Ohjaamon työntekijöitä ja asiakkaita tarkastelemassa papereita.

Miten opinto- ja uraohjaus asemoituvat Ohjaamoissa?

Yksi ovi, monta palvelua -teemalla Ohjaamot tarjoavat tietoa, tukea ja yksilöllistä ohjausta koulutuksen, työllistymisen ja erilaisissa arkeen liittyvissä asioissa alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Toimintamalli rakentuu monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea tarjoavasta fyysisestä Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta.

Nyt tarkastelemme Ohjaamoja opinto- ja uraohjauksen näkökulmasta yhdistäen teoreettista katsausta ja kehittämistyön kokemuksia. Esittämämme huomiot perustuvat myös ohjaamotyöntekijöiden tarinoihin, joita olemme keränneet Ohjaamojen kanssa työskentelymme aikana. Artikkeli on kirjoitettu ja aineisto on kerätty osana TESSU – Tehdään yhdessä ohjausta (ESR) -, URAA! – Uraohjausosaamista Ohjaamoille (ESR) – ja TESSU2 – Aitoon monialaiseen yhteistyö- ja ohjausosaamiseen (ESR) -projekteja.

Opinto- ja uraohjauksen näkökulmasta Ohjaamossa korostuu hallintorajoja ylittävä monialainen yhteistyö. Ohjaamossa toimivan opinto-ohjaajan työhön tämä tuo mukanaan varsin erilaisen elementin verrattuna esimerkiksi vastaavaan työhön oppilaitosmaailmassa. Ohjaamossa opinto-ohjauksen ja uraohjuksen erottaminen toisistaan voi olla hankalaa ja keinotekoista. Tyypillistä molemmille käsitteille ohjaamoympäristössä on kokonaisvaltainen työote ja ajattelu siitä, että koulutuspolkuun liittyviä pulmia ratkoessa on olennaista tarkastella ohjattavan elämää ja kokemuksia laajemmin.

Ohjaamo Imatran ovella Ohjaamon koordinaattori.
Ohjaamossa asiakas saa monialaista neuvontaa ja ohjausta.

Ohjaamo-ajattelun taustalla on vahvasti ajatus nuorten palvelujen kehittämisestä matalan kynnyksen ja yhden luukun periaatetta kohti. Ohjaamotoiminnalla koetetaan paikata palvelujen pirstaleisuutta ja saavutettavuutta, mikä on aiemmin osoittautunut pulmaksi nuorten palveluissa. Niitä on leimannut virastomaisuus sekä asiakkaiden kokemus luukulta toiselle juoksemisesta. Tarve matalan kynnyksen palveluihin selittyykin osin sillä, että palvelujen käyttäminen olisi nuorille hankalaa, kuten joissakin tutkimuksissa on todettu. (esim. Aaltonen, Berg ja Ikäheimo 2015.)

 

Nuorten kokemuksia palvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta on hyödynnetty kehittämistyössä varsin vähän. Sen kautta olisi kuitenkin mahdollista lisätä ymmärrystä erilaisten toimenpiteiden ja toimintojen toimivuudesta ja saavutettavuudesta (Suurpää 2009). Aikuisväestön huoli nuorista on ajanoloon vaihdellut huonosti käyttäytyvistä ja järjestyshäiriöitä aiheuttavista paikallisista porukoista yhä kasvavaan, yhteiskunnan palveluja kohtuuttomasti rasittavaan “ongelmanuorten” joukkoon. Aaltonen ym. (2015) toteaakin, että hyvinvointipalveluja ja nuorille räätälöityjä palveluja kannattaakin tarkastella asioina, joiden avulla nuoria voidaan pitää mukana ja osallisina yhteiskunnassa. Näyttää siltä, että palvelut eivät kohtaa niiden nuorten tarpeita, joilla on alentunut toimintakyky ja jotka eivät näin ollen ole työ- tai opiskelukykyisiä. (emt.)

NEET vai syrjäytynyt nuori?

