Voice massage laulun opettamisen tukena

Kirjoittaja: Marcus Kalliokoski 2013, Savonia-ammattikorkeakoulu

Voice massage (vapaa suom. äänihieronta) aiheena on kiinnostanut minua jo pitkään, ja minulla on jo muutaman käyntikerran kokemus siitä muutaman vuoden takaa. Kun opettajan pedagogisissa opinnoissa tuli mahdollisuus perehtyä johonkin itseään kiinnostavaan aiheeseen, tartuin voice massageen. Tavoitteenani oli saada lisätietoa voice massage -menetelmästä ja halusin selvittää, mitä hyötyä siitä on laulajille, eri vaiheessa oleville laulun opiskelijoille ja laulun opettajille. Pedagogisesta näkökulmasta herää erityisesti kysymys, voiko menetelmää hyödyntää laulun opettamisessa, jotta oppilas oppisi hallitsemaan oman instrumenttinsa ja oppisi terveen äänenkäytön.

Kuulin, että voice massagen kehittäjä Leena Koskinen asuu Kuopiossa. Sain omalta laulunopettajaltani hänen yhteystietonsa, ja näin pääsin haastattelemaan häntä. Internetin lähdemateriaali osoittautui aika suppeaksi, ja koulumme kirjastosta löytyi yksi ainoa opinnäytetyö, yli viidentoista vuoden takaa, Kirsi Mäen ”Voice massage ja laulajat” vuodelta 1996. Päätin käyttää sen sisältöä yhtenä lähteenä, mutta pääosaa tässä artikkelissa esittää tekemäni haastattelu, jonka tein marraskuun 2012 loppupuolella ja tammikuun 2013 alkupuolella.

Voice massage

Voice massage on äänentuoton alueen lihasten rentouttamista hieronnan avulla, jonka kautta vaikutetaan hyvään ja luonnolliseen äänentuottoon. Se on erikoishierontaa, joka pohjautuu klassiseen hierontaan. Kuntohoitaja ja urheiluhieroja Tuula Näreharju kertoo Ellit-sivuston haastattelussa, että voice massagessa käyvä asiakas on yleensä puhetyöläinen, vaikkapa opettaja, laulaja tai näyttelijä. Myös puhallinsoittajat suosivat voice massagea, heidän hoidossaan hierotaan erityisesti suun pieniä lihaksia. Hoitoa käytetään myös helpottamaan Alsia, Parkinsonin tautia ja MS-tautia sairastavien oloa. Kyseisten tautien edetessä lihaksisto surkastuu, mutta hoidolla voidaan helpottaa nielemistä ja ylläpitää puhekyvyn säilymistä. Voice massage toimii myös änkytyksen, r- ja s-vikojen korjaamisessa. Astmaatikoille on usein apua kylkiluiden välisten lihasten rentouttamisesta ja lapatuen vahvistamisesta. (Näreharju 2011.)

