Urataidoilla eteenpäin! – uraohjaus Ohjaamossa

Kirjoittajina Hänninen Pirjo, Kauppila Päivi, Leppänen Anne, Mäkinen Seija ja Pasanen Mervi |

Tässä ajassa yksilön urasuunnittelutaitojen merkitys korostuu yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvien nopeiden muutosten seurauksena. Lisäksi elämän aikana kohdataan monenlaisia siirtymiä ja muutostilanteita, joissa tarvitaan urasuunnittelutaitoja.

Ohjaamo-toiminnassa asiakkaan urasuunnittelutaitojen kehittymistä tuetaan uraohjauksella, jossa vastataan sekä asiakkaan senhetkiseen uraohjaustarpeeseen että pohditaan dialogissa asiakkaan kanssa, miten hän voi nyt ja tulevaisuudessa kehittää urasuunnittelutaitojaan. Ohjaamo-työn arjessa uraohjaus ja asiakkaan urasuunnittelutaitojen kehittymisen tukeminen on monialaista yhteistä työtä, joka vaatii yhteistä ymmärrystä uraohjauksesta. Monialaisessa asiakastyössä Ohjaamoon rakentuu uutta jaettua uraohjauksen osaamispääomaa.

Ohjaamoista kohti työtä ja työelämää

Ohjaamo-palveluiden keskeinen tavoite on vahvistaa nuoren polkua kohti työtä ja työelämää tarjoamalla tukea ja ohjausta arkeen, työhön ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä.  Työelämään ja koulutukseen kiinnittymisen tukemisessa uraohjaus nähdään merkittävänä työ- ja toimintatapana, joten uraohjauksella on tärkeä rooli Ohjaamojen tuottamissa palveluissa.  Ohjaamoissa toiminta on monialaista ja -ammatillista, ja ratkaisuja etsitään kokonaisvaltaisesti, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä nuoren kanssa.

TESSU – tehdään yhdessä ohjausta -projektissa valmentajat ovat päässeet tutustumaan noin 30 Ohjaamoon TESSU-valmennuksissa, joissa huomiota on kiinnitetty erityisesti monialaiseen yhteistyöhön ja sen vahvistamiseen. Valmennuksissa käydyissä keskusteluissa ja havainnointikäynneillä sekä asiakaskäyntitilastotietojen kautta on huomattu, että useimmiten nuori saapuu Ohjaamoon työnhaku- ja koulutuskysymysten kanssa. Usein nuoren elämäntilanteeseen liittyy monia tekijöitä, jotka haastavat työnhakua. Näissä tilanteissa tarvitaan kokonaisvaltaisempaa elämäntilanteen kartoitusta ja pidempikestoista uraohjausprosessia. Moninaiset tilanteet ja erilaiset ohjaustarpeet edellyttävät Ohjaamo-toimijoilta monipuolista ohjaus- ja uraohjausosaamista.

Ohjaamoille 2018 laadituissa Ohjaamon perusteissa Ohjaamo-työntekijöiltä edellytetään osaamista nuoren urasuunnittelun ja työnhaun tukemisessa. Lisäksi Ohjaamoissa tulee olla osaamista nuoren koulutusmahdollisuuksien kartoittamisessa ja osaamisen kehittämisen ohjaamisessa. Voidaan kysyä, mitä tämä tarkoittaa jokaisen Ohjaamo-työntekijän osaamisena. Mitä jokaisen Ohjaamo-työntekijän tulisi tietää uraohjauksesta? Ja miten toimivat Ohjaamon monilaisesti tuotetut uraohjauspalvelut? (Työ- ja elinkeinoministeriö 2018.)

