toimistotarvikkeita, kyniä, värikkäitä papereita salkussa

Opettajuuden kehittyminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Opettajuuden kehittyminen on moniulotteinen ja aikaa vaativa prosessi (Koski-Heikkinen ym. 2014). Opettajankoulutuksen aikana sitä pyritään edistämään erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla sekä sisällöllisesti että toiminnallisesti. Tässä artikkelissa kuvataan ammatillisen opettajankoulutuksen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden näkemyksiä niistä asioista, jotka ovat opiskelijoiden arvioiden mukaan eniten kehittäneet opettajaksi kehittymistä, opettajan ammatti-identiteettiä, opettajaopintojen aikana. Tulokset perustuvat keväällä 2019 Jyväskylän ammattikorkeakoulun, ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijoille tehtyyn verkkokyselyyn, johon vastasi 60 ensimmäisen vuoden opettajaopiskelijaa.

Ammatti-identiteetti ja opettajaopinnot

Ammatti-identiteetin kehittymisellä (professional identity, professional development) on merkittävä asema opettajaksi kehittymisessä. Opettajan on tarkasteltava ja työstettävä identiteettiään jatkuvasti muuttuvassa työelämässä (OECD 2015). Identiteettikäsitys muodostuu neljästä perusolettamuksesta:

  1. identiteetti on riippuvainen ja muodostuu erilaisissa sosiaalisissa, kulttuurisissa, poliittisissa ja/tai historiallisissa yhteyksissä
  2. identiteetti muodostuu suhteessa muihin ja siihen liittyy tunteita
  3. identiteetti on muuttuva, epävakaa ja moniulotteinen ja
  4. identiteetti rakentuu ja uudistuu ajan myötä merkityksen ja tarinoiden kautta.
    (Rogers & Scott 2008; Körkkö ym. 2016.)

Opettajan ammatti-identiteetin muodostumiseen vaikuttavat myös aiemmat omat kokemukset opettajista ja oppilaana olemisesta sekä näkemykset hyvästä opettajasta (Chang-Kredl & Kingsley 2014, Körkkö ym. 2016).

Aiemmissa tutkimuksissa opettajan ammatti-identiteetin kehittymistä on kuvattu ja selvitetty useista eri lähtökohdista (Maunu 2018). Nissilän tutkimuksen mukaan ammatillisen opettajan ammatti-identiteetti muodostuu aiemman ammatin ammatti-identiteetistä yhdistettynä pedagogiseen identiteettiin, joka sisältää käsitykseen oppimisesta, opettamisesta ja opettajan persoonasta (Nissilä 2013). Koski-Heikkinen ym. (2014, alkujaan Hong 2010) kuvaavat tutkimuksessaan 6 opettajan ammatillisen identiteetin tekijää: arvot, kyvykkyys, sitoutuminen, tunteet, tieto ja uskomukset sekä vallankäyttö.

Ammatillinen opettajankoulutus

Ammatillisessa opettajankoulutuksessa opettajuuden identiteetin kehittymistä pyritään edistämään kehittämällä opettamisen käytännöntaitoja, lisäämällä teoreettista tietoa ja kehittämällä itsereflektion taitoja eri opintojaksoissa ja erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla ja toimintatavoilla (Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019).

JAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa opinnot on mahdollista suorittaa kolmen vuoden aikana. Ensimmäisen opintovuoden aikana järjestetään opintoryhmän yhteisiä ohjaustapaamisia noin kerran kuukaudessa. Näiden tapaamisten, joko kasvotusten tai verkon välityksellä, aikana käsitellään ammatillisen opettajan osaamisia ja opettajankoulutuksen eri osa-alueita: oppimisen ohjaaminen, tulevaisuuden tekeminen ja ammatillisen opettajuuden kehittäminen (Kuvio 1). (Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019.)

