Kirjoittaja: Noora Kallioinen 2013, Centria ammattikorkeakoulu.
Musiikin harrastamisesta on monenlaista hyötyä. Paitsi että se on usealle mukava harrastus ja erinomainen väline esimerkiksi itsensä ilmaisemiseen, on musiikilla tutkittu olevan myönteisiä vaikutuksia myös ihmisen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Musiikin vaikutukset alkavat jo sikiöajasta ja jatkuvat läpi elämän, mutta tutkimusten mukaan erityisesti lapsena harrastaminen kehittää parhaiten. On tutkittu, että musiikki on aivojen rakenteen ja toiminnan kehityksen kannalta lapselle aivan erityinen harrastus ja voi parantaa huomattavasti lapsen kykyä oppia eri asioita. Miten musiikkileikkikouluharrastus tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä?
Musiikkipedagogi-opinnot ovat monipuolisuudellaan tarjonneet minulle mahdollisuuden tutustua myös musiikkileikkikoulutoimintaan. Kiinnostuin asiasta niin paljon, että suoritin viimeisen opetusharjoitteluni pitämällä muskaria päiväkodissa. Harjoittelun avulla sain paitsi arvokasta työkokemusta, myös kipinän tutkia muskarin vaikutuksia lapsen kehitykseen. Tutkimiseni tulokset ovat ikään kuin yhteenveto tutkijoiden saamista tuloksista. Yhteenvedon tarkoitus on oman tietoperustan kasvattamisen lisäksi parantaa yleisesti ihmisten tietoisuutta musiikkileikkikoulutoiminnan kehittävistä vaikutuksista.
Musiikkileikkikoulu on ilmeisen suosittu harrastus. Siitä kertovat muun muassa usein pitkätkin jonot eri oppilaitosten järjestämiin muskareihin. Lähes kaikissa Suomen musiikkioppilaitoksissa toimii musiikkileikkikoulu. Vaikka opetusjärjestelyt poikkeavat jonkin verran eri oppilaitoksien kesken, pääperiaatteet ovat kuitenkin samat. Musiikkileikkikoululla on myös selkeät musiikkikasvatukselliset tavoitteet, jotka kulkevat rinnan yleisten kasvatustavoitteiden kanssa. (Musiikkileikkikoulut – varhaisiän musiikkikasvatus 2007.) Tavoitteet selviävät Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteista (2002), jossa sanotaan että lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia harjaannutetaan erilaisten elämysten avulla, leikin keinoin. Samalla tuetaan lapsen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystä.
Kognitiivinen kehitys
Kognitiotieteen professori Minna Huotilainen on tutkinut laajasti musiikin vaikutuksia ihmisen aivo-toimintaan. Hänen tutkimustensa tuloksista selviää, että musiikin harrastaminen vaikuttaa hyvin pitkällä aikavälillä ihmisen kokonaisvaltaiseen kehittymiseen ja oppimiskykyyn. Musiikin on tutkittu muokkaavan aivokuorta ja tehostavan aivotoimintaa. (Huotilainen. 2010).
Konkreettisesti lapsuuden musiikkiharrastuksesta koituvat hyödyt näkyvät muun muassa koulussa. Musiikinopettaja Leena Pantsu kertoo, että taidekasvatus ylipäätään vaikuttaa muun muassa äidinkielen oppimiseen, kehittää kuulomuistia ja vaikuttaa tunne-elämän kehitykseen. (Vau.fi tutustuu muskariin 2010.) Tehostunut kuuloalueiden toiminta auttaa lasta kuulemaan tarkasti äidinkieltään ja havainnoimaan tarkemmin esimerkiksi lyhyitä ja pitkiä vokaaleja ja konsonantteja. Tämä auttaa myös kuulemaan pieniä eroja vieraiden kielien äänteistä. Musiikkileikkikoulussa käytetyt monet toimintamuodot, kuten tavutaputukset ja musiikin tahtiin liikkuminen, auttavat lasta käsittelemään omaa äidinkieltään. Näillä asioilla voi olla ratkaiseva merkitys lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kannalta. (Huotilainen 2010.)