Voice massagen historia on mielenkiintoinen. Kaksikymmentä vuotta kampaajana toiminut Leena Koskinen joutui vaihtamaan ammattia ammattiastman takia, ja hän kouluttautui hierojaksi. Koskinen aloitti työn fysikaalisessa hoitolaitoksessa, mutta koki puolentoista kuukauden jälkeen, ettei hierojan työ kahdenkymmenen minuutin mittaisine vastaanottoaikoineen vastannutkaan hänen odotuksiaan hierojan ammatista. Puoli vuotta ko. laitoksessa työskenneltyään Koskinen irtisanoutui ja perusti vuoden 1982 tammikuussa oman vastaanoton. Omassa yrityksessään Koskinen antoi enemmän aikaa asiakkailleen, ja koki tämän hyväksi menettelytavaksi. Varsinaisesti ideat voice massagen löytymiseen ja kehittymiseen tulivat asiakkaina olleiden pankkivirkailijoiden kautta. Pankkivirkailijat kärsivät mm. niska-hartia-seudun jännitystiloista, sillä työ oli heidän mukaansa staattista työtä. Hieronnasta saatu apu ja hyvä olo olivat kuitenkin väliaikaisia, sillä samat ongelmat tulivat vastaan jo seuraavaan hoitokertaan mennessä. Koskinen pohti omaa työskentelytapaansa, ja oli varma, että jättää jonkin tärkeän osa-alueen hoitamatta. Pohdinnan tuloksena hän perehtyi anatomiaan (etenkin funktionaaliseen anatomiaan) ja huomasi, että hartiaseudun vastavaikuttajalihakset ovat rintalihakset, jotka hän oli aiemmin jättänyt täysin huomiotta. Pankkivirkailijoiden hoito muuttuikin niin, että Koskinen käsitteli jo aiemmin hoidettujen hartiaseudun ja kaularankaa pystyyn tukevien lihasten lisäksi myös lanneselästä pystyasentoa ylläpitävät lihakset kokonaan sekä rintalihakset. Uusitun hoitomenetelmän jälkeinen palaute oli erilaista: pankkivirkailijat kokivat, että ”heillä on hengari olkapäillä ja takki pysyy paremmin päällä.” Asiakkaat antoivat myös palautetta, että rykimisen tarve oli vähentynyt ja käsien liikeradat lisääntyneet.

Koskinen kertoi saamastaan palautteesta foniatri Marjatta Jaromalle, joka kiinnostui Koskisen hierontatavasta. Jaroma alkoi lähettää Koskisen vastaanotolle KYS:iltä (Kuopion yliopistollinen sairaala) foniatrian poliklinikalta potilaat, joilla oli lihasperäisiä jännitystiloja ja äänihäiriöitä. Aluksi Koskinen hoiti puheääniammattilaisia, tai niitä, joilla oli puheäänihäiriöitä, mutta myöhemmin hänen asiakkaikseen alkoi tulla myös laulajia, etenkin Kuopiossa pidettyjen valtakunnallisten laulupedagogien koulutuspäivien aikaan. Laulaja-asiakkaittensa myötä Koskinen kiinnostui äänestä ja voice massage sai alkunsa. (Koskinen 2013.)

Voice massage-hoito sopii Koskisen mukaan kaikille, sillä jokainen ihminen tarvitsee ääntä, ryhtiä ja asentoa, sekä ennen kaikkea hengitystä. Koskinen toteaa, että on olemassa joitakin kliinisiä asioita, jolloin voice massagea ei voida toteuttaa. Voice massage kohdistuu kolmelle eri osa-alueelle ihmisen kehossa. Ensimmäisenä ja Koskisen mukaan myös tärkeimpänä on hengityksen alue, lantionpohjasta hartialinjaan saakka, jossa syvätasolla toimii noin sata hengityslihasta. Toisena osa-alueena Koskinen mainitsee leukojen alueen, purentalihakset. Purentahäiriöt nimittäin vievät leukanivelen alueella toimivat lihakset ja purennan virhetoimintaan. Kolmantena osa-alueena on kurkunpää, jota Koskinen piti aikaisemmin tärkeämpänä, mutta on kokemuksen kautta huomannut, ettei kurkunpää kipeydy, jos leukanivelen alue toimii tasapainotilassa ja hengityslihaksisto toimii. Silloin kurkunpääkin pysyy kunnossa, vaikka laulaisikin paljon. (Koskinen 2013.)

