Hengitä, tue ja laula!

Kirjoittajat: Nina Kaitaranta ja Mirjam Puukki 2013, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Kyseessä oleva artikkeli on suunnattu aloittelevalle rytmimusiikkilaulajalle, joka haluaa syventää tietämystään hengityksestä ja tuesta. Artikkeli soveltuu myös laulunopettajaksi opiskeleville tai jo alalla työskenteleville laulunopettajille. Lisäksi artikkelissa on hengitys- ja tukiharjoituksia, joista on hyötyä laulukappaleita läpikäytäessä.

Artikkelin aihe lähti käytännön tarpeesta. Opiskelemme laulunopettajiksi ja koimme, että saamamme tiedot laulajan tuesta olivat hajanaisia. Esimerkiksi joidenkin laulunopettajien käsitys tuesta liittyy vahvasti hengittämiseen ja toiset eivät taas halua puhua liikaa tuesta, jotta oppilaat eivät ala tehdä ylimääräistä lihastyötä. Käsitykset siitä, missä tuen tulisi tuntua, ovat myös olleet sekavia. Olemme molemmat opiskelleet laulua monien laulunopettajien johdolla ja huomanneet, että jokaisella on oma tapansa opettaa laulutukea. Joillakin laulunopettajilla painopiste on kylkien ja vatsan alueen lihastyössä, toiset taas painottavat enemmän yläselän osuutta. Jokainen kokee tuen yksilöllisesti, joten on ymmärrettävää, että näkökulmat tuesta vaihtelevat.

Mielestämme tuki on monen asian summa ja tämän artikkelin avulla pyrimme muodostamaan selkeämmän käsityksen itsellemme hengityksestä ja tuesta. Tavoitteenamme oli myös hyödyntää oppimaamme käytännön opetustyössä sekä tarjota oppilaille tarkempaa tietoa hengityksestä ja tuesta.

Hengityksen toiminta ja merkitys

Aloitamme läpikäymällä hengityksen peruselementtejä ja anatomiaa. Opetustyössä olemme havainneet, että oppilaan on tärkeää ymmärtää kokonaisvaltaisesti, miksi hengitämme, mitä hengityksessä tapahtuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.

Hengitystoiminnan perustehtävä on ylläpitää elämää. Hengitys on välttämätön elintoiminto, joka tapahtuu suurelta osin automaattisesti kehon ulkopuolisen ja sisäisen paine-eron vuoksi. Kun kehon ulkopuolinen paine on suurempi ja elimistö tarvitsee happea, aivot antavat käskyn hengittää sisään. Ilma kulkee nenän, suun ja kurkunpään läpi, äänihuulten ohi, henkitorvea pitkin haaroittuviin keuhkoputkiin ja edelleen keuhkojen kudoksiin, joissa hengitysilman happi hapettaa veren. (Koistinen 2005, 32; Tasanto 2002, 38.) Mielestämme laulajan on hyvä ymmärtää erityisesti pallean toiminta, sillä se on tärkein sisäänhengityslihas. Pallea on suuri kupolimainen lihas, joka supistuu ja laskeutuu sisäänhengittäessä. Pallea painaa sisäänhengittäessä ruoansulatuselimistöä, minkä vuoksi vatsa pullistuu ja ylimmät kylkiluut liikkuvat ylöspäin. Myös rintakehä laajenee sisäänhengittäessä ja keuhkot laajenevat selkään päin. Pallea erottaa rintaontelon vatsaontelosta ja toimii siis männänomaisesti saaden aikaan sisään – ja uloshengityksen. Pallean toiminnasta johtuen kurkunpää laskeutuu äänentuotolle otolliseen asemaan. (Eerola 2010; Tasanto 2002, 39.) Pallea kiinnittyy rintalastaan, keuhkoihin, alimpaan kuuteen kylkiluuhun ja selkärangan alaosaan. Koska keuhkot kiinnittyvät palleaan, pallea venyttää ja avartaa keuhkoja supistuessaan ja laskeutuessaan. Tästä syntyy keuhkoihin alipaine, joka saa ihmisen hengittämään ilmaa sisään. Pallea vaikuttaa muiden sisäänhengityslihasten, kuten ulompien kylkiluuvälilihasten ja rintalihasten kanssa paineen säätelyyn. Sisäänhengityksen aikana laulajan tulisi aistia täyttyvänsä ilmalla aina lantionpohjaan, alavatsaan ja selkään saakka, jopa häpy-häntäluun seutuville asti. (Eerola 2010; Koistinen, M. 2005, 39; Sadolin 2011, 22,23.)