 Ammatillisen opettajan osaamisalueisiin sisältyy seuraavat teemat: Oppimisen ohjaaminen, johon sisältyy oppimisen ohjaamisen osaaminen, oppimisympäristöosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen; Ammatillisen opettajuuden kehittäminen, johon sisältyy reflektio-osaaminen ja toimijuusosaaminen sekä Tulevaisuuden tekeminen, johon sisältyy tulevaisuusosaaminen ja kehittämisosaaminen.
Kuvio 1. Ammatillisen opettajan osaamisalueet (Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019).

Ammatillinen opettajankoulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä ja asetuksen mukaan siihen sisältyy kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua ja muita opintoja (Valtioneuvoston asetus 1129/2014 § 2 ja 3).

JAMKin opettajaopinnot sisältävät kuusi opintojaksoa. Osa opintojaksoista suoritetaan verkkokoulutuksena oppimisympäristössä joko yksin tai oppimispiirin kanssa. Opettajaopintojen vahvana tukipilarina toimivat 4-6 hengen oppimispiirit, jotka kokoontuvat käsittelemään annettuja oppimistehtäviä. JAMKin opettajankoulutuksen opintojaksot jäsentyvät näihin asetuksessa mainittuihin opintoihin seuraavasti: Kasvatustieteelliset perusopinnot muodostuvat kahdesta opintojaksosta Oppiminen ja elämänkulku (8 op) ja Koulutuksen tulevaisuus (8 op). Ammattipedagogisiin opintoihin kuuluvat Opettajan kehittyvä toimintaympäristö (8 op) ja Pedagogisen osaamisen kehittäminen (15 op). Opetusharjoittelun sisältävän opintojakson nimi on Oppimisen ohjaaminen (14 op). Muihin opintoihin kuuluu Ammatillisen opettajuuden kehittäminen (7 op). (Kuvio 2) (Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019.)

Kuvio 2. Opettajankoulutuksen opintojaksot (Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019).

Ammatti-identiteetin eli opettajuuden rakentuminen voidaan katsoa alkavan heti opintojen alusta, ja juuri se on opettajaopintojen tarkoitus. Saatavilla ei kuitenkaan ole tutkittua tietoa siitä, miten ensimmäinen opiskeluvuosi tukee ammatillisen identiteetin ja opettajan osaamisen rakentumista.

Kyselytutkimus

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijoiden näkemyksiä opettajuuden kehittymisestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana selvitettiin kyselytutkimuksella keväällä 2019. Pilottikysely toteutettiin osana valtakunnallista OPEKE-hanketta, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Opettajuuden kehittyminen -verkkokysely toteutettiin 142 ensimmäisen vuoden opettajaopiskelijalle, jotka olivat opintojen alussa antaneet tutkimusluvan. Lisäksi kyselylinkki toimitettiin muutamalle muulle ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajalle ja heidän opettajaopiskelijaryhmällensä vastattavaksi. Kyselylinkki oli auki huhtikuun lopusta elokuun ensimmäisiin päiviin saakka. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista.

Kyselyn tarkoituksena oli toimia pilottikyselynä, jolla testattiin kyselyn toimivuutta tämäntyyppisen tiedon selvittämiseksi.
Verkkokyselyssä ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijoita pyydettiin vastaamaan kysymyksiin, joissa selvitettiin

  1. oliko opettajuus kehittynyt ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja
  2. mitkä opintojaksot ja pedagogiset ratkaisut olivat eniten kehittäneet opiskelijoiden opettajaksi kehittymistä.

Vastaajaa pyydettiin arvioimaan opettajuuden kehittymisen näkökulmasta sekä yksittäisen opintojakson merkitystä, tarjottujen pedagogisten toimintatapojen merkitystä, että eri opettajan osaamisalueiden osalta oman opettajuuden kehittymistä ennen opettajaopintojen aloittamista ja ensimmäisen vuoden opintojen päätteeksi. Mikäli opiskelija ei ollut vielä tehnyt arvioitavana olevaa opintojaksoa, häntä pyydettiin valitsemaan vaihtoehto ”en osaa sanoa”. Tämän takia tulosten vastaajamäärät vaihtelivat.

