Monikulttuurinen kohtaaminen ja vuorovaikutus maahanmuuttajan kotoutumispolulla – kokemuksia Kotopaikka-hankkeesta

Suomessa asuvien maahanmuuttajien arkiset kokemukset kuntansa kotoutumisen polun prosesseista, alkaen kuntaan saapumisesta ja päätyen kotoutumista parhaiten tukevaan vaiheeseen eli työllistymiseen, ovat herätteleviä ja myös konsultoivia. Kotoutumisen onnistumisessa työllistymisellä on suuri merkitys. Siihen tarvitaan riittävää kielitaitoa, mutta myös asenteet vaikuttavat työllistymispolkuihin. Herättelevää on se, että tutkimusten mukaan maahanmuuttajien kokemukset työelämän piilossa olevasta rasismista ovat heidän kokemaansa arkista syrjintää paljon synkempiä, vaikka suomalaiset uskovat, ettei sitä ole (Lähteenmäki 2018).

Miten maahanmuuttajan kotoutumista voisi edistää ja työllistymistä tukea? Miten yhteisöissä voidaan edistää moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta? Tässä artikkelissa monikulttuurista kohtaamista ja vuorovaikutusta maahanmuuttajan kotoutumispolulla käsitellään Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hankkeen (ESR) kokemusten, tulosten ja havaintojen valossa kohderyhmien eli maahanmuuttajan ja maahanmuuttajia ohjaavien toimijoiden näkökulmasta.

Ilmapiiri ja asenteet haasteina työllistymispolulla

Talouselämä-lehden (21.12.2018) Pekka Lähteenmäen haastattelemat 4 maahan muuttanutta yrittäjänä ja johtajana toimivaa henkilöä kertovat, että vaikka maahanmuuttajalla olisi koulutusta ja kokemusta, estää kielitaidon puute työllistymisen silloinkin, kun on esim. britti ja valkoihoinen. Nimikin voi aiheuttaa syrjintää, toteaa Brainty-yhtiön teknologiajohtaja Sergei Gerasimenko, joka ei opiskeluaikanaan saanut osa-aikaista työtä postinjakajana eikä myyjänä, mutta pääsi Nokiaan ja ryhtyi yrittäjäksi (Lähteenmäki 2018).

Kotopaikka-hankkeessa (ESR) haastateltiin kohdekunnissa eri ikäisiä ja eri syistä maahan muuttaneita henkilöitä työllistymispolun kuvaamiseksi. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta, jotka eivät vielä olleet työllistymisikäisiä, haastattelut tehtiin työllistymispolun rakentamiseksi urasuunnittelun näkökulmasta. Nämä haastattelut tukivat kotoutumisen onnistumisessa työllistymisen merkitystä, jossa riittävällä kielitaidolla on iso merkitys; maahan muuttamisen jälkeen kielitaidon hankkimisen tulee olla ensisijalla kotouttamisessa. Haastateltujen maahanmuuttajien mukaan kielitaidon puute vaikeuttaa työllistymistä ja aiheuttaa turhautumista ja pelkoa tulevaisuutta kohtaan.

Talouselämä-lehdessä Lähteenmäen haastattelemat yrittäjät kuvasivat Suomen ilmapiirin muuttuneen huonompaan suuntaan, minkä taustalla koetaan olevan ymmärtämättömyyttä – ehkä suomalaiset eivät ymmärrä kaikkien olevan pohjimmiltaan samanlaisia. Suomalaisille työpaikoille kaivataan lisää hyvää johtamista, avoimuutta ja suvaitsevuutta. Haluavathan myös elinkeinoelämä ja hallitus lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja nopeuttaa oleskelulupien käsittelyä. (Lähteenmäki 2018.)

Vaikka Lähteenmäen mukaan melkein kaikilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla on arkisia kokemuksia syrjinnästä, ovat maahanmuuttajien kokemukset työelämän piilossa olevasta rasismista paljon synkempiä. Lehden mukaan EU:n perusoikeusviraston selvityksen mukaan Suomessa asuvista tummaihoisista peräti 63 prosenttia on kokenut viimeisen viiden vuoden aikana rasistista häirintää kuten uhkaavia eleitä tai puheita. Häirintäkokemusten määrä Suomessa olikin kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Suomalaisen työelämän piilosyrjintää teki näkyväksi Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi-kampanja, jossa julkisuudesta tutut suomalaiset kuten Jari Sarasvuo ja Anne Kukkohovi hakivat töitä omalla, vähän muokatulla CV:llä mutta romaneille yleisellä nimellä. He eivät saaneet kutsuja haastatteluun ollenkaan. (Lähteenmäki, 21.12.2018, s. 33.)