Sisäänhengityksen jälkeen pallea rentoutuu ja ilmaa työntyy ulos, jolloin vatsa ja kyljet palaavat takaisin alkuasentoon. Uloshengityksessä keuhkot tyhjenevät ja rintakehä supistuu. Uloshengityksessä pallea on rento ja passiivinen. (Tasanto 2002, 39.) Sisäänhengitysvaihe on aina aktiivinen eli tarvitsee lihastyötä. Uloshengitys voi olla passiivista tai aktiivista, kuten esimerkiksi rasittavassa liikunnassa. Puhuttaessa ja laulaessa tarvitaan uloshengityskontrollia ja se onkin sisään – ja uloshengityslihasten yhteispeliä. Laulajien kyky tuottaa ääntä on suoraan yhteydessä hengittämiseen. Hengitys vaikuttaa äänen laatuun, puhtauteen ja voimakkuuteen. (Laukkanen ym. 2001, 24, 26 -27.)

Syvähengitys laulamisen perustana

Laulajat ovat kuulleet puhuttavan erilaisista hengitystavoista. Laulunopettajat ovat opettaneet esimerkiksi vatsa- tai palleahengitystä. Lauluoppilaan voi olla vaikea ymmärtää, miten laulaessa pitäisi hengittää. Itse miellämme oikeaksi hengitystavaksi syvähengityksen, joka on ns. kylki-pallea-selkä-vatsahengitystä. Syvähengitys on luonnollista, taloudellista ja kokonaisvaltaista hengittämistä. Se tarkoittaa hengitystapaa, jossa sisäänhengityslihaksia kuormitetaan tasapuolisesti ja keuhkot pääsevät tarvittaessa täyttymään pohjasta alkaen ylös asti. Syvähengitys on tärkeää, jotta pallea toimisi ihanteellisesti ääntöhengityksessä eli hengityksessä, jota käytetään puheessa tai laulamisessa. Syvähengitys antaa parhaat mahdollisuudet äänentuotossa tarvittavan ilmanpaineen säätelyyn ja sitä kautta helpottaa esimerkiksi äänen voimakkuuden ja fraasipituuden luontevaa vaihtelua. Tämän olemme myös itse havainneet pitävän paikkansa laulaessa ja opettaessa. (Eerola 2010; Laukkanen ym. 2001, 29, 189.)

Ryhdin merkitys laulaessa

Jotkut laulamiseen ja hengittämiseen liittyvät kirjallisuuden lähteet eivät painota ryhdin merkitystä. Mielestämme se on kuitenkin tärkeä asia laulajan kannalta, sillä se vaikuttaa olennaisesti muun muassa hengitykseen ja äänentuottoon. Luonnollinen tasapaino ryhdissä edesauttaa hengityksen sijoittumista riittävän alas, jotta pallea ja muut sisäänhengityslihakset saadaan mukaan äänentuottoon. Ryhti vaikuttaa lihasten tasapainoiseen toimivuuteen ja hengityksen kautta äänentuottotapaan. Hyvä ryhti vaikuttaa suotuisasti hengitykseen, laulutekniikkaan ja sitä kautta ääneen. Ryhti on osa hyvää laulutekniikkaa, joka kehittyy harjoittelun myötä. (Annala 2007, 16; Eerola 2002, 28; Eerola 2006, 2.)

Syvähengitysharjoituksia

Olemme keränneet tähän erilaisia hengitysharjoituksia, jotka mielestämme auttavat syvähengityksen löytymisessä. Laulajan olisi syytä harjoitella tehokasta syvähengitystä, jotta se siirtyisi luontevaksi toiminnaksi myös laulaessa. Harjoituksia tehdessä tulee muistaa, että uuden hengitystavan oppiminen vaatii useita toistoja, ennen kuin siitä tulee automaattista. Älä siis luovuta, jos et heti saa harjoituksia sujumaan, vaan sisällytä harjoitukset jokaviikkoiseksi tavaksi.

 

1. Makaa lattialla selälläsi polvet koukussa. Hengitä rauhallisesti sisään ja tunne kuinka kyljet, vatsa ja alaselkä leviävät. Tarkista, ettei kurkun ja rintakehän yläosan seudulla ole jännityksiä. Hengitä ulos yhtä hitaasti ja rauhallisesti. Rentouta keho aina sisäänhengittäessä. (Tasanto 2002, 42.)

2. Istu tuolin reunalle ja nojaa käsivarsilla polviisi. Tarkista, että selkä on suorassa ja niska samassa linjassa. Kuvittele, että hämmästyt jotain ja hengitä sisään. Tunne, kuinka kyljet, selkä ja vatsa leviävät. Hidasta hengitystä ja kuvittele valmistautuvasi syvään huokaukseen. Hengitä suun kautta sisään ja ulos. (Annala 2007, 27, 30.)