Kouluympäristössä lapset joutuvat työskentelemään meluisassa ympäristössä, jossa saattaa olla vaikea keskittyä. Musiikkiharrastus kehittää voimakkaasti keskittymiskykyä, jolloin lapsen on helpompi kuunnella ohjeita melusta huolimatta ja myös toimia sellaisessa ympäristössä. Koska kuulomuistin kesto ja tarkkuus ovat musiikkia harrastavalla lapsella hyvät, vaikuttaa harrastus kokonaisvaltaisesti lapsen parempaan oppimiskykyyn. Niiden avulla lapsen on helpompi seurata ohjeita ja ymmärtää vaativampiakin tehtäviä. (Huotilainen 2010).
Musiikkiharrastus auttaa lasta myös matemaattisissa taidoissa. Erityisesti murtolukujen oppiminen on helpompaa. Musiikin muotorakenteiden hahmottamisen harjoittelu edistää monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaa. (Huotilainen 2012.).
Emotionaalinen kehitys
Musiikin kuuntelu vaikuttaa tutkitusti aivojen tunnealueisiin. Tämä on nähtävissä muun muassa fysiologisina reaktioina, kuten pulssin, verenpaineen ja hormonitasojen vaihteluna. Musiikkileikkikoulussa itseilmaisun taito kehittyy ja lapsi voi musiikin avulla tunnistaa ja ilmaista suuriakin tunteita, kuten pelkoa, vihaa tai vaikkapa iloa, turvallisella ja sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. (Musiikin mahtava voima 2012; Huotilainen 2012.)
Motorinen kehitys
Musiikkileikkikoulussa yhtenä toimintamuotona on liikkuminen. Erilaiset liikuntaleikit ja tanssi kehittävät lapsen motoriikkaa. Hienomotorisia taitoja opitaan soittamalla. Esimerkiksi kanteleen soittamisessa täytyy yhdistää oikea ajoitus ja oikea ääntä vastaava kieli. Näin lapsi oppii käyttämään molempia käsiään tarkasti ja taitavasti. Tämä edesauttaa esimerkiksi kauniin käsialan oppimisessa, tai vaikkapa käsitöiden tekemisessä. (Huotilainen 2012.)
Sosiaalinen kehitys
Musiikkileikkikouluissa toimitaan useimmiten noin 5-8 lapsen ryhmissä. Sen ansiosta lapsi oppii muun muassa ryhmätyötaitoja, sosiaalisuutta, vuoron odottamista sekä vastuullisuutta yhteissoitossa. Muskarissa opitaan myös toisten kunnioittamista, sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien hyväksymistä. (Musiikin mahtava voima 2013.) Sosiaalisista taidoista on hyötyä läpi elämän, mutta ne voivat erityisesti auttaa lasta sopeutumaan esimerkiksi koulun aloittamiseen, mikä on suuri muutos lapsen elämässä. Musiikkileikkikoulussa lapsi saa onnistumisen, osaamisen ja osallistumisen kokemuksia, jotka auttavat itsetunnon ja -luottamuksen sekä minäkuvan kehittymisessä. (Liikunnan ja musiikin merkitys kouluikäisen lapsen kehityksessä.) Musiikkiharrastus tarjoaa lapselle itsensä ylittämisen ja onnistumisen elämyksiä, joista epävarmat ja vetäytyvätkin lapset saavat luottamusta itseensä ja kohotusta itsetuntoonsa. (Miten musiikki meihin vaikuttaa.)