Lähteenmäen selvityksen (2018) mukaan ulkomailla syntyneitä Suomen väestöstä oli vuonna 2017 noin 350 000 eli 6,3 prosenttia, mikä on EU-maiden alhaisimpia. Tämän joukon työttömyys oli vuonna 2016 kuitenkin noin 17 prosenttia eli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna, ollen Pohjoismaiden huonoin. Aikuiskasvatustieteellisen aikakauslehden päätoimittaja Heikki Silvennoinen mainitsee työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä tutkimuksesta Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus (2017), jonka mukaan tutkitusti tehokkaita toimia, kuten työvoimapoliittista ammatillista koulutusta ja palkkatukea, on käytetty maahanmuuttajien työllistämiseen paljon vähemmän kuin kantaväestöön. Silvennoisen mukaan ne, jotka ovat osallistuneet vain kotoutumiskoulutukseen, työllistyvät yllättäen jonkin verran heikommin kuin ne, jotka eivät ole osallistuneet mihinkään toimiin. Tämän vuoksi kotoutumiskoulutus ei Silvennoisen mielestä välttämättä ole yksin riittävä, vaan se on ymmärrettävä pohjaksi muille, kohdennetuille työvoimapoliittisille toimille. (Silvennoinen 2017.)

Moninaisuuden huomioiminen identiteetin erojen kunnioittamista

Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry määrittelee moninaisuuden ihmisen ominaisuuksiksi, taustoiksi ja rooleiksi. Moni ihminen kuuluu johonkin ryhmään, jotka liittyvät esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sosioekonomiseen asemaan, ikään, fyysisiin ominaisuuksiin, vammaisuuteen, ulkonäköön, uskontoon, kieleen, kulttuurieroihin, etnisiin piirteisiin, poliittisiin näkemyksiin tai erilaisiin ideologioihin ja vakaumuksiin. Yksi ja sama ihminen voi kuulua samanaikaisesti useampaan eri ryhmään. Ryhmiin kuuluminen voi yhdistyksen mukaan aiheuttaa syrjintää, sekä hidastaa ja joissakin tapauksissa jopa estää maahanmuuttajan työllistymistä Suomessa.

Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n mukaan moninaisuuden huomioiminen tarkoittaa ihmisen identiteettiin kuuluvien erojen kunnioittamista turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Jokaisen olisi tunnettava itsensä tervetulleeksi ja kunnioitetuksi sellaisena kuin on. Silti maahanmuuttaja kohtaa yhdistyksen mukaan tänä päivänä edelleen, ja monin paikoin jopa aiempaa enemmän, ennakkoluuloja, stereotyypittelyä, rasismia ja katsomuksellista monologia. Suomen YK-liiton yleismaailmallinen julistus kulttuurisesta moninaisuudesta toteaa 1. artiklassaan ”vuorovaikutuksen, uudistusten ja luovuuden lähteenä kulttuurisen moninaisuuden olevan yhtä välttämätön ihmiskunnalle kuin luonnon moninaisuus on luonnolle. Kyse on siten ihmiskunnan yhteisestä perinnöstä, joka tulee tunnistaa ja jota tulee vahvistaa nykypolven ja tulevien sukupolvien parhaaksi” (Suomen YK-liitto, s. 20).

Moninaisuus on jo käsitteenä niin moniulotteinen, että sitä on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti, omat ennakkoluulot, normit ja valta-asetelmat tunnistaen – pyrkimyksenä yhdenvertaisuus suvaitsevaisuuden sijaan. Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen (2016-2017, Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin rahoitettu) mukaan jo kouluissa tulisi tavoitteeksi asettaa yrittäjyys- ja tvt-osaamisen rinnalle tavoite valmistaa oppilaita aktiivisiksi, globaalissa ympäristössä pärjääviksi kansalaisiksi, jotka pystyvät tunnistamaan valta-asetelmia, normeja, ennakkoluuloja ja ymmärtävät yhdenvertaisuuden merkityksen. Ennakkoluuloja ja stereotypioita sekä toimijan omia arvoja, uskomuksia ja asenteita tulee tarkastella ja tarkistella, ja keskittyä normitietoisuuteen ja sukupuolitietoiseen kasvatukseen, rasismiin ja siihen puuttumiseen sekä katsomukselliseen moninaisuuteen ja dialogiin (Koulu maailmaa muuttamaan -hanke).

Toiminnan tulokset: Osaamisen kehittäminen sisältäen monikulttuurisuusosaamisen koulutuskokonaisuudet sekä suomalaisen työelämän pelisääntöosaaminen, omalle työlle tukea vertaisryhmäkeskusteluista, maahanmuuttajien työllistymispolkukuvaukset ja kotoutumisen palvelukartta.
Kotopaikka-hankkeen (ESR) toiminnan tulokset.

