Laulunopettajien Virtuaalinen Vertaistuki Verkossa

Kirjoittajat: Enni Kyttänen, Katja Penttilä ja Niina Marin 2013, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Laulunopettajan arki saattaa yllättää vastavalmistuneen opettajan alun. Opiskeluaikana totuttua sosiaalista kanssakäymistä opiskelijakollegoiden kanssa oppituntien välissä ei enää olekaan. Opetuspäivän alussa mennään opetusluokkaan ja tarkasti aikataulutettu oppilaiden virta alkaa. Ovi käy säännöllisin väliajoin ja olo on välillä kuin lääkärin vastaanotolla. Ruokataukoa ei välttämättä ole vaan jotain haukataan siinä opettamisen ohessa. Musiikkiopistoissa on usein vain yksi opettaja opetettavaa instrumenttia kohden, jolloin tarvittavalle vertaistuelle ei ole edes mahdollisuutta.

Välillä hallitussa ja tutussa ammatissa tulee eteen hetkiä ja ongelmia, jolloin toisen kollegan mielipide tai neuvo olisi kullan arvoinen. Kyseessä voi olla laulutekninen ongelma, ohjelmistoa koskeva ongelma tai vain tarve kuulla asiasta toinenkin mielipide. Opiskeluaikana nämä keskustelut käytiin ruokalassa tai didaktiikkatunnilla. Mahdollisuus tämänkaltaiseen vertaistukeen saattaa arjen työelämässä jäädä yllättävän vähäiseksi tai jopa olemattomaksi.

Olemme Jyväskylän ammattikorkeakoulusta piakkoin valmistuvia lauluopettajia. Päätimme perustaa suljetun Facebook-ryhmän, joka tarjoaa mahdollisuuden vertaistuelle. Saimme kuitenkin selville, että Facebook-sivustolla on jo olemassa samanlainen laulunopettajille kohdistettu ryhmä, joka kattaa koko Suomen. Tästä syystä päätimme kohdistaa palvelun Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta valmistuville ja valmistuneille sekä Keski-Suomen alueella opettaville laulunopettajille.

Haastattelimme muutamia valmistuvia ja jo valmistuneita laulunopettajia Jyväskylän seudulta. Halusimme kyselyllä kartoittaa opiskelijoiden odotuksia tulevasta työyhteisöstä ja vertaistuen saatavuudesta. Tiedustelimme myös jo työelämässä olevien opettajien kokemuksia toteutuneesta tuen määrästä.

Vertaistuen, sosiaalisen tuen ja tiedollisen tuen tarve työelämässä

Vertaistuella on useita määritelmiä hiukan tilanteesta riippuen. Pääasiassa sillä tarkoitetaan kahden tai useamman tasavertaisen henkilön välillä tapahtuvaa tukitoimintaa, jossa osalliset toimivat niin tuettavina kuin tukijoinakin. Ryhmässä tapahtuva vertaistukitoiminta tarjoaa mahdollisuuden kokemusten, tiedon ja tuen vaihtoon. Vertaistuki perustuu vastavuoroisuuteen ja osapuolten omiin kokemuksiin. Arjen ongelmatilanteisiin voi saada toisilta uuden näkökulman, uutta tietoa tai käytännön vinkkejä. Kokemusten vaihto tukiryhmässä voi myös innostaa osanottajia vaikuttamaan omaan asemaansa yhteisössä. (Huuskonen 2010.) http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/vertaistuki/

”Vertaisryhmätutkimuksissa korostuukin usein kokemusten merkityksellisyys eli puhutaan kokemustiedosta”. ( Karppinen & Paananen 2008,13). https://publications.theseus.fi/handle/10024/1396