Huomioita omasta opetustyöstä
Olen pitänyt muskaria opetusharjoittelun lisäksi myös sijaisena musiikkioppilaitoksessa. Suunnitellessani muskarituokiota, pyrin tekemään siitä mahdollisimman monipuolisen, kuitenkin niin että tuokiolla on tietty teema. Peruslähtökohtani on saada lapset tuntemaan olonsa mukavaksi ja turvalliseksi sekä virittäytyvän luovaan olotilaan heti alusta lähtien. Hyvä keino tähän on aloittaa muskaritunti jollakin jokaisen lapsen erikseen huomioivalla tavalla. Aloituslaulu lauletaan jokaiselle muskarilaiselle ja vuorollaan laulun ”vastaanottaja” saa ottaa soittimen, jolla soittaa musiikkiin sopivaa, itse keksimäänsä sooloa. Näin jokainen lapsi huomioidaan heti alussa, jolloin lapsi tuntee itsensä tärkeäksi ja huomatuksi. Tällä tavoin musiikin avulla saadaan poistettua estoja ja vahvistettua lapsen minäkuvaa. Lähes kaikki ryhmän kanssa tekeminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja, sekä parantaa itsevarmuutta ja vastuunalaisuutta. Esimerkiksi juuri aloituslaulussa laulun vastaanottajalla on vastuullinen tehtävä soolon soittajana, mutta samoin myös muilla ryhmän jäsenillä, sillä he pitävät laulun perussykettä yllä laulamalla ja taputtamalla mukana.
Työssäni olen huomannut, miten luontaisesti jokainen lapsi kykenee musisoimaan. Opettajan on tärkeää näyttää esimerkkiä, miten mitäkin soitinta soitetaan. Tämän tiedon puitteissa lapsi voi turvallisesti kokeilla, mitä kaikkea soittimella voikaan tehdä. Kiinnostavaa on ollut seurata myös oman, puolitoistavuotiaan lapseni musikaalista kehitystä. Musiikin rytmi vie helposti mukanaan, kun jostakin alkaa kuulua musiikkia. Lapsi liikuttaa itseään rytmisesti ja saattaa joskus myös laulaa mukana. Lapseni ei ole käynyt musiikkileikkikoulussa, eikä häntä ole opetettu musiikin saralla muutenkaan. On toki oletettavaa, että kun on kasvanut kodissa jossa musiikkia tulvii vanhemman ammatin vuoksi joka puolelta, musiikki on lapselle tuttu elementti. Siitä huolimatta luontaista musikaalisuutta löytyy kyllä jokaisesta lapsesta.
Varhaisiässä tapahtuneen musiikkiharrastamisen hyötyihin olen törmännyt myös itse opettaessani alakouluikäisiä lapsia. Hienomotoriikan edistyneisyys on ollut selkeästi huomattavissa esimerkiksi kitara- ja piano-oppilaiden kanssa. He ovat oppineet soittamisen alkeita keskimäärin nopeammin kuin sellaiset lapset, jotka ovat vastikään aloittaneet musiikkiharrastuksen. Olen huomannut myös liikuntaharrastuksia ohjatessani, että musiikkia harrastavat lapset ovat motoriikaltaan usein huomattavasti kehittyneempiä kuin ne, joilla ei ole musiikkiharrastuksia.
Musiikki matkassa mukana koko elämän
Musiikin myönteiset vaikutukset ovat siis nähtävissä monin eri tavoin. Musiikki vetää luontaisesti puoleensa lähes kaikkia lapsia, joten olisi suotavaa antaa lapselle mahdollisuus päästä toteuttamaan itseään. Mikäli lapsi ei viihdy muskarissa, pakottaminen ei kannata. Tällöin muskarissa käymisestä ei melko varmasti ole mitään hyötyä. Koska lapset ovat luontaisesti musikaalisia, he voivat nauttia musiikin eri muodoista myös kotiympäristössä, esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia. Vanhempi voi myös laulaa lapselle, vaikka hänellä ei olisi erityisiä musiikillisia taitoja tai koulutusta musiikkiin. Epävireiselläkin laulamisella on todettu olevan positiivinen vaikutus lapsen havaintotaitojen kehittymiselle. (Musiikin mahtava voima 2013.) Musiikki on parhaimmillaan kuin hyvä ystävä, joka kulkee rinnalla koko elämän ja luo hyvät edellytykset oppimiselle kaikissa elämän osa-alueissa.