Koskinen kertoo, että voice massage-terapeutiksi voi nykyisin kouluttautua Turussa urheiluhieroja Piia Oikarisen koulutuksessa. Pohjakoulutuksena tulee olla joko rekisteröidyn hierojan, kuntohoitajan tai fysioterapeutin koulutus. Rekisteröidyn hierojan tulee olla käynyt vuoden hierojakoulutus. Koulutus kestää kolme viikkoa, ja se on täysipäiväistä opiskelua. Siinä asiakkaat toimivat malleina, jotta oppilaat oppivat tekemään hoitoa ja ymmärtämään ääntä ihmisen kehossa. Noin puolen vuoden jälkeen pidetään kolmipäiväiset täydennyskoulutuspäivät, jossa opetellaan hierontaa purentalihasten tukihoitona sekä puhallinsoittajan lihasten ennaltaehkäisevää hoitoa. Varsinaisen koulutuksen ja täydennyskoulutuksen välisenä aikana voi jo tehdä voice massage-terapeutin työtä, vaikka varsinaisen todistuksen koulutuksesta saakin vasta täydennyskoulutuksen jälkeen. (Koskinen 2013.)

Laulajan äänihäiriöt ja voice massage

Laulajan äänihäiriöistä yleisimpänä Koskinen nostaa esiin virheellisen hengitysfunktion, jossa yleensä hengitys on ”ylhäällä” ja hengityslihakset ovat passivoituneet johtuen nykyään tietokoneella tehtävän työn ja oleskelun määrästä. Yleisesti laulajan tulisi tällöin tehdä hengitysharjoituksia, eikä niinkään lähteä suoraan kuntosalille tai voimaharjoituksiin. (Koskinen 2013.) Myös Mäki (1996, 35) toteaa laulajilla olevan yleisimmin ongelmia hengityksen alueella.

Toinen äänihäiriöiden alue on leukanivelten alue. Purentahäiriöiden ansiosta toimintahäiriö laskeutuu alaspäin, ja tuottaa ongelmia kurkunpäälle. Kolmantena ongelma-alueena Koskisen mielestä on kurkunpää, joka on ikään kuin ”tulikasteessa” purenta-alueen ja hengitysfunktion ongelmista johtuen. Jos sekä hengitys että purenta toimivat hyvin, ei yleensä kurkunpäässäkään ole kireyksiä. Kurkunpää reagoi rasitukseen runsaan laulamisen seurauksena, mutta sitä voi Koskisen mukaan verrata tilanteeseen, jossa ihminen kävelee yhtäkkisesti kymmenen kilometrin matkan, ja seurauksena on tuntemuksia jalkojen lihaksistossa. Lihaksisto, kuten myös kurkunpää palautuu ajan myötä. Sen sijaan jos leukanivelen alueen lihaksistossa tai hengityksessä on ongelmia, voi kurkunpäähän jäädä rasituksia, jotka alkavat kuulumaan myös äänessä. (Koskinen 2013.)

Kysymykseen voice massagen toimivuudesta Koskinen vastaa: ”En uskalla sanoa, että se kaikilla toimisi. Ihmisen oma aistimus, kehon tuntemus lihastason ja äänen kautta on hyvin tärkeää. Silloin voice massage toimii paremmin.” (Koskinen 2013.) Mäenkin tutkimus asiasta puhuu väitteen puolesta. Mäen tutkimustuloksissa kerrotaan, että yleisin reaktio voice massage-hoitoon oli ollut rentoutumisen tunne, ja parhaiten se toimi niillä laulajilla, joilla oli ollut jotain ongelmia, etenkin hengityslihaksiston alueella. (Mäki 1996, 47-50.) Voice massage-hoidossa käytetään hengitysharjoituksia, joita tekemällä ongelmia ja niiden mahdollista palautumista voi ehkäistä. Terapeutti voi myös antaa erillisiä ohjeita, vaikka Koskinen itse ei  yleensä ohjaa liikeharjoituksiin, ettei kireyksiä synny. Hänen periaatteensa on, että ensimmäisenä hengitysharjoitukset ja vasta  sen jälkeen liikeharjoituksia, jotta laulaja saa hengityksen alueen toimimaan. Näin laulaja estää aiempien, laulamista haitanneiden kireyksien tai muiden ongelmien palaamista.