Tärkeimpinä tukijoina erilaisissa elämäntilanteissa koetaan usein perhe ja läheiset. Työpaikan ihmissuhteiden merkitys taas korostuu työn aiheuttaman stressin hallinnassa. Työelämän stressinhallinnassa esimiehiltä ja työtovereilta saatua sosiaalista tukea pidetään yhtenä tärkeimmistä työelämän voimavaroista. Sosiaalista tukea työelämässä on tutkittu eri näkökulmista. Näistä tutkimuksista on käynyt ilmi, että sosiaalisen tuen on koettu vähentävän työn kuormittavuutta ja tuen ansioista työ on tuntunut vähemmän stressaavammalta. Ajatusten vaihtamista, taitojen, tietojen, neuvojen, ohjauksen ja ehdotusten tekemistä kutsutaan tiedolliseksi tueksi. Sillä tarkoitetaan erityisesti työssä ja työympäristössä havaittujen ongelmien ratkaisujen etsimistä työryhmässä keskustelemalla. (Vartiainen 2007,10.) http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01832.pdf

Haastatteluissamme ilmeni, että kaikki haastatteluun vastanneet kokivat vertaistuen tärkeäksi ja kokivat tarvetta sille.

Vertaistuki verkossa

Vertaisryhmät jotka kokoontuvat säännöllisesti tiettyinä aikoina, eivät aina mahdollista kaikkien halukkaiden osallistumista eri syistä esim. välimatkojen tai aikataulujen vuoksi. Tästä johtuen virtuaaliset vertaisryhmät ovat tekniikan kehittyessä kasvattaneet suosiotaan. Verkkoyhteisöillä on omat sääntönsä ja tapansa. Verkkoyhteisön erityinen dynaamisuus mahdollistaa useimpien osallisuuden. Selkeitä etuja internetin käytössä ovat ajasta ja paikasta riippumattomuus. (Karppinen & Paananen 2008,15.)

Verkossa on myös omat vaaransa. Internetin avoimissa foorumeissa sana on vapaa, ja näin saatetaan herkästi anonyymin suojan taakse piiloutumalla loukata toisia. Toisaalta myös sellaiset käyttäjät saattavat jakaa mielipiteitään, jotka eivät tiedä asiasta tarpeeksi. Foorumeilla täytyisi aina olla ylläpitäjä, joka seuraisi foorumin toimintaa ja poistaisi sieltä asiaan kuulumattomat kommentit. (Karppinen & Paananen 2008, 17-19.)

Emme olleet itse valmiita toimimaan avoimen foorumin ylläpitäjinä, joten päätimme toteuttaa kyseisen ryhmän Facebookin toimintaympäristössä. Ryhmä toimii suljettuna ryhmänä, jolloin sinne pääsee osalliseksi vain toisen jäsenen kutsusta. Haastattelussamme kysyimme vastaajien mielenkiintoa liittymisestä perustamaamme Facebook-ryhmään. Kaikki vastanneet olivat kiinnostuneita ja kokivat kyseisen ryhmän tarpeelliseksi. Vastauksissa oltiin sitä mieltä, että pienempi ja tutumpi ryhmä olisi tarpeellinen vertaistuen kanava. Kyseisessä ryhmässä olisi helpompi puhua asioista, kuin valtakunnallisessa ryhmässä ja mahdollisten konkreettisten tapaamisien järjestäminen olisi vaivattomampaa.

Tutkimustuloksia työyhteisön tarjoamasta tuesta

Halusimme selvittää kyselyyn vastanneiden ennakko-odotuksia ja ajatuksia siitä, millaisena he näkevät tulevan työyhteisönsä ja tarpeensa vertaistukeen. Tuloksien perusteella vastaajista osa oli sitä mieltä, että varsinaista laulukollegan vertaistukea voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta saada. Tulevasta työyhteisöstä kysyttäessä suurimmalla osalla vastaajista ei ollut mainittavia odotuksia työyhteisöstä ja noin 30% vastaajista mietti työn olevan todennäköisesti yksinäistä. Yhteinen mielipide oli, että opiskelukavereiden tuki tulee olemaan jatkossakin hyvin tärkeää. Osa vastaajista on jo työelämässä ja kokee saavansa työyhteisöltä tukea jaksamiseen, projekteihin ja ideointiin. Vastausten perusteella tukea on saatu myös internetin keskustelupalstoilta, opiskelukavereilta ja opettajilta.