Kyselyyn vastasi 60 ensimmäisen vuoden opettajaopiskelijaa (Taulukko 1). Kyselyn tuloksia kuvataan artikkelin seuraavissa luvuissa.

Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot

Taustatieto Luokka n %
Kaikki 60
Sukupuoli mies 10 16,6
nainen 49 81,7
luokittelematon 1 1,7
Opettajakokemus ei juuri lainkaan/alle 1 vuosi 49 81,7
1-3 vuotta 6 10,0
3-5 vuotta 0 0
yli 5 vuotta 5 8,3
Kasvatustieteelliset opinnot tehty ennen opintojen aloitusta kyllä 36 61,0
ei 23 38,3
osittain 1 1,7

Avaa Taulukko 1 pdf-tiedostona

Opettajuuden kehittyminen ensimmäisen vuoden aikana

Opettajaopiskelijat arvioivat osaamisensa tason opettajaopintojen alkaessa ja ensimmäisen opintovuoden päättyessä (kuvio 3). Arvioinnissa käytettiin Likert-asteikkoa 1–5.

Tulosten mukaan (ks. kuvio 4) opettajaopiskelijat kokivat kehittyneensä eniten Oppimisympäristö osaamisessa (41,1 %) ja oppimisen ohjaamisen -osaamisessa (40,1 %). Seuraavaksi eniten kehittymistä koettiin tapahtuneen Toimijuusosaamisessa (34,5 %), Tulevaisuusosaamisessa (33,9 %), Kehittämisosaamisessa (33,2 %) ja Reflektio-osaamisessa (29,7 %). Vähiten kehittymistä koettiin tapahtuneen Vuorovaikutusosaamisessa (17,2 %). Kuviossa 4 prosenttiluku kuvaa opiskelijan tekemien osaamisen tason arviointien kehittymistä eri osaamisalueissa.

Tarkasteltaessa tulosten luotettavuutta voidaan todeta, että kaikilla osa-alueilla p< 0,05 eli tulokset ovat tilastollisesti merkityksellisiä.

Kuvio 3. Opiskelijoiden arviot osaamisen tasosta ensimmäisen opiskeluvuoden alussa ja lopussa. Likert-asteikko 1-5, keskiarvot. Näet kuvan suurempana napsauttamalla sitä.
Kuvio 4. Osaamisen kehittyminen opiskelijoiden arvioimana.

Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojaksot ja niiden merkitys opettajuuden kehittymisessä

Opettajaopiskelijoita pyydetiin arvioimaan eri opintojaksojen merkitystä opettajaksi kehittymisessä Likert-asteikolla 1–5. Opintojaksoista merkityksellisimmäksi koettiin Oppimisen ohjaaminen (ka 4,64). Muut opintojaksot saivat keskiarvoina hyvin samansuuntaisia arvioita keskiarvojen asettuessa välille 3,96–3,68.
Faktorianalyysin tulosten mukaan edelliset vastaukset asettuvat kahteen faktoriin. Opettajan kehittyvä toimintaympäristö faktoroitui ensimmäisessä faktorianalyysissä molempiin, joten se jätettiin faktorianalyysistä pois. Ensimmäistä faktoria voidaan kuvata opettajaopiskelijoina, joiden opettajuuden kehittymistä tukevat parhaiten oppimisen teorian vieminen käytännön opetustyöhön ja opettajaksi tulemisen reflektointi eli käytännön kautta reflektointi. Toisessa faktorissa opettajuuden kehittymistä parhaiten tukevat tiedollisen osaamisen lisääminen eli opettajuuden substanssiosaamisen opiskelu. Mikäli vastaaja on vastaushetkellä tehnyt mainitun opintojakson, on hän ottanut kantaa opintojakson merkitykseen. Siksi Taulukossa 2 vastaajien määrät (n) vaihtelevat. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Opintojakson merkitys opettajuuden kehittymisessä: vastaajamäärä, keskiarvo, keskihajonta ja faktorianalyysin tulokset.