Tähän moninaisuuden moniulotteiseen käsitteeseen Kotopaikka-hankkeessa tartuttiin ennakkoluuloja, normeja ja valta-asetelmia mutta myös arvoja ja asenteita tunnistaen, tavoitteena maahanmuuttajia ohjaavien toimijoiden monikulttuurisuusosaamisen kehittäminen kohdekuntiin räätälöidyillä koulutuksilla sekä vertaisryhmämentoroinnilla (ks. kuva 1). Monikulttuurisuusosaamisen kehittämisen koulutuksia hankkeessa toteutettiin alakohtaisesti, maahanmuuttajien kohtaamista kotoutumispolun eri osa-alueilla tukemaan. Osallistujamäärissä mitattuna suosituimpia koulutuksellisia teemoja olivat kulttuurien välinen kohtaaminen ja vuorovaikutus, monikulttuurisuusosaaminen sekä kohdekuntien toimijoille räätälöidyt ammattikuntakohtaiset teemat. Hankkeen kohdekunnissa toivottiin, että erityisesti maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä ja interkulttuurista kompetenssia avataan. Kohdekuntiin räätälöidyissä koulutuksissa vastattiin hankkeen alkuvaiheen monikulttuurisuusosaamisen kartoituksissa ja kyselyissä esiin tulleisiin kehittämisen tarpeisiin, joiden mukaan maahanmuuttaja-termi oli joiltakin osin tuntematon, maahanmuuttajapalvelut joissakin kohdekunnissa tunnistamattomia ja maahanmuuttajat asiakkaina vieraita. Niissäkin kohdekunnissa, joissa kokemusta ja osaamista maahanmuuttajien ohjaamisesta jo oli, haluttiin työtä osata tehdä jatkossa entistä paremmin.

Onnistuneen kotoutumisen taustatekijät – maahanmuuttajan näkökulma

Kotopaikka-hankkeessa haastateltujen maahanmuuttajien mukaan ”asiat ovat pääosin menneet parempaan suuntaan”. Haastateltujen mukaan tarvitaan hyviä, turvallisia asuinalueita, kielikoulutuksia, harrastuksia ja kantasuomalaisiin törmäyttämistä. Kaupungin vuokra-asuntoalueet, joihin maahanmuuttajat sijoitetaan asumaan, koetaan välillä rauhattomiksi. Joissakin kunnissa vapaaehtoiset ihmettelivätkin maahanmuuttajien sijoittamista asumaan vain tietyille, niin sanotuille ”poikkeavien” asuinalueille.

Suomen kielen vahvistamiseksi vapaa-ajalla lapsille toivottiin lisää harrastusmahdollisuuksia. Myös kouluun kaivattiin lisää osaamista maahanmuuttajien parissa työskentelyyn, koska haastateltujen maahanmuuttajien mukaan koulun arjessa puolin ja toisin ei aina ymmärretä toisen tarpeita ja vaatimuksia. Eräs haastatelluista totesi, ettei lapsi ole saanut ystäviä, vaikka on koulussa. Erityisesti nuoret maahanmuuttajat nostivat esille koetun yksinäisyyden tunteen. Ystäviä ei joko ollut, niitä oli hyvin vähän tai ystävät tulivat vain jonkin uskonnollisen ryhmittymän piiristä.

Maahanmuuttajien haastatteluissa kävi ilmi halu päästä pois pieneltä syrjäiseltä paikkakunnalta isompiin kaupunkeihin, joissa on oman kielistä väestöä, etnisiä ruokakauppoja ja jossa ei erotu samassa määrin kuin pienemmällä paikkakunnalla. Jotkut haastatelluista totesivat mahdollisuuden puhua omalla kielellä helpottavan yksinäisyyttä ja lieventävän stressiä. Eräs haastateltava tosin totesi, ettei halua muuttaa nykyiseltä pieneltä paikkakunnalta pois siellä kokemansa rauhan, ruuhkattomuuden ja levollisen olon vuoksi. Oman paikkakunnan ison ja tiiviin omakielisen ryhmän koettiin toisaalta myös hidastavan suomen kielen osaamisen kehittymistä.

Palvelut näkyviksi maahanmuuttajille

Tiedottamiseen kunnan maahanmuuttajien palveluista tulisi panostaa. Kunnan peruspalveluista tietoa löytyy, mutta harrastuksista, muista palveluista ja koulutuksista tietoa joko ei ole ollenkaan tai sitä on vaikea löytää. Eräs haastateltu kertoi, ettei ollut tietoinen kunnan maahanmuuttajille suunnatusta info-pisteestä, vaikka hän oli asunut paikkakunnalla vuosikymmeniä. Kaikki maahanmuuttajat eivät tienneet, kehen kunnassa voisi ottaa yhteyttä maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Maahanmuuttajille suunnattujen info-pisteiden puuttumisen koettiin selkeästi vaikeuttavan palvelujen löytämistä kunnassa. Maahanmuuttajien palveluoppaita on kunnissa työstetty ja niitä on useassa kanavassa tarjolla, mutta joissakin tapauksissa niissä oli vanhentunutta tietoa (esim. puhelinnumerot ja osoitteet). Haastattelut myös osoittivat, ettei maahanmuuttaja aina erota mihin kohtaan toimimattomista palveluprosesseista kunnalla itsellään on vaikutusmahdollisuus, ja millä kohtaa asia on lailla tai asetuksilla säädeltyä ja määrättyä toimintaa. TE-palveluiden osalta tulee huomioida, että siellä jaettava tieto toimii tiedon lähteenä vain jo TE-palveluiden asiakkaina oleville maahanmuuttajille.