Uraohjaus Ohjaamon toimintana ja osaamisena

www.kohtaamo.info/tessu

TESSU-valmennuksissa tehdyt havainnot virittivät TESSU-valmentajat toteuttamaan keväällä 2018 webinaarisarjan, jossa pohdittiin uraohjausta Ohjaamon toimintana: Mitä uraohjaus on? Miksi se on tärkeää tässä ajassa? Mitä uraohjaus tarkoittaa Ohjaamon arjessa? Millaista osaamista uraohjaus Ohjaamolta edellyttää? Webinaareihin osallistui toimijoita 25 Ohjaamosta ympäri Suomen.

Vuorovaikutteiset ja toiminnalliset webinaarit sisälsivät sekä tietoa uraohjauksesta että Ohjaamo-toimijoiden ja valmentajien yhteistä työskentelyä ja kokemusten jakamista. TESSU-valmentajat ovat ammatillisen opettajakorkeakoulun ohjausalan asiantuntijoita ja kouluttajia. Webinaarien teoreettinen perusta koottiin valmentajien osaamisen, teoreettisten näkemysten sekä Ohjaamoissa tehtyjen havaintojen pohjalta. Valmentajat kehittivät webinaarityöskentelyyn Ohjaamo-työhön soveltuvan Uraohjauksen BASIC-mallin (kts. myöhemmin tekstissä).

TESSU-webinaareihin osallistuneiden mukaan uraohjaus kuuluu Ohjaamossa kaikille. Jokaisella toimijalla on mahdollisuus hyödyntää kokemusta omasta urapolustaan uraohjauksessa. Kuka tahansa heistä voi esimerkiksi kertoa omasta työtehtävästään tai ammatistaan ja mitä reittejä siihen on päätynyt. Tänä päivänä lähes jokaisella on takanaan useita koulutuksia ja työkokemusta erilaisista tehtävistä. Nuori voi saada uraohjaajan kautta näkökulmia monenlaisiin urapolkuihin sekä työelämän mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin.

Ohjaamossa työskentelevillä asiantuntijoilla on omasta monipuolisesta työ- ja elämänkokemuksesta syntynyttä viisautta, jota he kuvasivat myös taidoksi ja uskallukseksi kulkea asiakkaan polkua yhdessä. Tällä polulla epävarmuuden ja keskeneräisyyden ymmärtäminen, herkällä korvalla kuunteleminen, puheeksi ottaminen, motivointi, tilanteenmukaisuus sekä oikea-aikaisuus ovat merkityksellisiä ohjaajan taitoja. Asiakkaan kohtaamisessa näkyy arvoihin ja eettisiin periaatteisiin pohjautuva ohjausosaaminen. Tärkeää on uskon ja toivon luominen, mutta samalla myös rehellisyys ja faktoihin perustuva tieto asiakkaan valintojen ja päätöksenteon tukemisessa. Uraohjausosaamisessa on myös keskeistä erilaisten ohjausmenetelmien tunteminen ja niiden käyttäminen vaikkapa asiakkaan itsetuntemusta tukevalla tavalla.

Ohjaamo-toimijat kokivat, että he pystyvät hyödyntämään uraohjauksessa omaa ydinverkostoaan, mutta myös laajempaa yhteistyöverkostoa. Verkostosta saa aina apua, kunhan sitä osaa ja huomaa pyytää.  Ohjaamon työkavereilta ja verkostoista löytyy sekä asiantuntemusta että tukea ohjauksen haasteisiin. Ohjaamoissa on monenlaista ohjausosaamista ja toimijat tukevat nuorta yhteisen monialaisen tietämyksensä pohjalta. Ja kuten Ohjaamo-toimijat TESSU-webinaareissa totesivat, niin “uraohjauksessa on oltava lisäksi ajan hermolla kokonaisvaltaisesti”.

