Kotoutumisen sillat, siteet ja linkit

Hyvät väestösuhteet ovat edellytys sille, että maahanmuuttaja pystyy kotoutumaan. Tässä artikkelissa aihetta tarkastellaan Hyvät väestösuhteet ja maahanmuuttajien kotoutuminen -webinaarissa 8.6.2018 käydyn keskustelun pohjalta. Keskustelemassa olivat Oikeusministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön, Tilastokeskuksen sekä väestösuhteita edistävien hankkeiden edustajat.

Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hanke on ollut mukana tukemassa keskisuomalaisia kuntia kotouttamisen kehittämisessä. Hankkeen loppuseminaaritilaisuuksissa Keuruulla ja Saarijärvellä pohdittiin, mikä auttaa maahanmuuttajaa kotoutumisessa kunnissa. Tilaisuuksissa nostettiin esiin kotouttamisen hyviä käytänteitä keskisuomalaisissa kunnissa. Materiaaleja, vinkkejä ja hyviä käytänteitä on koottu Kotopaikka-verkko-oppaaseen  (2019).

Hyvä kotoutuminen?

Mitä on hyvä kotoutuminen? Mitään yksimielistä sisältöä kotoutumisen tai integraation käsitteelle ei maailmallakaan ole, mutta Suomessa kotoutumisella tarkoitetaan ns. kaksisuuntaista kotoutumista. Laissa ja kotoutumistoimenpiteissä keskitytään maahan muuttaneisiin henkilöihin ja heidän kotouttamiseensa. Vähemmän kiinnitetään huomiota ympäröivään yhteiskuntaan. Kun kaksisuuntaisessa kotoutumisessa on kuitenkin kyse vuorovaikutuksesta maahanmuuttajan ja ympäröivän yhteiskunnan välillä, olisi tärkeää, että myös vastaanottavaa yhteisöä ja yhteiskuntaa tuettaisiin niin, että kotoutuminen on mahdollista. Laki kotoutumisen edistämisestä (L 1386/2010) lähtee siis integraation käsitteestä, jolloin Suomeen muuttaneella henkilöllä on mahdollisuus sekä säilyttää oma kieli- ja kulttuuritaustansa että rakentaa uutta identiteettiä. Edellytyksenä kuitenkin on, että maan lakeja noudatetaan eikä ihmisoikeuksia saa rikkoa.

John Berryn malli on ehkä tunnetuin uuteen kulttuuriin sopeutumisen malli. Tällöin käytetään termiä akkulturaatio (kuva 1) (ks. Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen tai Korhonen & Puukari 2013). Mallissa integraatiolla tarkoitetaan sitä, että samalla, kun pidetään yllä omaa kulttuuritaustaa, huolehditaan myös ryhmien välisistä suhteista. Assimilaatiossa (ns. sulatusuuni) taas sopeudutaan uuteen kulttuuriin oma kulttuuritausta unohtaen. Separaatiossa (ns. segregaatio) puolestaan pidetään kiinni omasta kulttuuritaustasta ja erottaudutaan vahvasti uudesta kulttuurista. Marginalisaatio taas kuvaa syrjäytymistä, jossa henkilö erottautuu sekä omasta kulttuuriperinnöstään ja identiteetistään että valtaväestön kulttuurista.

 

Kuviossa on esitetty neljä eri akkulturaatiostrategiaa. Mallissa integraatiolla tarkoitetaan sitä, että samalla, kun pidetään yllä omaa kulttuuritaustaa, huolehditaan myös ryhmien välisistä suhteista. Assimilaatiossa (ns. sulatusuuni) taas sopeudutaan uuteen kulttuuriin oma kulttuuritausta unohtaen. Separaatiossa (ns. segregaatio) puolestaan pidetään kiinni omasta kulttuuritaustasta ja erottaudutaan vahvasti uudesta kulttuurista. Marginalisaatio taas kuvaa syrjäytymistä, jossa henkilö erottautuu sekä omasta kulttuuriperinnöstään ja identiteetistään että valtaväestön kulttuurista.
Kuva 1. Neljä akkulturaatiostrategiaa Berryä mukaellen (ks. esim. Emamzadeh 2018).