3. Seiso tukevasti pienessä haara-asennossa. Tarkista, etteivät polvet ole takalukossa, rintakehä on avoin ja lantio keskellä. Laita toinen käsi alimpien kylkiluiden päälle ja toinen ylävatsalle. Hengitä rauhallisesti suun kautta. Tunne kuinka alimmat kylkiluut laajentavat rintakehää ja ylävatsa työntyy ulospäin. Anna alavatsan toimia itsestään. Tarkista, ettei rintakehän yläosa nouse tai jännity. (Sadolin, 2011, 24.)

4. Seiso lantionlevyisessä haara-asennossa. Aloita uloshengityksellä. Sisäänhengityksen aikana nosta kädet alakautta sivuille kuin levittäisit siipesi. Palauta kädet alkuasentoon uloshengityksen tahdissa. (Aalto ym. 1985, 56.)

Miten laulua tuetaan?

Laulutuki koetaan usein epämääräisenä käsitteenä. Yleisesti tuella tarkoitetaan äänen kannattelua. Se on täysin luonnollista toimintaa, jota käytämme vaistonvaraisesti apuna, kun esimerkiksi yskimme, itkemme tai huudamme. Tuetussa laulussa aktivoidaan samoja lihaksia, mutta pitkissä äänissä ja yhdellä uloshengityksellä lauletuissa fraaseissa lihasliikettä vain pidennetään. (Koistinen, 2005, 39; Tasanto 2002, 43.)

Ulos – ja sisäänhengityslihakset toimivat äänentuotossa yhteistyössä säädellen painetta äänihuulia vasten. Sanojen ilmaisuenergia, voimakkuus ja äänenkorkeus vaikuttavat näiden aktiviteetin määrään. Eerolan (2010) mukaan tätä ilmaisuenergian aiheuttamaa reaktiivista toimintaa kehon lihaksissa kutsutaan tueksi.

Tukea voidaan ilmaista myös ääntöhengityksen kontrollointina: hengityslihasten ja kurkunpään lihasten yhteispelinä. Tuetussa laulamisessa on kyse enemmän hengityksen hallitusta pidättelystä kuin uloshengityksestä sinänsä. Tuki on uloshengityksen hidastamista ja hallintaa. Liian voimakas uloshengitys saattaa aiheuttaa ylipaineisuutta, joka rasittaa kurkunpäätä, vähentää äänen sointia ja kantavuutta. (Koistinen 2005, 39; Laukkanen ym. 2001, 30; Sadolin 2011, 27.)

Tuen voi tuntea alavatsalla, kyljissä ja selässä. Tuki on elastinen eli se tuntuu joustavana ja sitkeänä liikkeenä koko keskivartalon alueella. Tuki vaihtelee äänen korkeudesta ja voimakkuudesta sekä hengityspaikkojen tiheydestä että pituudesta riippuen. Tuki ei siis ole jännitystä, eikä se saa tuntua kurkkua puristavana kiristyksenä tai vatsalihasten jännityksenä tai pumppaamisena. Ylimääräinen lihasten jännittäminen laulamisen aikana ei tue laulamista, vaan päinvastoin estää sitä, koska jännitys aiheuttaa kehoon usein niin sanottuja hengityslukkoja. Esteettömästi virtaava hengitys on laulamisen perusta. (Koistinen 2005, 37; Tasanto 2002, 43.)

Tuesta on todella monia hyötyjä ja sen aktiivinen käyttäminen on ehdottomasti yksi tärkeimmistä asioista, jotka laulajan tulisi hallita. Ääni ei väsy ja käheydy, kun sitä tuetaan keskivartalolihaksilla kurkunpäätä rasittamatta. Tuki vaikuttaa vibraton hallintaan, äänialaan ja sävelpuhtauteen. Tuen oikeanlaisella käytöllä on myös helpompi tuottaa pidempiä, tasaisempia ja voimakkaampia ääniä. (Sadolin 2011, 27.)

Seuraavien harjoitusten avulla voit kokeilla, miltä tuki tuntuu kehossa. Voit vapaasti varioida harjoituksia sinulle sopiviksi. Käytä luonnollisia reaktioita ja mielikuvia hyväksesi. Älä tee mitään, mikä tuntuu ikävänä kiristyksenä kurkussa. Muista aina harjoituksia tehdessäsi säilyttää hyvä ryhti. Voit tehdä harjoituksia myös selkä ja pää seinää vasten nojaten, jolloin yläselän ja niskan asento ovat linjassa. Olemme käyttäneet opetuksessa myös tasapainolautaa, jonka päällä seistessä oppilaan lantionpohjalihakset aktivoituvat ja tuen käyttö voi parantua. Suosittelemme myös kokeilemaan sitä vaihtoehtoa.