Ohjaamo-toimijat kokivat, että he tarvitsevat osaamista tiedonhakutaidoissa. Webinaarityöskentelyssä tuli esille, että ohjaajilta edellytetään ajankohtaista koulutus- ja ammattitietoa sekä työmarkkinoita ja työelämää koskevaa tietoa, paitsi omalta paikkakunnalta myös laajemminkin. Lisäksi ohjaajien tulee hyödyntää ajankohtaisen tiedon ohella koulutukseen ja työelämään liittyvää ennakointitietoa. On osattava kuunnella nuoren tarpeita ja toiveita herkällä korvalla, jolloin nuorta ei esimerkiksi ohjata oman paikkakunnan oppilaitokseen, jos se ei ole nuoren toive.

Digitaalisia urataitoja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Ohjaamo-toimijat näkivät, että jokainen heistä voi ohjata nuorta etsimään koulutusta, ammatteja ja työelämää koskevaa tietoa myös verkosta. Nuorta ohjataan ja tuetaan siinä, että hän osaisi itse etsiä tietoa, ei tehdä sitä hänen puolestaan. Ohjaamo-toimijoilta edellytetäänkin hyvää digiosaamista, jotta he voivat auttaa nuorta kehittämään ja vahvistamaan omia media- ja digitaitojaan tiedonhaussa, työn etsinnässä, koulukseen hakeutumisessa ja muissakin elämän siirtymävaiheissa. (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu 2018.)

Uraohjauksen BASIC-malli

Uraohjausta on hyvä määritellä ja tarkastella sekä uraohjaajan että asiakkaan näkökulmasta. Arkikielessä puhumme uraohjauksesta ohjaajan toimintana ja urasuunnittelusta asiakkaan toimintana, ikään kuin kolikon kahdesta puolesta. Sultanan (2013) määrittelyä mukaillen toteamme Ohjaamoille uraohjausosaamista tuottavan URAA! -projektin näkökulmasta, että Uraohjaus on tavoitteellinen prosessi, jossa nuoren urasuunnittelutaidot kehittyvät. Hän vahvistaa itsetuntemustaan, oppii keräämään ja käsittelemään tietoa koulutus- ja uramahdollisuuksistaan sekä tekemään niihin liittyviä ratkaisuja erilaisissa muuttuvissa elämäntilanteissa. Uraohjauksessa vahvistetaan nuoren toimijuutta ja tuetaan nuorta suunnittelemaan ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan. Koulutukseen ja työllistymiseen tähtäävä asiakastyö vaatii ohjaajilta uraohjausosaamista. Ohjaamoissa se tarkoittaa myös ohjaajien yhteistä käsitystä uraohjauksesta monialaisena ja moniammatillisena yhteistyönä. (Hämeen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu 2018.)

TESSU-projektissa kehittelemässämme Uraohjauksen BASIC-mallissa lähestytään ohjattavan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti, ohjattavan urasuunnittelutaitoja tukien. Mallissa tarkastelun kohteina ovat itsetuntemukseen liittyvät kysymykset, ohjattavan elämäntilanne ja elämänkenttä, työelämään ja ammatteihin sekä koulutukseen liittyvät tiedot, taidot, valmiudet ja vaihtoehdot, ohjattavan päätöksentekoon ja elämän eri siirtymävaiheisiin liittyvät taidot, ohjattavan metakognitiot ja minäpystyvyysuskomukset, unohtamatta erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia ja sattuman merkitystä osana elämää. Edellä mainittujen eri osa-alueiden tarkastelu tapahtuu yhteiskunnan ja työelämän viitekehyksessä. (Sampson ym. 2004.)

Kuviossa on esitetty uraohjauksen BASIC-malli. Urasuunnittelutaitojen osa-alueita ja urasuunnitteluun vaikuttavia asioita: 1. Päätöksentekotaidot, 2. Metakognitiot, 3. Koulutus- ja ammattitieto, 4. Yhteiskunta ja työelämä, 5. Tulevaisuus, 6. Sattuma, 7. Elämänkenttä, 8. Itsetuntemus
Uraohjauksen BASIC-malli