Maahanmuuttajan asiointi on luonnollisesti helpompaa, jos hänellä on suomalainen puoliso. Avioliiton solmiminen saattaa kuitenkin vaikuttaa turvapaikanhakijan taloudelliseen tilanteeseen ja sen kautta osallistumismahdollisuuksiin. Eräs haastateltu turvapaikanhakija kertoi, ettei tiennyt avioliiton myötä hänen suomalaisen puolisonsa tulevan hänestä elatusvelvolliseksi, mistä syystä hänelle ei myönnetty tukea elämiseen samalla tavoin kuin yksin elävälle turvapaikanhakijalle. Tämä muodostuu haasteeksi erityisesti silloin, kun suomalainen puoliso on työtön. Haastatellun turvapaikanhakijan tapauksessa perheen tulot eivät riittäneet esimerkiksi kielikoulutukseen matkustamiseen. Työn ja omien tulojen saaminen on kuitenkin maahanmuuttajalle vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, ilman riittävää kielitaitoa.

Työ koetaan tärkeäksi, haastateltujen maahanmuuttajien mukaan se ”mahdollistaa paljon”. Ansainnan lisäksi työ tuo mukanaan ystäviä, harrastuksia ja mahdollistaa saavutetun kielitaidon ylläpitämisen. Nuoret maahanmuuttajat näkivät kesätyön tukevan ja mahdollistavan urahaaveita ja harrastamista, kuten erään haastatellun nuoren turvapaikanhakijan kesätyö vanhusten parissa, joka paransi hänen mahdollisuuksiaan hoitoalan koulutukseen pääsemiseksi. Toinen turvapaikanhakija puolestaan innostui tekemään työstä harrastuksen oltuaan työkokeilussa liikunta-alan yrityksessä. Saipa hän paikan yrittäjästä vielä paikallisen ”isä-hahmon” itselleen, oppi kieltä ja sai ystäviä.

Maahanmuuttajien työllistyminen kertoo kotoutumisen lisäksi osallisuudesta. On tutkittu, että turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottokeskuksissa leimaavat vahvasti tilapäisyys, vaihtuvat ihmiset ja epävarmuus. Tässä tilanteessa on todellinen haaste saavuttaa hyvinvoinnin kannalta merkitykselliset tekijät, kuten osallisuus, yhteisöllisyys ja kuuluvuuden tunne. (Petäjäniemi ym. 2018.) Työllistyminen tosin edellyttää riittävää suomen kielen osaamista, jonka taito tulee ensin hankkia kielikoulutuksissa, joita joillakin paikkakunnilla ei ole ollut tarjolla. Eräs paikkakunnalla pitkään asunut haastateltu maahanmuuttaja kertoi oppineensa kielen kirjastossa; Aku Ankka ja muut sarjakuvalehdet sekä oman kielen sanakirjat ovat hänen mukaansa erinomaisia suomen kielen opettajia harrastusten lisäksi.

Työelämätaitoja ja kulttuureihin törmäyttämistä

Maahanmuuttajan on vaikea löytää työtä muistakin kuin kielitaidottomuuteen liittyvistä syistä. Haastateltujen maahanmuuttajien mukaan yritysten suhtautumisessa on toivomisen varaa, mutta on niitäkin, jotka suhtautuvat hyvin ja työllistävät maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat edustavat joissakin kunnissa vielä hyvin pientä kansanosaa ja ovat monelle toimijalle edelleen uusi ohjattava asiakasryhmä. Ihmisillä saattaa olla ennakkoluuloja maahanmuuttajien työllistämisestä, eikä työpaikoilla ole kokemusta maahanmuuttajista työkavereina, mikä osaltaan vaikeuttaa siirtymistä työelämään. Tilaisuuksia kahdensuuntaiselle integraatiolle toivottaisiinkin järjestettävän kunnissa paljon enemmän. Haastatellut maahanmuuttajat toivoivat kunnissa järjestettävän enemmän monikulttuurisia tapahtumia, jotka mahdollistavat tutustumisen toiseen kulttuuriin ja ihmisiin, ja siten myös omiin arvoihin ja asenteisin auttaen ihmisiä ymmärtämään toisiaan paremmin. Silvennoinen korosti Aikuiskasvatuksen pääkirjoituksessaan (2017) kotoutumisajanjakson aikana saadun työkokemuksen merkitystä työllistymiseen: lyhyidenkin kotoutumiskoulutukseen yhdistettyjen työjaksojen tiedetään hänen mukaansa edistävän työllistymistä paremmin kuin minkään muun toimen.