OECD:n raportti (2018) kertoi, että yhä useampi suomalainen nuori – ja erityisesti nuori mies – ei opiskellut, ei ollut töissä, varusmiespalveluksessa eikä osallistunut kuntouttavaan tai työllistävään toimintaan. NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) katsotaan olevan syrjäytymisvaarassa. Tämä aiheutti luonnollisesti huolta suomalaisessa nuorten palvelujärjestelmässä toimivien keskuudessa. (OECD 2018.)

Voidaksemme tarkastella syrjäytymistä ja NEET-ilmiötä tarkemmin on mietittävä ensin sitä, mitä edellä mainituilla käsitteillä tarkoitetaan ja kertooko kasvava NEET-nuorten osuus syrjäytymisen vahvasta kasvusta. Toinen mielenkiintoinen näkökulma tässä on se, millä tavalla nuoret itse ajattelevat tilanteestaan ja kokevatko kaikki NEET-ryhmään määriteltävät nuoret olevansa yhteiskunnasta syrjäytyneitä.

Yleisesti ajatellaan, että nuoren ollessa koulutuksen tai työvoiman ulkopuolella, hän on syrjässä. Aaltonen (2017) pitää tätä mittaria kuitenkin yksinkertaistavana. Julkisessa keskustelussa esillä olevien syrjäytynyt- ja NEET-kategorioiden sisällä voidaan puhua samaan aikaan hyvin erilaisista nuorista. Ongelmalliseksi tässä muodostuu se, että nuoret niputetaan yhdeksi ryhmäksi. Voidaan ajatella näissä puheissa olevan myös nuoria syyllistävää sävyä. Keskustelusta muotoutuu kuva ryhmästä nuoria, jotka haluavat omasta tahdostaan jäädä sohvan pohjalle makaamaan. (Aaltonen 2017.)

NEET-nuori ei aina ole syrjäytymässä. NEET-nuoreksi luokiteltua nuorta ei voida laskea syrjäytyneeksi tai edes syrjäytymisvaarassa olevaksi. Syrjäytymisriski on aina tulosta useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Kyseessä olevien tekijöiden tunnistaminen vaatii nuoren elämän seuraamista, riskitekijöiden tunnistamista ja asianmukaisten tukitoimien käynnistämistä (Asplund ja Koistinen 2014).

Hämäläinen (2016) toteaa, että tilastojen valossa NEET-nuorten yleistyminen näyttää liittyvän ensisijaisesti työmarkkinoiden ja suhdanteiden muutoksiin. Havainto on lohdullinen, koska näin ollen nuoret eivät olisi sen enempää syrjäytyneitä tai yhteiskunnan ulkopuolella kuin aiemminkaan. Toisaalta työmarkkinoiden muutokset osuvat nuoriin aikuisväestöä useammin ja tilanne yleensä korjautuu talouskasvun voimistuessa. Enemmän kannattaa olla huolissaan siitä, liittyykö NEETin ja työmarkkinavaikeuksien yleistymiseen pitkäaikaisia terveysongelmia, joista voi ajan myötä muodostua todellisia esteitä esim. työllistymiselle ja elämässä pärjäämiselle. (Hämäläinen 2016.)

Opinto- ja uraohjaus käsitteinä

Opinto-ohjausta on määritelty eri tavoin eri aikoina. Helanderin (2007) mukaan opinto-ohjaus on kokonaisvaltaista palvelutyötä, jota toteutetaan pääosin oppilaitoksissa. Opinto-ohjaus lähtee aina ohjattavan tarpeista ja sen tarkoituksena on auttaa häntä eteenpäin. Opinto-ohjausta annetaan yksilö- tai ryhmäohjauksena. Isommille ryhmille opinto-ohjausta voidaan myös antaa esimerkiksi luentomuotoisena. (Helander 2007.)