Kotoutumisen onnistumista mitataan usein maahanmuuttajien työllistymisasteella ja osallistumisena koulutukseen. Myös asuminen ja terveys ovat keskeisiä tekijöitä kotoutumisessa ja siihen liittyvissä palveluissa. Toisaalta nämä samat mittarit ovat myös itsessään niitä keinoja, joiden avulla päästä hyvään kotoutumiseen. Hyvän kotoutumisen näkökulma pohjaa jo Geneven sopimuksessa 1951 määriteltyihin pakolaisen oikeuksiin. (Ager & Strang 2008.)
Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi hyvästä kotoutumisesta on maahanmuuttajan näkökulmasta kyse silloin, kun Suomeen muuttanut henkilö voi kokea kuuluvansa yhteiskuntaan. Kyse on siis kuulumisen tunteesta ja sitä kautta ihmisten välisistä suhteista. Tällöin ihminen kokee voivansa olla osa sekä paikallista yhteisöä että myös yhteiskuntaa laajemminkin. (Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen 2018.)

Tutkijat Ager & Strang (2008) ovat omassa tutkimuksessaan rakentaneet hyvän kotoutumisen käsitteellisen viitekehyksen, joka on hyvin käyttökelpoinen malli kotoutumisen monien eri näkökulmien ymmärtämiseen ja jäsentämiseen. Eri hankkeissa, kuten Hyvä alku Pohjanmaalla – ja Kaupunkisosiaalityöllä kohti vaikuttavaa kotoutumista -hankkeissa, on hyödynnetty viitekehystä. Tässä artikkelissa pohditaan hyvää kotoutumista erityisesti tämän viitekehyksen kautta.

Sosiaaliset kontaktit

Kaksisuuntaiseen kotoutumiseen ei riitä, että eri ryhmät sietävät toisiaan ja ettei konflikteja synny (Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen 2018). Aiemmin mainitussa tutkimuksessa sekä kantaväestö että pakolaiset kokivat, että kotoutuminen tarkoittaa sellaista yhteisöä, jossa erilaiset ryhmät ovat aktiivisesti kanssakäymisessä toistensa kanssa. Tällainen yhteisöön kuuluminen edellyttää sosiaalista yhteyttä perheen, ystävyyssuhteiden sekä jaettujen arvojen kautta. (Ager & Strang 2008.) Sosiaaliset kontaktit on kuvattu alla olevaan kotoutumisen käsitteellisen viitekehyksen kuvaan.

Kotoutumisen käsitteellinen viitekehys sisältää keinoja ja tuloksia, sosiaaliset kontaktit, mahdollistajat ja alimpana perustan. Perustaan kuuluu oleskelu-status ja oikeudet, mahdollistajia ovat kieli ja osaaminen sekä turvallisuus ja jatkuvuus. Sosiaalisten kontaktien alla on kirjattu sosiaaliset sillat, sosiaaliset siteet ja sosiaaliset linkit. Keinojen ja tulosten kohdalla on mainittu työ, asuminen, koulutus ja terveys.
Kuva 2. Kotoutumisen käsitteellinen viitekehys (Ager & Strang 2008); käännös suomeksi Varpu Rajaniemi (2017).

Kotoutumisen käsitteellisessä viitekehyksessä näitä sosiaalisten kontaktien muotoja ovat

  1. sosiaaliset siteet
  2. sosiaaliset sillat ja
  3. sosiaaliset linkit.

Sosiaalisilla siteillä tarkoitetaan yhteyttä perheen ja esimerkiksi etnisen, kansalaisuuden tai uskonnollisen yhteisön kanssa. Sosiaaliset sillat kuvaavat yhteyksiä muihin yhteisöihin ja sosiaaliset linkit yhteiskuntarakenteellisia yhteyksiä. (Ager & Strang 2008.)