Kotopaikka-hankkeessa haastatellut yrittäjät ja työnantajat totesivat, että on olemassa tiettyjä aloja, joissa työvoiman tarve on suuri, ja joissa on aito pula osaavista työntekijöistä, kuten esim. metalliala ja erilaiset kiinteistöjen ja teiden kunnossapitotehtävät sekä hitsaus- ja asennustyöt. Jos maahanmuuttajalla on osaamista ja työntekemisen tahtotila, ei tällaisilla työvoimapulasta kärsivillä aloilla kieli enää ole työllistymisen esteenä. Silti työelämätaidot ja ns. turvallisuuskortit tulee olla kunnossa. Lisäksi työnantajan on mahdoton työllistää maahanmuuttaja, ellei hänellä vakuuttamista ja palkanmaksua varten tarvittavia henkilöturvatunnusta, tilinumeroa ja verokorttia.

Työelämätaitojen kehittämisen ja kehittymisen tueksi Kotopaikka-hankkeessa työstettiin Maahanmuuttajat työelämässä – Materiaalia työnantajalle ja työntekijälle -sivusto, johon on koottu suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Sivusto on tarkoitettu paitsi maahanmuuttajia työllistävien työnantajien ja maahanmuuttajia työelämään perehdyttävien toimijoiden ja ohjaajien käyttöön, mutta se on tarkoitettu myös maahanmuuttaja-työntekijöiden käyttöön. Sivuille on koottu kattavasti tietoa maahanmuuttajien työllistämisestä, ja suomalaisen työelämän pelisäännöistä löytyy omat osionsa niin työnantajalle kuin maahanmuuttajalle. Sivusto sopii erinomaisesti myös maahanmuuttajanuorten uraohjauksen työkaluksi.
Sivu löytyy osoitteesta: https://maahanmuuttajattyoelamassa.wordpress.com/.

Onnistuneen kotoutumisen taustatekijät – maahanmuuttajia ohjaavien toimijoiden näkökulma

Pienissä kunnissa maahanmuuttotyötä tekevät kokevat varsin usein olevansa yksin työnsä kanssa ja vailla tukea. Kotopaikka-hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli järjestää kuntarajat ylittävää vertaistukiverkostojen toimintaa, jotta samaa työtä tekevät henkilöt voivat toimia vertaistukena toisilleen sekä jakaa hyviä käytäntöjä keskenään maahanmuuttajien kotoutumis-, kouluttautumis- ja työllistymispolkujen palvelumalleihin liittyen. Vertaisryhmätoimintaan osallistumisella koettiin olevan merkitystä paitsi työn tekemisen myös työssä jaksamisen kannalta, kun samaa työtä tekevät kunnan sisäiset ja/tai ulkopuoliset toimijat jakavat tietoa, työkaluja ja tukea toinen toisilleen. Muutamat vertaisryhmätoimintaan osallistuneet eri kuntien toimijat kertoivatkin jatkavansa vertaisryhmätoimintaa hankkeen päättymisen jälkeen omin voimin. Siten yhteistyö paitsi kunnan sisällä mutta myös kuntien välillä on jatkossakin tärkeää. Kotopaikka-hankkeen myötä toteuttajaorganisaatioista, yhteistyökumppaneista ja kunnista syntyi verkosto, jonka yhteistyö mahdollistaa tiedon, hyvien käytänteiden, materiaalin ja verkostojen jakamisen. Tästä on Kotona Suomessa -hankkeelle (ESR) hyvä pohja lähteä yhdistämään maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla Suomessa (Kotona Suomessa-hankkeen www-sivut).

Maahanmuuttajia ohjaavat toimijat nostivat onnistuneen kotouttamisen tärkeimmäksi tekijäksi yhteistyön. Kunnan sisällä tulee olla yhteinen tahtotila ja johdon sitoutuminen (kuntapaikat), jota tukee toimialakohtaisesti asetetut selkeät tavoitteet. Kotouttaminen koettiin erityisen onnistuneeksi, kun lastensuojelun ja aikuissosiaalityön yhteistyö on toimivaa ja vastaanottokeskusten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Merkitykselliseksi koettiin myös lastensuojelun avun saaminen perheisiin nopeasti sekä voimavarojen yhdistäminen. Vastaanottokeskuksen sairaanhoitajan merkitystä korostettiin. Luonnollisesti varhaiskasvatuksella ja koululla on iso rooli kotoutumisen onnistumisessa.

Alkuvaiheen tuki ensisijaisen tärkeää

Maahanmuuttajia ohjaavat toimivat painottivat kotoutumisprosessin alkuvaiheen tuen tärkeyttä sekä riittävää oikea-aikaista tukea liittyen ennaltaehkäiseviin palveluihin, mielenterveyspalveluihin ja lastensuojeluun sekä niiden saatavuuteen. Turvapaikkaprosessin kesto koetaan haastavaksi. Turvapaikkapäätöksiä odotellessa tulee olla selvillä, kuka kunnassa tarjoaa maahanmuuttajalle oikean ja välttämättömän avun, ja mikä on kriisityön rooli silloin, kun asiakkaan tilanne on epävakaa ja traumaattinen. Tulkkipalvelujen toimivuuden, palvelun saatavuuden maahanmuuttajan omalla kielellä ja kotoutumisohjaajan kielen osaamisen nähtiin tukevan onnistunutta kotoutumisprosessia. Paikkakunnan halu vastaanottaa ja kotouttaa maahanmuuttajia, asumisen järkevät järjestelyt, innostuneet vapaaehtoiset mielekkäästi mukana, tukiperhetoiminta ja työntekijöiden asenne nostettiin myös merkitykselliseen rooliin.