Opinto-ohjauksen keskeisiä elementtejä ovat ohjattavan kuunteleminen ja kunnioittaminen ja hänen asiaansa suhtautuminen kaikella vakavuudella. Opinto-ohjaus on moninaista työtä, johon kuuluu esimerkiksi opintojen ja oppimisen ohjausta, uraohjausta ja elämänhallinnan ohjausta. Opinto-ohjaus on kannustusta, keskustelua, vuorovaikutusta ja erityisesti läsnäoloa. (Helander 2007, 31.)

Helander (2007) toteaa myös, että opinto-ohjauksen pitäisi ennen kaikkea olla erilaisia toimia, jotka auttavat kaikenikäisiä kansalaisia eri elämänvaiheissa eikä vain koulutuksen maailmaan liittyvässä toiminnassa. Opinto-ohjauksella tavoitellaan aina ohjattavan itsetuntemuksen ja itseluottamuksen lisääntymistä omaan itseensä ja tekemiinsä päätöksiin. Itseohjautuvuutta tuetaan ja tavoitellaan ohjauksessa systemaattisesti. (Helander ym. 2007, 31-33.)

Ohjaamon ohjaustyössä tärkeintä on nuorilähtöisyys. Ohjaus on enimmäkseen yksilöohjausta, mutta myös pienryhmäohjausta järjestetään tarvittaessa. Ohjaus on aina tavoitteellista toimintaa, jossa korostuu nuoren elämäntilanteen lähes kaikenkattava kartoittaminen. Ohjausmenetelmät ovat käytössä kattavasti niin ammatinvalintaan ja elämänhallintaan kuin sosiaalisiin haasteisiinkin liittyen.

Uraohjauksella tarkoitetaan ohjattavan ja uraohjaajan välistä ohjattavan uran ja työelämän suunnitteluun liittyvää yhteistyöprosessia, joka perustuu luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen. Uraohjaus tukee ohjattavan itsetuntemuksen kehittymistä, uratoiveiden ja -mahdollisuuksien kartoitusta ja sanoittamista sekä uravaihtoehtojen ja työtulevaisuuden suunnittelua ja uraan liittyvää päätöksentekoa. Se sisältää keskustelun lisäksi erilaisia menetelmiä ja tekniikoita, joilla pyritään edistämään ohjattavan urahallintataitoja. (ELGPN 2016.)

Keski-Uudenmaan Ohjaamojen TESSU-valmennuspäivä, jossa Simo Uusinoka kouluttaa.
Simo Uusinoka valmensi Keski-Uudellamaalla Ohjaamojen työntekijöitä TESSU-projektin tarjoamassa monialaisen yhteistyöosaamisen valmennuskokonaisuudessa.

Uraohjauksen ensisijaisena tavoitteena on tukea ohjattavaa hänelle merkityksellisen ja motivoivan uran rakentamisessa. Asiakkaan urasuunnittelutaitojen kehittymistä tuetaan uraohjauksella, jossa vastataan sekä asiakkaan senhetkiseen uraohjaustarpeeseen että keskustellaan yhdessä asiakkaan kanssa siitä, miten hän voi kehittää urasuunnittelutaitojaan. Ohjaamotyön arjessa uraohjaus ja asiakkaan urasuunnittelutaitojen kehittymisen tukeminen on monialaista yhteistä työtä, joka vaatii yhteistä ymmärrystä uraohjauksesta. Monialaisen asiakastyön avulla Ohjaamoon rakentuu uudenlaista, yhteistä uraohjauksen osaamispääomaa. (Hänninen ym. 2019).

Mitä on ura- ja opinto-ohjauksen erityisyys Ohjaamoissa?

Ohjaamoissa tapahtuvassa opinto- tai uraohjauksessa näyttää olevan tiettyjä tekijöitä, jotka ovat sen ympäristölle ja toiminnalle tyypillisiä. Ohjaus ja ohjausprosessit saattavat näyttäytyä hyvin erilaisina kuin oppilaitoksissa.