Sosiaalisten siteiden merkitystä korostivat myös Helsingin Sanomien artikkeliin 24.2.2019 haastatellut psykiatrit. Perhe ja parisuhde ovat tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin sekä kotoutumisen kannalta. (Nykänen 2019.) Omasta etnisestä ryhmästään erille joutuminen lisää masennuksen riskiä 3-4-kertaiseksi verrattuna niihin ryhmiin, joilla nämä sosiaaliset yhteydet ovat olemassa. Varhaisen lapsuuden kokemukset vaikuttavat ihmisiin kulttuuritaustasta huolimatta. Pakolaisleirilläkin jollakin lapsella voi olla turvallisia aikuisia ympärillään ja toisella lapsella hyvinkin turvattomat olot. Maahanmuuttajien itsetuntoa koetellaan monin eri tavoin. Ihmissuhteilla on hyvinvoinnissa suuri merkitys, myös maahanmuuttajilla. Perheettömyys on erityisesti miehelle riskitekijä. Siksi perheenyhdistäminen hyödyttäisi niin kotoutujaa kuin uutta kotimaatakin syrjäytymiskehitystä ehkäisemällä. Parisuhde edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. ”Silti olemme perustaneet keskelle korpea vastaanottokeskuksia, joissa satoja eri kulttuureista tulevia miehiä asuu keskenään. Vuosikausia. Mitä hyvää siitä voi seurata?” kysytään artikkelissa (Nykänen 2019).

Sosiaalisilla silloilla tarkoitetaan hyviä väestösuhteita eli harmoniaa eri väestöryhmien välillä. Sosiaalisten siltojen tarkoituksena on poistaa inkluusion ja integraation lainsäädännöllisiä, kulttuurisia ja kielellisiä esteitä. Kotoutumisen tunteen synnyttämisessä on keskeistä kohdattujen ihmisten ystävällisyys ja vaikkapa niinkin arkinen asia kuin tervehtiminen. Näillä on suhteellisesti suurempi merkitys kuin rakenteellisilla tekijöillä. Sosiaalisia siltoja ovat myöskin osallistumisen ja osallisuuden muodot. Näitä ovat erilaiset aktiviteetit urheilusta uskonnollisiin. Osallisuuden käsite kuvaa sitä, millä tavalla sekä kantaväestö että maahan muuttanut väestö ovat osallisia yhteisössä ja yhteiskunnassa. Vaikka harmonian tunne ja koettu kantaväestön ystävällisyys lisäävät maahan muuttaneiden elämänlaatua ja sitä kautta kotoutumisen tunnetta, vasta aito osallisuus kuvaa pitkän tähtäimen yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä yhteisölle. Tällainen ”silloittuminen” voi edistää esimerkiksi työllistymismahdollisuuksia. (Ager & Strang 2008.)

Sosiaalisilla linkeillä taas tarkoitetaan yksilön ja yhteiskunnan rakenteiden välisiä suhteita. Tämä pitää sisällään myös kunnan tarjoamat palvelut. Kotoutumisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hankkeen avulla työstettävissä palvelukartoissa tämä on ollut yhtenä tavoitteena. Kun palvelut sujuvat ja palvelujen tuottajat tuntevat toisensa ja kehittävät palvelujärjestelmää yhdessä, maahanmuuttajan linkittyminen yhteisöön ja yhteiskuntaan paranee. Samalla mahdollistuu myös palvelujärjestelmässä toimivien ammattilaisten linkittyminen maahan muuttaneisiin ja tämän kohderyhmän parempi ymmärtäminen. Aiemmin mainitussa brittiläisessä tutkimuksessa todetaan, että positiivisia esimerkkejä maahanmuuttajalle helposti saatavilla olevista palvelujärjestelmistä on vähänlaisesti. (Ager & Strang, 2008.) Hankkeessa pyrittiin edistämään myös tätä tavoitetta kuntia tukemalla.