Koska kotoutumisen tulee alkaa heti, korostivat maahanmuuttajia ohjaavat toimijat esikotouttamisen roolia, jonka tulee olla ajan tasalla olevassa kotouttamissuunnitelmassakin huomioituna. Esikotouttamisessa tärkeäksi koettiin, että palvelut ovat maahanmuuttajaa lähellä ja niihin on helppo päästä, maahanmuuttajalla on oma työntekijä ja hän voi asioida omalla äidinkielellään – etenkin kun ”viranomaisviidakko” saattaa herättää epäluuloa, ja byrokratia on vaikeaselkoista. Tietyt perustarpeet, kuten ruoka, terveys ja suoja, sekä normaalit ihmiskontaktit tulee olla kunnossa. Omat kotoutumista tukevat tavoitteet tulee olla selkeytettynä, jotta kotoutuminen käynnistyy integraation mahdollistavasti ja mielekkään tekemisen kautta. Kotoutumisprosessin toimijoilla tulee olla yhteiset pelisäännöt ja ns. marssijärjestys (esikotoutuminen) sovittuna silloinkin, kun turvapaikanhakuprosessissa olevan arki kaipaa järkevää tekemistä.

Onnistunut kotouttaminen sisältää työtä ja vapaa-aikaa

Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on kotoutumislain 32 §:n mukaan laadittava kotouttamisohjelma. Ohjelman tarkoitus on edistää kotoutumista ja monialaista yhteistyötä. Se hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran 4 vuodessa. Kotouttamisohjelma otetaan huomioon myös kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa (kuntalaki 65 §). (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014.) Kotouttamisohjelman tulee haastateltujen mukaan olla ajan tasalla, selkeä, maahanmuuttajan asioita eteenpäin vievä ja näin kotouttamista edistävä. Sen tulee mahdollistaa oma kotoutumisen polku ja toimintaresurssit (mukaan lukien kieli). Jälkikotouttamisessa tulee huomioida yleisten ja maahanmuuttajan tarvitsemien erityisten palveluiden saatavuus, kuten esim. neuvola, koulu, ammattiin opiskelu, työllistyminen, ja siten myös yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet, jotka mahdollistavat tavoitteisiin pääsemisen nopeasti. Jälkikotouttamisessa tärkeää on ymmärtää asiakkaan tarve ja kyetä ohjaamaan asiakasta innostavalla otteella. Eräs Kotopaikka-hankkeessa haastateltu turvapaikanhakija koki kotouttamisen vaikeaksi ja epätasa-arvoiseksi verrattuna muilla perusteilla maahan muuttaneisiin.

Vapaa-ajan ja harrastustoiminnan merkitystä korostivat sekä haastatellut maahanmuuttajat että kohdekuntien maahanmuuttajia ohjaavat toimijat. Koska vapaa-ajalla on iso merkitys onnistuneen kotoutumisen kannalta, tulee kunnassa pohtia, kenen vastuulla kotouttamisprosessi vapaa-ajantoiminnan osalta on, ja mikä kunnassa mahdollisesti toimivan hyvinvointikoordinaattorin rooli tässä olisi (ystävätoiminnan koordinointi vrt. SPR:n ystävätoiminta). Joissakin kunnissa vapaaehtoistyötä on lähdetty strategisemmin sitomaan osaksi kotoutumisprosessia. Vapaa-ajan ja harrastusten kautta saadaan ystäviä ja opitaan kieltä, sillä luokkatilassa tapahtuvan opiskelun rinnalle tarvitaan myös muita kielen oppimisen mahdollisuuksia. Tällaisia ovat erilaiset kerhot, seurakunnan toiminta tai muu tuettu ja ohjattu toiminta arjessa. Kirjasto koettiin monella hankkeen kohdepaikkakunnalla merkitykselliseksi kohtaamispaikaksi, jossa oli joillakin paikkakunnilla mahdollisuus päästä lukemaan myös oman kielisiä lehtiä. Myös leirit ja ilmaiset liput peleihin ovat mahdollisuuksia tutustuttaa maahanmuuttajia paikallisväestöön mitä parhaimmalla tavalla. Näin yhteistyö vapaa-aikatoimen, järjestöjen mutta myös vapaaehtoisten kanssa on onnistuneen kotoutumisprosessin kannalta merkityksellistä.

Hankkeen tuloksia jaettiin aamubrunssitilaisuuksissa keväällä 2019.
Hankkeen tuloksia jaettiin aamubrunssitilaisuuksissa keväällä 2019.