Itsetuntemus luo urasuunnittelulle pohjan ja perustan. Nuoren tieto omista ominaisuuksista, luonteenpiirteistä, osaamisesta, taidoista, kiinnostuksista ja arvoista auttavat ja motivoivat tarttumaan uusiin haasteisiin ja työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi. Uraohjauksessa ohjaajan tehtävänä on tukea asiakkaan itsetuntemuksen reflektiota. Ohjaajana on tärkeää auttaa nuorta tunnistamaan asioita, joista hän pitää (kiinnostukset), missä hän on hyvä (taidot) ja mihin suuntaan hän haluaa ammattilaisena kehittyä (ammatilliset pyrkimykset) sekä millaisia tuntemuksia uusi tilanne tai mahdollisuus herättää (tunteet vastaavissa aikaisemmissa tilanteissa).

Nuori joutuu tekemään omaan koulutus- ja ammattiuraansa liittyen useita valintoja. Valinnat liittyvät esimerkiksi opiskeltaviin sisältöihin, koulutus- ja työpaikkoihin ja paikkakuntakysymyksiin.  Koulutus-, ammatti- ja ennakointitieto on usein hajallaan eri lähteissä ja jo pelkästään tiedon etsintään, hakemiseen ja tiedon ymmärtämiseen nuori saattaa tarvita tukea.

Valintojen tekeminen vaatii myös päätöksentekotaitoja: taitoa arvioida ja jäsentää mahdollisuuksia, tunnistaa omiin arvoihin, kiinnostukseen ja kykyihin sopivia vaihtoehtoja sekä lopulta taitoa toimeenpanna ja arvioida tehtyjä päätöksiä. Näiden taitojen vahvistaminen edellyttää ohjaajalta myös tietoa päätöksentekotaidoista sekä siitä, miten ohjaajana voisi olla tukemassa päätöksenteon prosessia tai päätöksentekotaitojen arviointia.

Päätöksentekotaitojen arviointi edellyttää taitoa suunnitella, tarkkailla ja arvioida omia kognitiivisia prosesseja. Miten päätös lopulta syntyi, miten toimin? Millaisia taitoja siihen tarvittiin? Mitä olivat vahvuuteni tässä, entä heikkouteni? Nämä pohdinnat sekä edellyttävät että kehittävät nuoren metakognitiivisia taitoja (esimerkkeinä itsesäätely, itsearviointitaidot, minäpystyvyys ja resilienssi). Metakognitiiviset taidot auttavat vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamisessa ja käyttöönotossa sekä kyvyssä kohdata muutoksia niihin sopeutuen ja toimijuus säilyttäen.

Asiakkaan päätöksenteon taustalla on usein vaikuttamassa paitsi itseen niin myös omaan elämänkenttään liittyvät asiat, kuten “merkittävät toiset” eli läheiset ihmissuhteet, terveys ja hyvinvointi, taloudelliset asiat sekä toimintakyky, vapaa-aika ja harrastukset ja elämänarvot yleensäkin.

Yhteiskunnan ja työelämän viitekehyksessä tarkasteltuna asiakkaan työhön ja koulutukseen liittyviä päätöksiä tuettaessa tulee ottaa huomioon nopeasti muuttuvan työelämän erilaiset muutostrendit ja niiden mukanaan tuomat työelämän osin uudenlaiset osaamisvaatimukset. Yksilön työllistyvyyteen ovat vaikuttamassa yksilöllisten tekijöiden (osaaminen, työkokemus..) lisäksi myös ulkoiset tekijät kuten esimerkiksi alan tai alueen työllisyystilanne (Kasurinen 2013).

Sattumalla viittaamme BASIC-mallissa suunnitellun sattuman teoriaan (Kuurila 2014; Savickas ym. 2009). Elämä on enemmän tai vähemmän sattumanvaraista, samoin työelämä on epävarmaa ja ennustamatonta. Uraohjauksella voidaan rohkaista ja tukea asiakasta tutkimaan mahdollisuuksia avoimella ja myös valmistautuneella mielellä. Näin ohjattavaa autetaan samalla tunnistamaan oman elämänsä sattumia ja arvioimaan niiden merkitystä.