Lähteet:
Erkkilä, Kallio, Penttilä, Rekilä. Liikunnan ja musiikin merkitys kouluikäisen lapsen kehityksessä. https://encrypted.google.com/url?sa=t&rct=j&q=motorinen%20kehitys%20musiikki&source=web&cd=1&ved=0CCoQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.sampo2002.oulu.fi%2Fkehitysyksilo%2Fmusanjaliikunanmerk.DOC&ei=PQRrUZvRBajk4QS98YH4CA&usg=AFQjCNFIFHOCEsSNO_vEIhXigWRx1e4Fiw&sig2=A9m8Fl1lv9i-LV0_S8UD3g&bvm=bv.45175338,d.bGE. Viitattu 13.4.2013.
Huotilainen, M. 2010. Musiikin vaikutuksista lapsen aivotoimintaan. http://www.lahdenmusiikkiopisto.fi/easydata/customers/lahmo/files/tapahtumat2010/2010-04-28_huotilainen.pdf. Viitattu 13.4.2013.
Huotilainen, M. 2012. Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön – näkökulmia aivotutkimuksesta. http://blogs.helsinki.fi/lto-koulutus120vuotta/files/2012/10/121019-Huotilainen-LTO120.pdf. Viitattu 13.4.2013.
Miten musiikki meihin vaikuttaa? Musiikin harrastaminen ja lapsen henkinen kehitys. http://www.jamkids.fi/opetus/musiikin+positiiviset+vaikutukset/. Viitattu 3.5.2013.
Musiikinopetus Suomessa 2007. Musiikkileikkikoulut, varhaisiän musiikkikasvatus. http://www.musiikinopetus.fi/fi/opiskelu/musiikkileikkikoulut. Viitattu 20.3.2013.
Musiikin mahtava voima 2013. http://pilttipiiri.fi/jutut/lapsen-kehitys-ja-terveys/musiikin-mahtava-voima. Viitattu 13.4.2013.
Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. 2002. http://www.oph.fi/download/123013_musiik_tait_ops_2002.pdf. Viitattu 20.3.2013.
Vau.fi tutustuu muskariin 2010. Muskari eli musiikkileikkikoulu on pedagoginen juttu, mutta se ei estä vanhempia ja lapsia pitämästä hauskaa. http://www.vau.fi/Perhe/Huvitukset/Vaufi-tutustuu-muskariin/. Viitattu 3.5.2013.
Hyvin perusteellisesti ja monipuolisesti kirjoitettu artikkeli! Tämän kun voisi jakaa kaikille, jotka vielä epäilevät muskarin hyödyllisyyttä tai muskariopen ammattia ”kunnon” ammattina. Välillä tuntuu, että omaa tärkeyttä muskariopena täytyy puolustella ja tämän koulutuksen ja ammatin vaativuutta todistella. Muskari/musiikkiharrastuksen tärkeyttä ja hyödyllisyyttä ei voi vähätellä, koska soittotaidon ja musiikkituntemuksen lisäksi harrastus kehittää niin monia muita asioita, että joskus tuntuu, että musiikilliset taidot tulevat siinä sivussa.
Olen samaa mieltä edellisen kommentin kanssa. Onneksi tietous varhaisiän musiikkikasvatuksesta on koko ajan kasvamassa ja arvostus nousemassa vaikka toisinaan törmääkin epäileviin ihmisiin, jotka vain luultavasti eivät ole tietoisia kaikista musiikkileikkikoulun tuomista hyödyistä. Hienointa muskareissa on se, että myös ihmiset, jotka eivät muuten harrasta musiikkia, voivat päästä nauttimaan siitä, kuten myös artikkelissa mainitaan.
Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä, että kaikilla lapsilla on luontaista musikaalisuutta sekä kykyä ja halua luoda itse uutta. Musiikkileikkikoulu on monelle varmasti hyvä tilaisuus löytää ja päästä toteuttamaan näitä puolia itsessään. Tämä tukee varmasti myös lapsen sisäistä kehitystä.
Olen kuullut musiikin ja kielten sekä musiikin ja matematiikan välillä nähdyistä yhteyksistä ja olen vakuuttunut siitä, että musiikin harrastamisella on yleissivistävä vaikutus.
Muskarien puolesta ehdoton KYLLÄ!
Hyvä ja selkeä artikkeli. Kehityksen osa-alueet oli jaoteltu ja selitetty musiikin vaikutus näillä eri osa-alueilla konkreettisia esimerkkejä käyttäen. Olen itsekin törmännyt ennakkoluuloihin ja kysymyksiin varhaisiän musiikinopettajan ammatinvalinnastani, kuten: ”Mitäs aiot sitten tämän jälkeen opiskella? / Kai aiot opiskella jonkun oikean ammatin tämän lisäksi?” Onneksi nyt lähiaikoina on tullut monelta suunnalta nostatusta muskariopetusta kohtaan kun todella on tuotu esille sen monia hyötyjä lasten kehityksessä.
Harmi vaan, että muskari on aika kallis harrastus (vaikka niin taitaa olla moni muukin harrastus tänä päivänä) ja kaikilla ei ole varaa harrastaa. Tämän vuoksi olisi hyvä saada muskaritoimintaa esimerkiksi päiväkoteihin kaikille tarjottuna. Tuntuu että lasten muskariharrastus riippuu vielä paljolti vanhempien varallisuudesta ja myöskin musiikkitietoisuudesta.
Tällaisia artikkeleja lisää niin tietoisuus kasvaa, jee!
Muskari on ehkä jo suosituin harrastus pienillä lapsilla. On hienoa, että sitä aletaan arvostaa! On kuitenkin vielä valitettavan paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään tietoa siitä, kuinka tavoitteellista muskarissa on ja kuinka ammattitaitoinen ja monipuolinen opettaja voi olla. Vuorovaikutus tunneilla on myös tärkeää. Minäkuva vahvistuu muskarissa, kuten artikkelissa sanottiin.
Myös koulutuksen kesto ihmetyttää tietämättömiä, (nykyisin vielä 4,5 vuotta). Kannatan muskareille avoimien ovien päivää, jolloin kaikki voisivat tulla tutustumaan muskariin!
Hyvä ja selkeä artikkeli!
Kivasti olet kertonut eri osa-aluesta. Sopisi melkeinpä mainokseksi muskarille:) Tiedät selvästi mistä puhut, koska olet itse työskennellyt muskarissa. Mukavaa, että otat omat havaintosi esille. Toimintasi muskarissa vaikuttaa ammattitaitoiselta. Itselläni ei ole kovin vakaata pohjaa muskarissa työskentelyyn, mutta olin kouluni puolesta harjoittelujaksolla, jossa vedettiin musiikkituokiota kahdelle erityislasten ryhmälle. Varsinkin näiden lasten kohdalla opettajilta alkoi tulla palautetta, miten musiikkituokiot ovat vaikuttaneet näiden lasten koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tulokset oli nähtävissä lyhyelläkin aikavälillä.
Oikein hyvä artikkeli!
Oli mukava lukea erityisesti omia kokemuksiasi ja havaitojasi muskarityöstä. Musiikkileikkikouluopettajien työ on on ilmeisesti melko aliarvostettua ja monesti myös instrumenttiopettajat laitetaan pitämään muskareita, vaikka he eivät ole siihen päteviä. Olen itsekin tehnyt opetusharjoittelua muskarissa ja todennut sen hyvin haastavaksi ja tärkeäksi työksi. Olit kertonut hyvin muskariharrastuksen vaikutuksista lapsen kehitykseen. Artikkelisi oli helposti luettava ja mielenkiintoinen!