1997,90.) Minäkin huomasin, että Kuopion äitien kuorossa kuorolaisten odotukset kuorosta olivat hyvin pitkälti sosiaalisiin asioihin liittyviä, toivottiin löytyvän ystäviä ja saman henkisiä ihmisiä. Toivottiin, että laulaminen toisi elämään uuden harrastuksen ja ilmaisukeinon. Kuoron toivottiin pysyvän rentona ryhmänä, jossa pidetään hauskaa ja lauletaan hyvällä mielellä. Kuitenkin samalla harjoitellaan kappaleita tavoitteellisesti, että myöhemmin kuoro voisi mahdollisesti esiintyä jossakin ja näin ilahduttaa muitakin ihmisiä. Kuoron toiminta onkin lähtenyt käyntiin hyvin luontevasti, äidit ovat omasta halustaan mukana ja käytännön asiatkin hoidetaan yhdessä erilaisia vastuita jakaen.
Kuoronjohtaja

Hyvän kuoronjohtajan ominaisuuksia on lukemattomia ja kaikkia niitä ei voi opiskella vaan ne kehittyvät ja syventyvät kuoronjohtajakokemuksen karttuessa. Kuorolaulussa yhteistä sointia ja äänenmuodostuksen periaatteita haetaan pitkään. Esimerkiksi usein toistuvat saman tyyppiset ääniharjoitukset ohjaavat kuorolaulajien vokaaleita soimaan samalla tavalla. Äänenmuodostuksen harjoitteilla pyritään siihen, ettei kenenkään ääni erityisesti erottuisi vaan että kuoron sointikuvana olisi yksi soiva instrumentti. Tästä syntyy kuoron sointi, joka parhaimmillaan on jokaisella kuorolla omanlainen ja persoonallinen voimavara.

Kuoronjohtajalla onkin merkittävä rooli kuoron yhteisen soinnin etsijänä ja ohjaajana. Yhteisen soinnin löytyminen on palkitsevaa kaikille laulajille hyvässä ja ammattitaitoisessa ohjauksessa. Kuorolaulaja voi samalla tuntea oman äänensä kehittyvän ja vahvistuvan, vaikkakin laulaminen tapahtuu ryhmässä. Toisaalta kuulija voi nauttia voimallisesta ja hyvin soivasta kokonaisuudesta, jossa musiikin eri vivahteet erottuvat yhteisesti toteutettuna eivätkä yksittäiset äänet kuorosta erotu häiritsevästi.

Kuoronjohtajalla on oltava myös hyvät sosiaaliset valmiudet johtaa kuoroa, ei vain ohjata. Kuoronjohtajan on hyvä olla perillä ryhmädynamiikan eri vaiheista ja mahdollisesti reagoida niihin, jos tarvetta ilmenee. Asiansa osaava kuoronjohtaja asettaa kuorolle myös sopivat tavoitteet ja tietää, miten ne voidaan saavuttaa. Kommunikointi laulajien kanssa on kaiken perusta ja vuorovaikutuksessa kuorolaisten kanssa syntyvät usein myös parhaimmat ideat ja toteutukset. Olen usein kuullut kuoronjohtajista tarinoita, kuinka he ovat erittäin persoonallisia ja taiteeseen keskittyviä henkilöitä, joita voi olla henkilökohtaisesti vaikeaa lähestyä. Kuoronjohtaja tarvitseekin paljon ihmistuntemusta sekä ymmärrystä erilaista ihmisistä ja laulajista.

Kuitenkin jokainen kuoroon tullut laulaja on tärkeä, juuri hän haluaa laulaa ja osallistua kuoron toimintaan. Jokaista kuorolaulajaa tulisi muistaa huomioida myös yksilönä. Kuoronjohtajalla onkin tässä haasteellinen tehtävä. Kuopion äitien kuoronjohtajana olen pyrkinyt siihen, että äitiys on kuoroa yhdistävä elementti ja sen kautta olen valinnut esimerkiksi ohjelmistoa kuorolle. Näin käytämme hyödyksi vahvaa sidettä, mikä kuorolaisilla on. Kuoronjohtajan tavoitteenani on, että jokainen kuoroharjoitus on etukäteen mietitty ja harjoituksen painopiste on mielessäni. Mielestäni kuorossa täytyy olla hyvä ja rento ilmapiiri, että jokainen laulaja voi olla oma itsensä kuorossa. Ja juuri niin, että näen jokaisen laulajan tärkeänä omalla paikallaan.

Kirjoittaja: Riikka Tuura, Savonia-ammattikorkeakoulu 2015

Lähteet:
Hulmi, H.1997. Kiehtova, haastava ja antoisa harrastajakuorotyö. Teoksessa Pajamo, R. 1997. Laulun ja soiton Sulasol. Helsinki: Yliopistopaino, 89-91.

Hyyppä, M.T. & Liikanen, H-L. 2005. Kulttuuri ja terveys. Helsinki: Edita Prima Oy.

Pajamo, R. 1997. Laulun ja soiton Sulasol. Helsinki: Yliopistopaino.

Tirilä, T. 1997. Kuorolaulu on yhteisöllistä toimintaa. Teoksessa Pajamo, R. 1997. Laulun ja soiton Sulaso. Helsinki:Yliopistopaino, 92-93.

Salmenkangas J. 2010. Kuorolaulu hyvinvoinnin edistäjänä –tapauskertomus. Pro Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Musiikkikasvatus. Viitattu 15.4.2015. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24583/Salmenkangas_Kand.pdf?sequence=1

 

Jätä kommentti


Miksi kysytään?