Hyvät väestösuhteet?

Väestösuhteet-termi pitää toisaalta sisällään väestöpoliittisia elementtejä, kuten väestön ikärakenne, huoltosuhde, maahan- ja maastamuutto. Sillä tarkoitetaan myös ryhmiä ja ryhmäytymismuotoja eli identiteettipolitiikkaa ja ryhmien välisiä suhteita. Väestösuhdenäkökulmasta ryhmien välisillä suhteilla on paljon vaikutusta. (Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen 2018.)

Kotoutumislaissa (L 1386/2010) hyvien väestösuhteiden edistäminen näkyy jo tälläkin hetkellä, terminä tosin käytetään etnisten suhteiden edistämistä. Laki on uudistumassa, ja sen luonnoksessa puhutaan jo väestösuhteista. Kotoutumislaissa tämä on määritelty sekä kunnan että ELY-keskusten tehtäväksi. Siihen kuuluu vuoropuhelun ja osallisuuden edistäminen. Näistä pitää kertoa myös kunnan kotouttamisohjelmassa. Viranomaisille on siis määritelty tehtävät, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten lähiyhteisöä tuettaisiin luomaan suhteita toisaalta yksilöiden ja toisaalta erilaisten yhteisöjen välille. Hyvien väestösuhteiden edistäminen on jäänyt usein hankkeiden varaan. Todellinen integroituminen yhteiskuntaan tapahtuu aina ihmissuhteiden kautta. Näin se on myös kantaväestön osalta: kaikki ihmiset kiinnittyvät maailmaan erilaisten suhteiden kautta. (Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen 2018.)

Oikeusministeriö on kehittänyt osittain EU-hankerahoituksella Hyvät väestösuhteet -mallin (Hyvät väestösuhteet koskettavat kaikkia), joka koostuu neljästä eri tekijästä:

  1. Asenteet
  2. Turvallisuus
  3. Vuorovaikutus
  4. Osallistuminen.

Oikeusministeriö on koonnut näkökulmia, joiden avulla eri tahot voivat edistää hyviä väestösuhteita (Hyvät väestösuhteet koskettavat kaikkia). Kunnan tasolla se voi tarkoittaa esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnittelua tai rahoituksella ohjaamista. Yritysten näkökulmasta moninaisuusviestintää, puolueissa rasismin vastaista sitoutumista, kolmannen sektorin toimijoille kohtaamispaikkojen mahdollistamista. Kotopaikka-hankkeessa havaittiin, että kotoutumisen verkostojen tunnistaminen ja verkostomainen toiminta edistävät parhaiten kotoutumisen rakenteita ja kotoutumispolkuja.

Myös aiemmin mainitussa Kotoutumisen käsitteellisessä viitekehyksessä (Ager & Strang 2008) kotoutumisen mahdollistajia ovat toisaalta kieli ja osaaminen, ja toisaalta turvallisuus ja jatkuvuus. Turvallisuuden tunne on siis yksi väestösuhteisiin vaikuttava ja sen laatua mittaava käsite.

Hyvät väestösuhteet -kuviossa on kuvattu lukuisien eri palvelujen ja toimijoiden yhteys yhteisöihin ja yksilöihin. Hyvien väestösuhteiden politiikka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnan toimintaan lisäämällä eri väestöryhmien ja niihin kuuluvien yksilöiden keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta ja positiivisia asenteita, osallisuuden kokemuksia sekä turvallisuuden tunnetta.
Kuva 3. Hyvät väestösuhteet. Kuvan lähde: Oikeusministeriö.