OPINTOJAKSO n ka Keski-hajonta Faktori 1 KÄYTÄNTÖ Faktori 2 SUBSTANSSI Kommu-naliteetti
Oppimisen ohjaaminen 45 4,64 ,570 ,872 ,776
Ammatillisen opettajuuden kehittäminen 57 3,82 ,826 ,745 ,652
Oppiminen ja elämänkulku 45 3,71 ,869 ,552 ,506
Pedagogisen osaamisen kehittäminen 50 3,96 1,03 ,872 ,764
Koulutuksen tulevaisuus 42 3,79 ,842 ,828 ,817
Opettajan kehittyvä toimintaympäristö 57 3,68 ,869
Ominaisarvo 1,76 1,76
%-osuus 35,174 35,131
Kumulatiivinen %-osuus 35,174 70,304

Huom. taulukosta: KMO = ,558 pääkomponentit, varimax-kierto

Avaa taulukko 2 pdf-tiedostona

Pedagogisten toimintatapojen merkitys opettajuuden kehittymisessä

JAMKin tarjoamien pedagogisten ratkaisujen osalta pyydettiin arvioimaan, mitkä niistä ovat parhaiten kehittäneet opettajuutta. Eniten opettajuutta ovat edistäneet opetusharjoittelu (ka = 4,74), vertaisarviointi (4,35) ja toisen opetuksen seuraaminen (4,30). Arvioinnissa käytettiin Likert-asteikkoa 1–5.

Ensimmäisessä faktorianalyysissä pedagogisista toimintatavoista Ohjaustapaamiset ja Vastuukouluttajan tuki ja ohjaus jakautuivat kahteen faktoriin, joten ne jätettiin lopullisen faktorianalyysin ulkopuolelle. Tämän jälkeen pedagogiset ratkaisut ja toimintatavat asettuvat neljään faktoriin.

Ensimmäinen faktori kuvaa opettajaopiskelijaa, jota parhaiten selittää itsenäinen opiskelu eli opettajuutta kehitetään tiedollisen osaamisen lisäämisellä.
Toinen faktori kuvaa opiskelijaa, jolle yhdessä tekeminen ja sen reflektointi ovat tärkeitä tekijöitä opettajuuden kehittymisessä.
Käytännössä toimiminen ja sen seuraaminen kuvaavat parhaiten kolmannen faktorin opiskelijoita eli opettajaksi kehitytään opettajan työtä tekemällä.
Neljättä faktoria voidaan kuvata vertaisopiskelijoilta oppijoiksi eli opettajaksi kehitytään vertaisten tuella ja peilaamalla omaa osaamista toisiin. (Taulukko 3)

Taulukko 3. Opettajuuden kehittäminen pedagogisten toimintamallien avulla keskiarvot, keskihajonta ja faktorianalyysin tulokset.

OPETUSMENETELMÄ TAI PEDAGOGINEN TOIMINTATAPA  

Ka

Keski-hajonta F1

ITSENÄINEN

F2

YHDESSÄ

F3

KÄYTÄNTÖ

F4

VERTAINEN

Kommu-naliteetti
Itsenäinen opiskelu tai kirjoittaminen 4,11 0,90 ,812 ,701
Luennon kuuntelu 3,64 0,88 ,740 ,601
Ennakkotehtävien tekeminen 3,66 0,73 ,646 ,440
Yhdessä tekeminen ohjaustapaamisissa/ ohjauswebinaareissa 3,88 0,94 ,603 ,647
Verkko-opiskelu ja -opinnot 3,92 0,86 ,544 ,518
Oppimispiirin opetustuokiot 3,72 1,03 ,845 ,770
Oppimispiirin kanssa työskentely 4,05 1,09 ,840 .756
Oppimispäiväkirjan pitäminen 3,41 1,06 ,572 ,760
Opetusharjoittelu 4,74 0,58 ,890 ,807
Toisen opetuksen seuranta 4,30 0,86 ,871 ,832
Vertaispalaute 4,35 0,84 ,903 ,879
Ohjaustapaamiset/-webinaarit 4,10 0,92
Vastuukouluttajan ohjaus ja tuki 3,95 0,93  
Ominaisarvo 3,04 2,11 1,41 1,15
%-osuus 22,52 19,99 16,30 11,29
Kumulatiivinen %-osuus 22,52 42,50 58.81 70,10
Huom. KMO = ,506 pääkomponentit, varimax-kierto