Pulmien laaja-alaisuus

Oppilaitoksessa tapahtuvassa ohjauksessa kysymykset, joiden kanssa opiskelijat tulevat opinto-ohjaajan ohjaukseen ovat usein aika suoraviivaisesti sidoksissa opintojen etenemiseen tai niihin liittyviin asioihin. Ohjaamoissa opinto-ohjaajat kertoivat sen sijaan pulmien olevan huomattavasti laajempia ja lähes aina sisältävän nuoren lähiympäristöön, perheeseen, kavereihin tai muihin elämään laajemmin liittyviä muuttujia. Nuoret tulivat usein juttusille nimenomaan omaan koulutukseensa liittyvän asian kanssa, mutta pian esille tuli muitakin usein arkielämään liittyviä asioita, joissa nuori kaipasi tukea. Ohjaajat kertoivat usein näihin asioihin kuuluvan talouteen, terveyteen, asumiseen ja sosiaalisen toimintaan liittyviä haasteita tai kysymyksiä. Opinto-ohjauksen kannalta on tärkeää osata reagoida rakentavasti myös muihin kuin opintoja ja uraa koskeviin asioihin, joita nuori tuo itse esille.

Työkenttä on Ohjaamossa näin ollen huomattavasti laajempi verrattuna kouluun, mutta toisaalta niin kuin aiemmin on jo todettu, Ohjaamon toimintatapaan ja rakenteeseen on sisään leivottuna monialainen yhteistyö ja – ohjaus, mikä edesauttaa myös opinto-ohjaajien työtä näissä ympäristöissä. Se myös poikkeaa monesta oppilaitoksesta siten, että eri alojen asiantuntijoita ei yleisesti ole käytettävissä ohjauksen arjessa, ainakaan niin, että opinto-ohjaaja saisi sieltä välittömästi tukea tiettyyn ohjaustilanteeseen.

Verkostoyhteistyö

Ohjaamoissa toiminnan keskiössä on eri alojen ammattilaisten keskenään tekemä yhteistyö. Se voi olla edellä kuvatun solmutyöskentelyn tyyppistä tai sitä voidaan toteuttaa hyvinkin monella erilaisella tavalla. Yhteistä Ohjaamoille näyttää kuitenkin olevan se, että varsinaisesti yhdessä sovittua ja säädeltyä toimintatapaa tälle yhteistyölle ei ollut juurikaan havaittavissa. Enemmän sen sijaan yhteistyö näyttäytyi reaktiivisena, tietyn asiakkaan ympärille muodostuvana ryhmänä tai asiantuntijoiden välisenä konsultatiivisena keskusteluna tietyn asian ympärillä.

Pettymysten ja epävarmuuden sietäminen

Oppilaitoksiin verrattuna Ohjaamojen asiakkaiden pulmat ovat yleensä laaja-alaisempia ja jollain tavalla syvempiä kuin oppilaitoksessa tapahtuvan opinto-ohjauksen “asiakkailla”. Syvemmillä pulmilla tarkoitan tässä sitä, että Ohjaamojen asiakkaiden pulmien taustalla on useammin epäonnistumisia koulu- ja elämänpoluilla kuin keskimäärin oppilaitoksessa opiskelevalla ikätoverillaan. Näin ollen heidän pulmansa ovat perua jo pitkältä ajalta ja ovat usein johtaneet vaaraan syrjäytyä ainakin koulupolulta. Samoin Ohjaamossa käsiteltävien asioiden taustat ovat laajempia ja saattavat käsittää useita eri elämänalueita, mikä ei voi olla vaikuttamatta opinto-ohjauksen prosessiin.

Asiakkaat tulevat usein Ohjaamoon hakemaan tietoa ja neuvoa tilanteessa, missä koulunkäynti on keskeytynyt. Asiakkaissa pettymystä ja epävarmuutta aiheuttavat tapahtumat ovat arkipäivää Ohjaamossa työskentelevien opinto-ohjaajien työssä. Asiakkaan tunteiden kohtaaminen ei ole aina helppoa tällaisissa tilanteissa ja ohjausprosessin kannalta näytti viisasta olevankin riittävän ajan varaaminen asiakkaan kuuntelemiselle sekä neuvomisesta pidättäytyminen ainakin ohjaussuhteen alkuvaiheessa.