Hyvien väestösuhteiden edistämiseksi tulisikin luoda rakenteita paikallistasolla niin, että maahan muuttaneet ihmiset eivät ole vain kohderyhmää vaan yhteistyössä kunnan, TE-toimiston ja järjestöjen kanssa sellaista kumppanuutta, joka mahdollistaa osallisuuden. Järjestöillä on ollut kunnissa merkittävä rooli osallisuuden vahvistamisessa. Nicehearts ry tiivistää osallisuuden tukemisen kolmeen T-kirjaimeen: tarjotaan tietoa, tilat ja mahdollisuus toimijuuteen paikallistasolla (Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen 2018). Myös politiikan luomisessa olisi mentävä enemmän tähän suuntaan, yhdessä ihmisten kanssa toimien.

Suomessa löytyy tutkimus- ja tilastotietoa ainakin osittain em. teemoihin liittyen. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi UHT -tutkimuksessa haastateltiin yli 6000 ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä. Heidän kokemuksissaan kotoutumista estivät puutteellinen kielitaito ja ulkomaalaistausta. Syrjintää on kokenut noin 15 %. Toisaalta myös koko väestöä tutkittaessa syrjintäkokemukset nousevat samaan kokoluokkaan. Tällöin vastaajat tarkoittavat syrjinnällä ulkomaalaistaustan lisäksi myös muita syitä, kuten vammaisuutta tai seksuaalivähemmistöön kuulumista. Epäoikeudenmukainen kohtelu julkisilla paikoilla sen sijaan kasaantuu eritisesti afrikkalaistaustaisille naisille, em. tutkimuksen mukaan lähes 40 prosentille heistä. (Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen 2018.)

Suomalaisuuden kokemus tulee ajan myötä, mutta silti kolmannes ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneistä tai alle kouluikäisenä muuttaneista ei koe itseään suomalaiseksi ajankaan kuluessa. Syrjintä on sosiaalisiin suhteisiin liittyvä ilmiö ja siksi liittyy läheisesti myös hyvien väestösuhteiden edistämisen tematiikkaan. Kotoutumisen viitekehyksessä mainittua kotoutumisen mahdollistajaa eli turvallisuutta voidaan edistää myös väestösuhteiden tasolla (Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen 2018). Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen -webinaarissa (2018) Depolarize-hankkeen yhteisösovittelija Miriam Attias Naapuruussovittelun keskuksesta kertoi eri väestöryhmien välisten konfliktien ennaltaehkäisemisestä ja sovittelusta. Turvallisuuden tunne liittyy läheisesti myös luottamuksen tunteeseen. Kun turvallisuuden tunne järkkyy, taustalla on jokin vuorovaikutuksellinen tilanne. Yleensä kyseessä on tilanne, josta nimenomaan puuttuu vuorovaikutusta. Tärkeää on myös se, millä tavalla kohtaamisen paikat ja tilanteet järjestetään. Osallistumisen pitää olla symmetristä niin, että kumpikin osapuoli kohtaa toisensa samalla tasolla. Jos haluaa parantaa turvallisuuden tunnetta, sitä ei voi tehdä vain yhtä osapuolta kuuntelemalla. (Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen 2018.) Nämä ovat seikkoja, joihin kaikkien ohjaustyötä tekevien tulisi kiinnittää huomiota, sillä samat vuorovaikutuksen lainalaisuudet pätevät myös ohjaustilanteissa.

Jotta sosiaaliset yhteydet olisivat mahdollisia, tarvitaan osaamista monikulttuuriseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Aiemmin ilmestyneessä Kotopaikka-hankkeen blogikirjoituksessa koottiin yhteen niitä hyviä käytänteitä, jotka liittyvät monikulttuurisiin kohtaamistilanteisiin ja vuorovaikutukseen. Blogikirjoitus kirjoitettiin yhteistyössä Yhdessä enemmän -hankkeen kanssa (Koukkari-Anttonen et al. 2019). Yhdessä enemmän – maahanmuuttajat osana yhteisöä -hanke toteutti myös julkaisun, jossa on suosituksia kunnille hyvien väestösuhteiden edistämiseen (Huttunen et al. 2018).