Avaa taulukko 3 pdf-tiedostona

Pohdintaa

Kyselyn tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia ja suuntaa-antavia. Koska kyseessä on pilottikysely, ei tutkimustuloksia voida kuitenkaan yleistää, sillä kyseessä on pieni otos ensimmäisen vuoden opettajaopiskelijoista. Tässä kyselyssä ei myöskään tiedusteltu, missä vaiheessa opettajaopintoja vastaaja oli eli, milloin hänellä on suunnitelmissa valmistua, mikä on saattanut vaikuttaa tuloksiin. Opettajaopiskelijalla on mahdollisuus tehdä opintonsa oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja aikataulunsa mukaisesti. Osa vastaajista on voinut vastata kyselyyn tavoitteena valmistua ensimmäisenä opintovuonna, jolloin hän esimerkiksi on jo suorittanut opetusharjoittelunsa. Toinen vastaaja on saattanut olla vasta opintojensa alkuvaiheessa. Kaikki vastaajat ovat kuitenkin lähtökohtaisesti osallistuneet koulutukseen liittyviin ohjauspäiviin, joissa on käsitelty opettajankoulutuksen osaamisiin liittyviä aihealueita.

Opettajuuden kehittymistä on kuitenkin tarvetta tutkia laajemmin ja laajentaa kysely koskemaan kaikkia ensimmäisen vuoden opettajaopiskelijoita.

Tämä tutkimus toteutettiin osana valtakunnallista OPEKE – Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hanketta, joka toteutettiin 2017-2020 Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Jyväskylän ammattikorkeakoulu koordinoi hankkeessa erityisesti opettajankouluttajien osaamisen kehittämiseen liittyvää osiota.

Kirjoittaja:

KM, Piia Kolho toimii lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa

 

Lähteet:

Chang-Kredl, S. & Kingsley, S. 2014. “Identity expectations in early childhood teacher education: pre-service teachers’ memories of prior experiences and reasons for entry into the profession”, Teaching and Teacher Education, No. 43, ss. 27-36.

Koski-Heikkinen, A., Määttä, K. & Uusiautti, S. 2014. “The birth and development of Vocational Education Teachers’ (VET) professional identity”, International Journal of Research Studies in Education, Vol. 3, No. 5, pp. 85–101.

Körkkö, M., Kyrö-Ämmälä, O. & Turunen T. 2016. “Professional development through reflection in teacher education”, Teaching and Teacher Education, No. 55, ss. 198–206.

Maunu, A. 2018. ”Opettaja, kasvattaja ja jotain muuta. Ammatillisten opettajien ammatti-identiteetti arjen käytäntöjen näkökulmasta”, Ammattikasvatuksen aikakauskirja, No. 4.

Nissilä, S-P. 2013. “The vocational teacher’s changing role and identity in changing contexts”, Teoksessa Aaltonen, K., Isacsson, A., Laukia, J. & Vanhanen-Nuutinen, L. (Eds.), Practical Skills, Education and Development – Vocational Education and Training in Finland. Helsinki: Haaga-Helia, The School of Vocational Teacher Education.

OECD 2005. Teachers matter: attracting, developing and retaining effective teachers. Paris: Organisation for Economic Cooperation and Development.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Viitattu 10.12.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/ope/

Rodgers, C. R. & Scott, K. H. 2008. “The development of the personal self and professional identity in learning to teach”. Teoksessa M. Cochran-Smith, S. Freiman-Nemser, D. J. McIntyre, & K. E. Demers (Eds.), Handbook of research on teacher education (3rd ed., pp. 732-755). New York: Routledge.

 

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-117

Jätä kommentti