Voice massage-hoidossa käymisen tiheys on yksilöllistä. Kun laulaja saa hyvän peruskunnon, hän aistii oman kehonsa ja osaa itse hoitaa sitä, eikä hänen tarvitse käydä voice massagessa usein. Laulajan olisi kuitenkin hyvä käydä kontrollissa silloin tällöin, sillä lihasmuisti on ihmisen paras muisti tunnemuistin jälkeen, ja lihaksisto pyrkii palautumaan takaisin entiseen, virheelliseenkin toimintaan. Koskinen kertoo esimerkin eräästä asiakkaastaan, oopperalaulaja Tommi Hakalasta. Koskinen ja Hakala tutustuivat Hakalan  opiskeluaikana, jolloin Hakala kävi useammin voice massage-hoidossa. Nykyään Hakala asuu Itävallassa ja on menestynyt maailmalla (voittanut mm. Cardiffin laulukilpailut vuonna 2003). Kerran Hakala kävi Koskisella kontrollissa, kun edellisestä voice massage-kerrasta oli kulunut kaksi vuotta. Koskinen kertoo odottaneensa, että Hakalalla olisi ollut jonkinlaisia jännityksiä, mutta lihaksissa oli vain pieni, normaali kireystila. ”En voi sanoa, että hänen lihaksensa olisivat olleet jännittyneet, vaikka hoidosta oli väliä kaksi vuotta!”, Koskinen toteaa. Hakala on käynyt Koskisella kontrollikäynnillä yhdestä kahteen kertaa vuodessa jo monen vuoden ajan. (Koskinen 2013.)

Voice massage laulunopetuksen tukena

Laulun opiskeleminen ei tarkoita sitä, että oppilaan tulisi automaattisesti käydä myös voice massagessa. Jos laulamisessa kuitenkin ilmenee ongelmia esimerkiksi aloittelevalla opiskelijalla, olisi hyvä, että laulunopettajan, oppilaan ja voice massage-terapeutin välillä olisi toimiva yhteistyö. Jos oppilaalla on ongelmia laulamisessa, näkevät laulunopettaja ja voice massage-terapeutti ne eri näkökulmasta. Yhteistyön avulla ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja ne voidaan poistaa parhaiten. Jo pidemmällä olevalle laulunopiskelijalle voice massage antaa varmuutta, että kehon aistimukset ovat kunnossa. Voice massage antaa varmuutta esiintymiseen, laulamiseen ja kehon toimimiseen. Opiskelija voi alkaa itse aistia voice massagen myötä, ettei kehossa ole jännityksiä.

Myös laulunopettajalle Koskinen suosittelee voice massagea. Oppilaan laulaessa opettajan olisi tärkeää tuntea kehon lihasaistimuksia itsessään, esimerkiksi sen, mistä oppilaan laulaminen lähtee. Myös opettajan voice massagesta saamat hengitysharjoitukset ovat käyttökelpoisia oppilaille. Koskisen mukaan laulunopettajan tulisi tuntea toiminnallinen anatomia hyvin. Opettajan tulisi nähdä jokaisen oppilaan oman anatomian toiminta, eikä vain yleisesti laulajan toiminnallista anatomiaa. Joskus oppilaalla voi olla vain pienen pieni juttu, joka häiritsee laulamista. Siihen opettajan tulisi kyetä puuttua. Jos opettaja huomaa oppilaallaan vaikkapa hengityksessä ongelmia, voi opettaja ohjata oppilaansa voice massage-hoitoon.

Koskinen painottaa terapeutin, opettajan ja oppilaan avointa ja rehellistä yhteistyötä ja sen tärkeyttä, sillä siinä ajatellaan oppilaan parasta. Koskisen kokemuksen mukaan opiskeluaikana yleensä tulee pieniä ongelmia,sillä laulun opiskelu on kovaa työtä. Koskinen kertoo tehneensä paljon yhteistyötä laulunopettajien ja äänialan professorien kanssa. Hän kertoo käyneensä kuuntelemassa laulunopetusta Kuopion musiikkikeskuksella usein. (Koskinen 2013.)