Ohjausprosessin vaiheet on hyvä tunnistaa ja koettaa toimia niiden mukaisesti. Ohjaaja on ohjaustilanteessa kuitenkin se, jonka vastuulla on prosessin rakenteen ylläpito. Hankalissa tilanteissa rajat ja rakenteet tuovat turvallisuutta ohjaukseen ja ohjaussuhde voi rakentua avoimeksi ja luottamukselliseksi tilanteen mahdollisesta hankaluudesta huolimatta.

Samoin esille tuotiin ohjauksen aloittamisen tärkeyttä. Lähdetäänkö liikkeelle epäonnistumisista vai vahvuuksista? Asiakkaan kannalta tärkeää on, että hän tulee kohdatuksi omana itsenään ja ohjaaja näyttäytyy varsinkin ohjauksen alussa ikään kuin rinnalla kulkijana eikä ainoastaan ohjausalan ammattilaisena.

Lopuksi

Opinto-ohjaajien kannalta kantavana kokemuksena oli juuri tuo monialainen työtapa ja laajemman toimenkuvan mukanaan tuoma parempi mahdollisuus oikeasti vaikuttaa nuoren elämään. Kokonaisvaltainen lähestymistapa nuorten ongelmiin toimii pääsääntöisesti hyvin ja antaa ammattilaiselle luvan myös toimia nuoren kanssa aikuisen roolissa, jolloin asiantuntijan rooli jää merkitykseltään pienemmäksi. Ohjaaja voikin toimia nuoren kanssa ikään kuin vanhempana elämänkokemusasiantuntijana. Näissä tapauksissa ammattilaisuuden ja asiantuntijuuden rajat eivät kuitenkaan poistu, vaan tämä lähestymistapa antaa mieluummin mahdollisuuden ylittää asiantuntijuuden rajoja ja luottaa siihen, että myös arkitiedolla ja elämänkokemuksella voidaan nuorta tietyissä tilanteissa auttaa. Usein tarkoituksellinen statuksesta luopuminen aika ajoin myös syventää ja parantaa ohjaussuhdetta.

Opinto-ohjaajan työ vaikuttaa olevan Ohjaamoissa tarpeellista ja ohjaajan kannalta mielenkiintoista. Se vaatii joustavaa suhtautumista ammatillisten rajojen ylittämiseen mutta toisaalta antaa myös paljon uutta omaan ohjaajuuteen ja sen kehittymiseen. Samoin ohjaustoiminnan kokonaisvaltaisuus sai kiitoksia kaikilta, mikä toi mukanaan myös sen, että nuoren auttaminen oli helpompaa ja tuloksellisempaa, kun vastuu ohjausprosessista jakautui useammille hartioille.

Näemme, että ura- ja opinto-ohjaus kuuluvat Ohjaamoihin ja ne ovat tärkeä osa sen toimintaa. Tulevaisuudessa koulutus muuttuu entistä enemmän muissa kuin oppilaitosympäristöissä tapahtuvaksi. Informaali oppiminen ja moninaiset oppimisympäristöt ovat entistä suuremmassa roolissa nuorten elämässä, kun he etsiytyvät omille koulutuspoluilleen. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että niin koulutuksen ammattilaiset kuten opinto-ohjaajat tulevat työskentelemään enemmän muissa kuin oppilaitosympäristöissä (Helander 2017). Sillä polulla olemme tosin vasta alussa mutta Ohjaamot tarjoavat meille erinomaisen kentän, missä voimme laventaa käsitystämme opinto- ja uraohjauksesta. Koulutuspolkujen moninaistumisen myötä saattaa aueta uudenlaisia mahdollisuuksia erilaisille nuorille.

Kirjoittajat

KM Simo Uusinoka toimii erityisopettajankoulutuksen lehtorina HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa sekä valmentajana TESSU2-projektissa (ESR).