Ohjattavan elinikäisten urasuunnittelutaitojen tukeminen

Elinikäisten urasuunnittelutaitojen merkitys korostuu erilaisissa elämän ja työuran siirtymissä ja muutostilanteissa varsinkin silloin, kun niihin liittyy epävarmuutta, epätietoisuutta ja usein epämukavuuttakin. Asiakkaan uraohjausprosessista voi rakentua myös oppimisprosessi, jossa asiakas tulee tietoiseksi urasuunnittelutaidoistaan, niiden merkityksestä ja osaa kehittää niissä itseään. Uraohjaus vaatii sekä aikaa että ohjaajan ja ohjattavan välistä dialogia, jossa senhetkisen ohjaustarpeen lisäksi ohjausta suunnataan myös tulevaisuuteen.

Ohjaamon uraohjauspalveluilla on merkittävä rooli asiakkaan elinikäisten urasuunnittelutaitojen kehittymisen tukemisessa. Ohjaamot voivat tukea asiakkaan urasuunnittelutaitojen vahvistumista monialaisilla uraohjauspalveluilla, joissa toimitaan erilaisin työmuodoin (yksilö-, vertais- ja ryhmäohjaus) sekä monipuolisia uraohjauksen menetelmiä käyttäen. Ohjaamo on alusta ja toimintamalli, jossa työtä tehdään monialaisesti ja -ammatillisesti. Erilaisten ohjausosaamisten yhdistelmät tuottavat lisäarvoa sekä asiakkaan uraohjaukseen että urasuunnittelutaitojen kehittymisen tukemiseen. Lisäksi toimijat oppivat toinen tosiltaan ja rakentavat samalla Ohjaamoon yhteistä monialaista uraohjausosaamista.

URAA! -projekti

URAA-hankkeen logo
www.kohtaamo.info/uraa

Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen ammatilliset opettajakorkeakoulut toteuttavat yhdessä URAA! Uraohjausosaamista Ohjaamoille -koulutusta, joka on suunnattu vahvistamaan ja kehittämään Ohjaamo-toimijoiden monialaisesti ja -ammatillisesti toteuttamaa uraohjausta. Koulutuksen keskiössä on uraohjaus monialaisena yhteisenä työnä sekä yhteisen ymmärryksen rakentaminen uraohjauksen tavoitteista, menetelmistä ja työtavoista Ohjaamoissa.

Tekijät

KM Pirjo Hänninen, KM Päivi Kauppila, FM Anne Leppänen, KM Seija Mäkinen ja KM Mervi Pasanen toimivat lehtoreina JAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Lisäksi he toimivat TESSU-projektin valmentajina ja URAA-projektin kouluttajina.

Lähteet

Hämeen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu 2018-2020. URAA! – Uraohjausosamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projekti.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu 2015-2019. TESSU – Tehdään yhdessä ohjausta -projekti

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu 2018. TESSU-webinaarisarja osa 1. Uraohjaus tässä ajassa ja Ohjaamossa

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu 2018. TESSU-webinaarisarja osa 2. Uraohjaus Ohjaamon arjessa ja osaamisen

Kasurinen, H. 2013. Ohjaus työllistyvyyden tukena. Teoksessa Yhteisellä matkalla – Aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä. Toim. M. Niemi-Pynttäri ja A. Ryhänen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 65 – 74.

Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja. Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö.

Sampson, J. P., Jr., Reardon, R. C., Peterson, G. W., & Lenz, J. G. (2004).Career counseling and services: A cognitive information processing approach. Pacific Grove, CA: Brooks/Cole.

Savickas et al. 2009. Life designing, Journal of Vocational Behaviour .

Sultana, R. 2013. Career management skills: Assessing for learning. Australian Journal of Career Development.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Ohjaamon perusteet. TEM esitteet, 6/2018.

Jätä kommentti