Jukka Kriikkula Jyväskylän yliopistolta tarkastelee pro gradu-tutkielmassaan Musiikinopettajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta opettajayhteisössä. Kriikkulan tarkastelun kohteena ovat olleet Housen määritelmät sosiaalisen tuen muodoista. House kirjoittaa emotionaalisen tuen tärkeydestä. Emotionaalisella tuella tarkoitetaan empatian, arvostuksen, välittämisen, rakkauden ja luottamuksen osoittamista tuen saajalle. Housen mukaan emotionaalinen tuki on kaikkein tärkein sosiaalisen tuen muodoista. Muut tuen muodot saattavat vaikuttaa jopa negatiivisesti tuen saajaan. Kuten esimerkiksi välineellinen tuki voi aiheuttaa riippuvuutta tuen antajaan ja tiedollinen tuki saattaa puolestaan saada tuen saajan tuntemaan itsensä stressaantuneemmaksi kuin mitä todellisuudessa onkaan. Emotionaalisen tuen merkityksen on havaittu pienenevän jos työntekijöiden välillä esiintyy kilpailua. Tämä voi olla hyvinkin kuormittavaa. ”Työtovereilta saadun emotionaalisen tuen koetaankin vähentävän stressiä tehokkaimmin, sillä työtovereiden kokemukset työyhteisön asettamista paineista vastaavat parhaiten toistensa käsityksiä.” (Kriikkula 2012, 17 – 18.)

Kriikkula painottaa pro-gradussaan, että kollegojen ja esimiesten arvostus sekä positiivinen että negatiivinen palaute on tärkeää. Opettajanhuoneen ilmapiiri vaikuttaa suoranaisesti musiikin opettajan työhön, jonka vuoksi opettajatovereiden ja työyhteisön tukea ei voida aliarvioida. (Kriikkula 2012, 3.)

Yksilön tavalla käsittää sosiaalinen tuki on tutkimusten mukaan selkeä yhteys yksilön terveyteen, hyvinvointiin ja stressinsietokykyyn. Työpaikan sosiaalisen tuen nähdään myös vaikuttavan yksilön terveyteen erilaisten vaikutusmekanismien kautta; Sosiaalinen tuki vastaa ihmisen tarvetta kuulua johonkin ryhmään ja se toimii myös voimavarana selviytyä työn asettamista vaatimuksista. Sen nähdään myös vaikuttavan aikuisiän sosiaalistumiseen ja se muodostaa työn hallinnan selviytymisjärjestelmän.( Kriikkula 2012, 4, 7.) Tiedustelimme kyselyssämme, ovatko vastaajat kokeneet saavansa työpaikallaan tarvitsemaansa vertaistukea. Noin 30 % vastaajista toteaa, että he olisivat saaneet vertaistukea tarvittaessa. Osa vastaajista taas on saanut tukea toisilta laulunopettajilta. Kollegoiden apu ja juttutuokiot on mainittu olevan tärkeitä.

Kollegoilta saatu tuki auttaa opettajaa selviytymään työssä kohdatuista ongelmista ja epäonnistumisista. Se vaikuttaa positiivisesti työhön ja tietoisuus tuen saannista rohkaisee opettajaa kokeilemaan uusia ratkaisuja ilmeneviin ongelmiin. Kollegojen tuki auttaa opettajia kehittymään myös ammatillisesti, sillä se vaikuttaa niin suoraan kuin epäsuorastikin opettajien omaan oppimiseen. Vallalla oleva käsitys musiikinopettajan työn yksinäisyydestä ajaa opettajat usein tilanteeseen, jossa he eivät koe saavansa tukea, eivätkä uskalla sitä edes pyytää. (Kriikkula 2012, 9.)