KT, dos. Jaakko Helander toimii opinto-ohjaajankoulutuksen ja uraohjauksen tutkijayliopettajana HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja HAMK Edu -tutkimusyksikössä. Hän työskentelee myös TESSU2 – ja URAA!-projekteissa (ESR).

KM, KTM Vesa Parkkonen toimii opinto-ohjaajankoulutuksen lehtorina HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lähteet

Aaltonen S. (2017). Syrjäytyminen väistää määritelmiä. Sosiaalivakuutus. Tutkimus & Tilastot. Kela. Viitattu 22.8.2019 https://sosiaalivakuutus.fi/syrjaytyminen-vaistaa-maaritelmia/.

Aaltonen, S. ym. (2015). Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymisen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusverkosto. Viitattu 22.8.2019 http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/nuoretluukulla.pdf

Asplund R. & Koistinen P. (2014). Onko työelämässä tilaa kaikille? Katsaus erityisryhmiin kohdistetun politiikan tuloksiin ja haasteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2014. TEM. Viitattu 22.8.2019  https://tem.fi/documents/1410877/2859687/Onko+tyomarkkinoilla+tilaa+kaikille+16062014.pdf

ELGPN (2016). Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palvelujärjestelyille: Yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n jäsenmaille ja komissiolle. ELGPN Tools No. 6. Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto. Viitattu 22.8.2019
http://www.elgpn.eu/publications/browse-by-language/finnish/suuntaviivoja-elinikaisen-ohjauksen-toimintapolitiikalle-ja-palvelujarjestelyille-yhteiset-tavoitteet-ja-periaatteet-eu-n-jasenmaille-ja-komissiolle

Helander, J. (toim.) (2007). Reunamerkintöjä ohjaukseen II – avauksia ja aavistuksia opinto-ohjauksen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 1/2007. Hämeenlinna.

Helander, J. (2017). Suunnanottoja urohjauksen kentillä – uraohjauksen ajankohtaisteemat. HAMK Unlimited Journal 11.10.2017. Viitattu 3.10.2019 https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/uraohjauksen-ajankohtaisteemat/

Hämäläinen K. (2016). Mitä NEETtiä? Tutkijan suusta. Oma linja -hanke. Viitattu 22.8.2019 http://omalinja.fi/tutkijan-suusta/neet/

Hänninen P., Kauppila P., Leppänen A., Mäkinen S. ja Pasanen Mervi (2019). Urataidoilla eteenpäin! – uraohjaus Ohjaamossa. Elinikäisen ohjauksen verkkolehti. JAMK Verkkolehdet. Viitattu 22.8.2019 https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2019/03/07/urataidoilla-eteenpain-uraohjaus-ohjaamossa/

OECD (2018), Education at a Glance 2018: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris. Viitattu 22.8.2019 https://doi.org/10.1787/eag-2018-en

Suurpää, Leena (toim.) (2009) Nuoria koskeva syrjäytymistieto. Avauksia tietämisen politiikkaan. Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 27. Viitattu 22.8.2019 http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/syrjaytymistieto.pdf

 

Artikkelin kuvat:

Kohtaamo-hanke, Keski-Suomen ELY-keskus

TESSU – Tehdään yhdessä ohjausta -projekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Åbo Akademi

 

Tutustu myös!

TESSU 2 – Aitoon monialaiseen yhteistyö- ja ohjausosaamiseen Ohjaamoissa

Ohjaamojen valmennuksissa rakennetaan monialaista yhteistä osaamispääomaa ja kehitetään Ohjaamon monialaista yhteistyö- ja ohjausosaamista.

Tutustu TESSU2-projektiin verkossa

 

 

 

URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa

Projektin koulutuksilla vahvistetaan Ohjaamoissa työskentelevien asiantuntijoiden monialaista uraohjausosaamista. Tärkeää on eri hallinnonalojen yhdyspinnoilla työskentely ja yhteistyö Ohjaamon asiakkaiden urasuunnittelutaitojen kehittymiseksi.

Tutustu URAA-projektiin verkossa

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-112

Jätä kommentti