Maahanmuuttajan työllistymispolun rakentaminen kunnassa edellyttää heitä ohjaavien toimijoiden mukaan TE-palveluiden vahvaa ammattitaitoa, hyviä kotouttamissuunnitelmia ja kotouttamiskoulutusta. Myös työpajatoiminta, työkokeilu ja talkootyöskentely (sis. talkoovakuutuksen) nähtiin maahanmuuttajan työllistymispolkua rakentavina tekijöinä, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden oppia suomen kieltä, jota vaaditaan koulutuksiin, oppisopimuskoulutukseen ja työhön pääsemiseksi. Eräs haastatelluista maahanmuuttajista kertoi saaneensa talkootoiminnan kautta vapaa-ajan harrastuksen, jossa pääsi harjoittelemaan suomen kieltä ja saamaan suomalaisia ystäviä. Työpajatoiminnan kautta oli maahanmuuttajalle puolestaan jossakin kohdekunnassa löydetty mielekäs väylä ammattikorkeakoulun opintoihin. Tässäkin kohtaa palveluista, toiminnasta ja tapahtumista tiedottaminen mahdollisuuksien kartoittamiseksi on maahanmuuttajalle tärkeää.

Loppusanat

Tässä artikkelissa on tuotu esiin niitä näkemyksiä, kokemuksia, havaintoja sekä yhteistyön ja haastattelujen tuloksia, joita Kotopaikka-hankkeen toteuttajatahot kohdekunnissa operoidessaan hankkeen toteutusaikana 3/2017-7/2019 kerryttivät. Hankkeen projektipäällikkönä ja artikkelin kirjoittajana koen saaneeni olla etuoikeutetussa asemassa tarkistelemassa ja tarkisteluttamassa, mitä monikulttuurisuusosaaminen kunnissa ja toimialoilla on, ja mitä sen pitäisi olla; mitä palveluita kunnassa ja toimialoilla maahanmuuttajalle tämän mukaan tarjotaan tai tulisi tarjota; ja kenen kaikkien palveluntarjoajien toimesta.

On ollut miellyttävää huomata arvojen ja asenteiden muokkautuvan, kuntien ja toimijoiden tulevan tietoisemmiksi oman kotouttamisprosessinsa tilasta ja lähtevän edistämään asioita määrätietoisesti ja strategisemmalla tasolla. Kunnissa on silti tiettyä kahtiajakautuneisuutta. Joissakin hankkeen kunnissa maahanmuuttotyö kohdistuu pääsääntöisesti turvapaikanhakijoihin ja kiintiöpakolaisiin jättäen kunnassa vuosia asuneet ja muista syistä kuntaan maahanmuuttaneet henkilöt ja heidän palvelujen tarpeensa vähäisempään merkitykseen. Joissakin kunnissa maahanmuuttotyön koettiin olevan epämääräisesti johdettua ja koordinoitua, jolloin toiminnan koordinointi on saattanut jäädä paikkakunnan muiden toimijoiden ja sektorien vastuulle.

Maahanmuuttaja-termi oli joissakin kunnissa joiltakin osin tuntematon ja maahanmuuttajat asiakkaina vieraita. Tästä kertoi esimerkiksi se, että maahanmuuttaja-asiakkaan tai hänen asioitaan hoitavan kunnan työntekijän palvelemista tai yhteydenottoja saatettiin vältellä. Vaikka kunnassa toimialat vastaavat aloihinsa liittyvistä nimetyistä palveluista kunnassa, ohjataan maahanmuuttaja välillä riippumatta siitä, mitä palvelua hän on kysymässä (esim. työllistyminen tai sairaudenhoito), aina maahanmuuttotyöstä vastaaville toimijoille. Toisaalta oli myös paikkakuntia, joissa 3. sektorin toimijat eivät tienneet, kuka kunnassa maahanmuuttotyön koordinoinnista vastaa.

Hankkeen alkuvaiheessa oli joissakin kunnissa vaikea saada toimenpiteitä käynnistymään, vaikka hankkeeseen mukaan lähtemisestä oli kunnassa jo alkumetreillä allekirjoitettu aiesopimus – osoituksena hankkeen toimenpiteiden tarpeellisuudesta kunnassa. Eräässä aiesopimuksen allekirjoittaneessa kohdekunnassa todettiin maahanmuuttoon liittyvien prosessien ja verkostojen olevan kunnossa, joskin sielläkin hankkeen toimenpiteet saivat osallistujamäärissä mitattuna suuren vastaanoton.

Hankkeen aikana sen toimenpiteisiin oli välillä vaikea saada mukaan yrityksiä, yrittäjiä ja työnantajia esittelemään maahanmuuttajille työllistymismahdollisuuksia kunnassa. Myös mediaviestinnällä on iso merkitys. Voimakkaasti maahanmuuttajia kritisoiva uutisointi johti hankkeen toimenpiteiden hidastumiseen tai muuttumiseen joissakin kunnissa. Eräs kunnan toimija mainitsi myös turhautumisen hankkeisiin, jotka tarjoavat valmiita ratkaisuja, ja joiden ei koeta tukevan oman työn tekemistä. Kotopaikka-hankkeen ehdoton timantti olikin toimenpiteiden räätälöinti asiakaslähtöisesti, jolloin kohdekunnan yhteyshenkilöiden kanssa yhdessä sovittiin miten, milloin ja kenen kanssa hankkeen toimenpiteitä kunnassa edistetään.