Kirjoittaja:

Riikka Michelsson

Kirjoittaja työskentelee lehtorina ja projektitehtävissä JAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lähteitä:

Ager, A. & Strang, A. 2008. Understanding Integration: A Conceptual Framework. Journal of Refugee Studies Vol. 21, No. 2. Oxford University Press. Viitattu 7.3.2019. http://www.cpcnetwork.org/wp-content/uploads/2014/04/19.-Ager-Strang-Understanding-Integration-2008.pdf.

Emamzadeh, A. 2018. Acculturation and Migration: Interview with Dr. J. W. Berry. Psychology Today. Viitattu 8.4.2019. https://www.psychologytoday.com/us/blog/finding-new-home/201803/acculturation-and-migration-interview-dr-j-w-berry.

Huttunen, H-P., Ollikainen, T. & Robinson-Moncada, S. 2018. Hyviä väestösuhteita ja moninaisuutta edistämässä – Osallisuus rakentuu palasista Keski-Suomessa. Yhdessä enemmän -hankkeen julkaisu. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. Viitattu 19.3.2019. https://www.kyt.fi/wp-content/uploads/2019/02/Yhdess%C3%A4_enemm%C3%A4n_julkaisu_pieni.pdf.

Hyvä alku Pohjanmaalla. N.d. Pohjanmaan liitto. Viitattu 4.6.2019. https://www.obotnia.fi/rahoitus/liiton-omat-hankkeet/hyva-alku-pohjanmaalla/.

Hyvät väestösuhteet. N.d. Oikeusministeriö. Viitattu 19.3.2019. https://oikeusministerio.fi/hyvat-vaestosuhteet.

Hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen. 2018. Hyvät väestösuhteet ja maahanmuuttajien kotoutuminen -webinaari 8.6.2018. Työ- ja elinkeinoministeriö, Kotouttamisen osaamiskeskus. Viitattu 7.3.2019. https://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hyvat-vaestosuhteet-ja-kotoutuminen-webinaari-nyt-ladattavissa.

Hyvät väestösuhteet koskettavat kaikkia. N.d. Oikeusministeriö. Viitattu 19.3.2019. https://yhdenvertaisuus.fi/hyvatvaestosuhteet.fi.

Kaupunkisosiaalityö ja kotoutuminen (Kauko-hanke). N.d. Helsingin yliopisto. Viitattu 4.6.2019. https://blogs.helsinki.fi/kotoutuminenkaupungissa2017-2018/etusivu/.
Korhonen, V. & Puukari, S. (toim.). 2013. Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Juva: PS-Kustannus.

Kotopaikan verkko-opas. 2019. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Avoimet oppimateriaalit. Viitattu 4.6.2019. https://oppimateriaalit.jamk.fi/kotopaikka/.

Koukkari-Anttonen, U., Ollikainen, T., Robinson-Moncada, S. & Pitkänen, J. 2019. Monikulttuurinen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hankkeissa tapahtuu -blogi. Viitattu 4.6.2019. https://blogit.jamk.fi/aokkhankkeet/monikulttuurinen-kohtaaminen-ja-vuorovaikutus.

L 1386/2010. Laki kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumislaki. Viitattu 4.6.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386.

Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. 2015. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 7.3.2019. http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf.

Nykänen, A-S. 2019. Tuntematon tekijä -artikkeli 24.2.2019. Helsingin Sanomat, Sunnuntai-liite.

Rajaniemi, V. 2017. Puheenvuoro Kotoutuminen uudessa maakunnassa -seminaarissa 21.9.2017. Viitattu 4.6.2019. http://www.osterbottenisiffror.fi/rahoitus/liiton-omat-hankkeet/hyva-alku-pohjanmaalla/.

UTH – Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus. 2014-2015. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 7.3.2019. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/uth-ulkomaista-syntyperaa-olevien-tyo-ja-hyvinvointi-tutkimus.

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-111

Jätä kommentti