Omat kokemukseni hieronnasta

Hierontapöydällä makaavalle asiakkaalle ei välttämättä tulisi mieleenkään, että hän tulee osallistumaan hierojan lisäksi hoidon kulkuun. Ollessani joitakin vuosia sitten ensikertalaisena voice massagessa, muistan sen, kuinka hämmästyin itsekin asiasta. Voice massage-hoito ei ole pelkästään hierontaa, vaan siihen sisältyy myös hengitysharjoituksia, joita tehdään hoidon aikana ja erillisiä harjoitteita, joita terapeutti antaa tarvittaessa kotona tehtäväksi. Hoidon aikana Koskinen kehotti minua hengittämään ensin ulos ”leveän ässän kera suun kautta.” Sisäänhengitys tapahtui nenän kautta, ja kylkien tulei avautua ”kainaloihin asti.” Sen jälkeen pidätys, ja taas s-sihinällä uloshengitys.

Koskisen taitavien, lämpimien käsien alla huomasin kireyksiä selässä, rintakehässä ja kurkunpään lihaksissa. Kurkunpään ja leuan alueen lihakset ovat kipuherkkiä ja välillä niiden käsittely tuntui epämukavalta. Koskinen on kuitenkin asiantunteva ja tietää anatomian, joten luotin häneen epämiellyttävistä tuntemuksista huolimatta.

Itselläni erityisesti kylkivälilihakset sekä rintalihakset olivat kireät, ja rintakehällä oli taipumus mennä kasaan. Elämäni ensimmäisellä hoitokerralla terapeutti, Koskisen opissa ollut mieshenkilö, käsitteli myös kylkiluiden väliset lihakset, mikä tuntui huomattavana kipuna. Koskinen kertoi itsekin käyttäneensä menetelmää aiemmin, muttei nykyään mene mielellään niihin lihaksiin, sillä hengitysharjoitusten avulla päästään samaan tulokseen, kuin ko. lihaksia hieromalla.

Voice massagen jälkeen olo oli rentoutunut. Kyljissäni tuntui olevan aiempaa enemmän tilaa, ja hengitys kulki esteettömästi. Ensimmäisen hoitokerran jälkeen keho tuntui kuitenkin olevan eksyksissä, hengitystuen ja ”pohjan” löytyminen tuntui vaikealta. Koskinen mukaan tämäkin on luonnollista. Virheelliset toimintamallit tuntuvat myös palaavan takaisin, kun edellisestä hoitokerrasta on pidempi aika. Neljän-viiden hoitokerran jälkeen lihakset alkavat kuitenkin tottua uuteen toimintatapaansa, ja nykyään aistin paremmin etenkin kylkivälilihakset ja niiden toiminnan, sekä virhetoiminnan ja kireyden.

Lopuksi tahdon muistuttaa oopperalaulaja Tommi Hakalan tärkeästä kommentista:”Voice massagessa ei ole kyseessä mikään hokkus pokkus, että nyt pistetään kroppa kuntoon ja sitten laulat kuin Pavarotti. Itse on tajuttava tilansa ja tehtävä töitä. Voice massage antaa tavallaan uuden mahdollisuuden.” (Korpela 2005.)

Lähteet:

Korpela, U. 2005. Voice massage-terapia tasapainottaa hyvän äänen ja hengityksen avulla. Yle, Akuutin arkisto. Viitattu 29.1.2013. http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/arkisto2005/220305_a.htm

Koskinen, L. 2012 ja 2013. Voice massage -hieroja Leena Koskisen haastattelut 29.11.2012 ja 16.1.2013.

Näreharju, T. 2011. Voice massage tasapainottaa ryhdin. Ellit-sivusto, artikkelissa Aalto M. 2011. Viitattu 29.1.2013. http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/liikunta-ja-hyvaolo/voice-massage-tasapainottaa-ryhdin

Mäki, K. 1996. Voice massage ja laulajat. Kuopio, Sibelius-Akatemia.

 

 

 

Jätä kommentti