Sosiaalisen tuen vaikutuksista työpaikoilla tehdyistä tutkimuksista on nähtävissä tuloksia työyhteisön tuotteliaisuudesta, nopeasta ongelmien ratkomisesta, lopputuloksien sekä työilmapiirin paremmasta laadusta. Tutkimusten mukaan työn kuormittavuuteen vaikuttivat vähentävästi myös työtovereilta saatu tuki ja palautteen saaminen. (Kriikkula 2012, 11, 14.)

Pro-gradussaan Kriikkula viittaa myös Ikäheimosen (1995) pro-graduun, joka käsittelee vastavalmistuneiden musiikinopettajien ensimmäisen työvuoden kokemuksia. Siinä Ikäheimonen kirjoittaa, että yksi vastavalmistuneiden musiikinopettajien suurimmista haasteista on yksinäisyys, joka syntyy opettajan ollessa yleensä ainoa oman aineen opettaja kouluyhteisössä. Ikäheimosen tekemien haastattelujen mukaan opettajanhuoneesta puuttui hyvin usein kollega, jolta olisi saanut tukea, ymmärrystä ja apua musiikin opettamiseen liittyvissä asioissa. (Kriikkula 2012, 15.)

Lukiessa Kriikkulan pro-gradua täytyy muistaa, että kyseessä on perusopetukseen liittyvä musiikinopetus, eikä suoranaisesti laulunopettajan tai instrumenttiopettajan työ. Kuitenkin siinä tulevat ilmi täsmälleen samat ongelmat, joihin tuleva laulunopettaja voi törmätä työnsä arjessa. Usein niin yksityisissä kuin kunnallisissakin musiikkikouluissa saattaa olla vain yksi opettaja instrumenttia kohden, jolloin suoranaista vertaistukea on mahdoton työyhteisöstä saada.

Yhteenveto

Aihe, jonka valitsimme, on meille läheinen ja ajankohtainen. Oli todella mielenkiintoista kuulla samassa tilanteessa olevien kollegojen mietteitä ja tuntemuksia vertaistuesta ja sen tarpeesta nyt ja tulevaisuudessa. Perustimme suunnittelemamme vertaistukiryhmän ja kohdistimme sen Keski-Suomen alueen laulunopettajille. Ryhmään voi liittyä vain jäsenen kutsumana. Haastatteluiden ja omien kokemustemme perusteella ryhmä on tarpeellinen ja toivottu. Vastauksista kävi ilmi, että pienempi ja tutumpi ryhmä on tarpeellinen vertaistuen kanava, sillä kynnys puhua asioista rohkeasti on pienempi. Vastaajat totesivat, että ryhmästä on myös käytännön hyötyä esimerkiksi, jos jollakin ilmenee sijaisen tarvetta. Toivomme, että vertaistukiryhmästämme on tulevaisuudessa paljon hyötyä ja apua työelämän arjessa ja karikoissa.

Lähteet:

Huuskonen, P. 2010. Vammaispalvelujen käsikirja. Vertaistuki- ”En olekaan ainut”. Viitattu 24.4.2013 http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/vertaistuki/

Karppinen, R. & Paananen, H. 2008. Vertaistuki verkossa : Tutkimus internetin vertaistukipalvelujen ominaisuuksista osana Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi –projektia https://publications.theseus.fi/handle/10024/1396

Kriikkula, J. 2012. Jyväskylän Yliopisto, Pro Gradu-tutkielma, ”Musiikinopettajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta opettajayhteisössä.” https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37873

Vartiainen, A. 2007. Vertaistuen merkitys terveydenhuollon sosiaalityössä jaksamiselle. Pro-gradu-tutkielma.Tampereen yliopisto.Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Viitattu 2.3 2013. http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01832.pdf