Useimmissa kunnissa maahanmuuttotyö nähdään merkityksellisenä toimena ja osaamisena, johon ollaan kunnassa valmiita panostamaan ja budjetoimaan palkkakustannuksia jo seuraavallekin toimintakaudelle. Kotopaikka-hanke edistyi mielekkäästi, tavoitteellisesti ja kunnan kehittämistarpeisiin luontevasti rytmittyen. Työtä tehtiin relevanttien yhteyshenkilöiden ja ihanien vapaaehtoisten kautta ja kanssa. Joissakin kunnissa oltiin koko paikkakunnan tasolla yhteisöllisesti halukkaita tekemään ja ennen kaikkea kehittämään kotouttamistyötä. Kunnissa huomattiin, että loppujen lopuksi maahanmuuttajat tarvitsevat ja käyttävät samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Maahanmuuttajan palveluverkostoa tarkistellessa pohdittiin joissakin kunnissa samalla myös kunnan imagoa ja brändiä, ja siten paikkakunnan vetovoimaisuutta.

Kotopaikka-hanke oli jokaisessa kohdekunnassaan odotettu ja tärkeäksi koettu ”käsipari” maahanmuuttotyötä ja monikulttuurisuusosaamista osaltaan kehittämään. Kotopaikka jätti kohdekunnissaan käydessään luultavasti muistijäljen monelle kunnan toimijalle ja toiminnolle. Paljon saatiin käyntiin ja käynnistymään, vaikka moni asia jäi harmillisesti myös kesken tai tuli vain ”pintaraapaistuksi”. Toivottavaa onkin, että Kotopaikka-hankkeen päätyttyä 31.7.2019 isot ja tehokkaat kotoutumista tukevat verkostot kietovat myös pienet Keski-Suomen kunnat kannattelevaan verkkoonsa.

Kirjoittaja

Johanna Pitkänen
asiantuntija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kirjoittaja toimi Kotopaikka-hankkeen  projektipäällikkönä 3.1.2018-31.7.2019.

Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hanke:

Kotopaikka-hanke oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima hanke ajalla 1.3.2017-31.7.2019. Hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajia ohjaavien toimijoiden monikulttuurisuusosaamista ja verkostoitumista sekä tuettiin maahanmuuttajien työllistymistä suomalaisen työelämäosaamisen kehittämisen ja työllistymispolkujen kuvantamisen kautta. Osatoteuttajina hankkeessa olivat Gradia, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto sekä Jyväskylän palvelualan opisto. Maakunnallisen hankkeen kohdekuntia olivat Jämsä, Keuruu, Laukaa, Saarijärvi, Viitasaari, Kyyjärvi ja Äänekoski sekä perusturvaliikelaitos Saarikka.

Lähteet

Kotona Suomessa -hanke 2019. Uudenmaan ELY-keskuksen verkkosivusto, Projektit ja hankkeet. Viitattu 11.4.2019. http://www.ely-keskus.fi/web/ely/uusimaa-projektit-ja-hankkeet1 

Koulu maailmaa muuttamaan-hanke. Koulutusmateriaali: Moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Viitattu 12.2.2019. http://www.koulumaailmaamuuttamaan.fi/koulutusmateriaalit/moninaisuus-ja-yhdenvertaisuus/moninaisuus-ja-yhdenvertaisuus.

Lähteenmäki, P. 2018. Kulttuuri ratkaisee. Talouselämä-lehti. Nrot 45-46. 21.12.2018. S. 26-33.

Petäjäniemi, M, Lanas M. & Kaukko, M. 2018. Osallisuus turvaa hakevan reunaehdoissa – Hätämajoitusyksikössä asuvien nuorten miesten kertomuksia arjesta. Aikuiskasvatus 1/2018. Aikuiskasvatustieteellinen aikakauslehti 1/2018, vol. 38.

Silvennoinen H. 2017. Maahanmuuttajien koulutuksessa parannettavaa joka asteella. Aikuiskasvatus 3/2017. Aikuiskasvatustieteellinen aikakauslehti 3/2017, vol. 39.

Suomen YK-liitto. Kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus. Viitattu 25.6.2019. https://www.ykliitto.fi/sites/www.ykliitto.fi/files/kulttuurijulistus_lopullinen.pdf.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2014. Kotouttaminen.fi -sivusto. Kunnan kotouttamisohjelma. Viitattu 4.6.2019. https://kotouttaminen.fi/kunnan-kotouttamisohjelma.

Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. Kulttuuria kaikille. Mitä on moninaisuus. Viitattu 12.2.2019. http://www.kulttuuriakaikille.fi/moninaisuus_mita_on_moninaisuus.

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-110

Jätä kommentti