1. Hae tukeen tuntumaa hymähtelemällä, yskäisemällä tai sanomalla sähäkästi ”s”.

2. Sano toruvasti tai painokkaasti ”ei”. Kokeile myös tavuja “hui”, “hyi” ja ”höh”. Eläydy!

3. Lisää edellä mainittuihin syvähengitysharjoituksiin s-kirjaimella sihistely uloshengittäessä. Kannattele samalla keskivartalolihaksilla mahdollisimman pitkään syvähengityksen aikaansaamaa leviämisen tunnetta. Voit kokeilla harjoitusta myös f-kirjaimella.(Tasanto 2002, 44; Annala 2007, 33.)

Lopuksi kokosimme vielä muutamia harjoituksia, joita olemme soveltaneet käytännössä ja kokeneet toimiviksi. Harjoituksia olisi hyvä tehdä dynamiikkaa monipuolisesti käyttäen, sillä kappaleissakin esiintyy dynamiikkavaihteluja.

4. Valmistaudu aivastamaan. Huomaa, kuinka keskivartalolihaksesi aktivoituvat. Aivastamisen sijaan ala sihistä pitkällä s -kirjaimella. Pidä kurkunpää vapaana jännityksistä. Rentouta keskivartalolihakset sisäänhengittäessä. Toista harjoitus kokonaisuudessaan muutamia kertoja. Kokeile s-kirjaimen sijaan harjoitusta a-vokaalilla ja haasta itsesi myös pitkiin ääniin.

5. Ota käsittelyyn laulufraasi, jota haluat hioa. Laula melodia u-vokaalilla tai jollain muulla itsellesi helpolla vokaalilla. Ota laulun sanat esille ja laula melodia pelkästään fraasissa esiintyviä vokaaleja käyttäen. Tee harjoitukset omaan tahtiin ja hidasta tarvittaessa tempoa.

6. Syvähengitä niin, että tunnet hengityksen laajentavan kylkiä, vatsaa ja selkää. Tee o-kirjainta liu’uttaen dynamiikkaa eli äänenvoimakkuutta hiljaisesta voimakkaaseen ääneen ja päinvastoin. Ajattele, että tuki keskivartalossasi olisi samalla tavoin elastisen aaltoileva kuin tuottamasi ääni. Hyödynnä samoja tuntemuksia kappaleissa, joissa haluat tehdä dynamiikkavaihteluja.

Laulun iloa!

Artikkelista tuli melko tiivis paketti hengitykseen ja tukeen liittyvistä perusasioista. Tietoa kerättiin pitkälti kirjallisuudesta ja luentomateriaalista. Oivallisena apuna ovat tietysti olleet omat kokemukset aiheesta ja keskustelut opettajien, kollegojen ja oppilaiden kanssa.

Hengityksen ja tuen ymmärtämistä auttavat luonnollisesti hengitys – ja tukiharjoitukset. Mielestämme edellä mainituista harjoituksista on hyötyä tuen ja hengityksen löytämisessä ja sijoittamisessa. Toivomme, että artikkelista on hyötyä käytännönläheiseen ja harjoituspainotteiseen laulunopiskeluun.

Lähteet:

Aalto, A.L. & Parviainen, K. 1985. Auta ääntäsi. Kahdeksas painos. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Otava. Annala, J. 2007. Pop-laulajan arkipäivä. Solistin opas. Kerava: SULASOL & Spiridom.

Eerola, R. 2006. Äänenmuodostuksen äänifysiologiset ja akustiset perusteet (lyhennetty versio). Laulupedagogiikan luennot 13 -14.1.2006 Kuopion Savonia -ammattikorkeakoulussa.

Eerola, R. 2007. Lauluäänen toiminnallisista häiriöistä ja ääneen vaikuttavista tekijöistä. Teoksessa T. Hautamäki (toim.) Laulajan opas. Rytmi-instituutin julkaisuja A4. 5.painos. Seinäjoki: Rytmi-instituutti.

Eerola, R. 2010. Laulutekniikan perusteet äänifysiologiselta kannalta rytmimusiikissa. Roots-kurssin luento 3.9.2010 Helsingin Sibelius-Akatemian avoimessa yliopistossa. Järjestäjänä Sibelius-Akatemia, avoin yliopisto.

Koistinen, M. 2005. Tunne kehosi – vapauta äänesi. Äänitimpurin käsikirja. Helsinki: SULASOL.

Laukkanen, A-M. & Leino, T. 2001. Ihmeellinen ihmisääni. Helsinki: Gaudeamus.

Sadolin, C. 2011. Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikka. Kööpenhamina: Shout Publishing.

Tasanto, M. 2007. Hengitys ja tuki. Teoksessa T. Hautamäki (toim.) Laulajan opas. Rytmi-instituutin julkaisuja A4. 5.painos. Seinäjoki: Rytmi-instituutti.

 

Kuva osoitteesta : http://office.microsoft.com/fi-fi/images/results.aspx?qu=laulaja&ex=2#ai:MP900409066 |

 

 

Jätä kommentti