Opintojen keskeytyminen avoimessa ammattikorkeakoulussa – voiko ohjauksella vaikuttaa?
Miksi opinnot keskeytyvät? Ovatko keskeytymisen syyt erilaiset avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla tutkinto-opiskelijoihin verrattuna? Voidaanko ohjauksella vaikuttaa opintojen keskeytymiseen? Tässä artikkelissa tarkastellaan avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintojen keskeyttämistä ja sitä, miten tietoa voidaan hyödyntää ohjaustyön tukena ja kehittämisessä. Artikkelissa pureudutaan opintojen keskeyttämiseen aiempien tutkimusten ja tehdyn selvitystyön tulosten avulla.
Opintojen keskeytyminen tutkintokoulutuksessa
Yksi keskeisimmistä tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen keskeyttämissyistä on väärä koulutusalan valinta. Jos opiskelijalla on vääränlainen tai riittämätön käsitys opiskeltavasta alasta, tai hän ei pääse juuri haluamalleen alalle, hänen on vaikea sitoutua opintoihinsa. Korkeakouluopiskelijoiden keskeyttämisalttius lisääntyy, jos opiskelijan omat odotukset ja todelliset kokemukset opiskelusta eroavat selvästi toisistaan. (Laitinen & Halonen 2007, 57.) Tämän lisäksi mm. taloudelliset tekijät ja työssäkäynti, opintojen liiallinen vaativuus ja aikaa vievyys, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen liittyvä asiat, elämäntilanteisiin, opinto-ohjauksen vähäisyyteen ja heikkoon akateemiseen menestymiseen liittyvät tekijät ovat keskeyttämiseen vaikuttavia syitä (Kalima 2011, 280–284).
Kuurila (2014, 27) tiivistää keskeytymisen syyt seuraavasti:
1) jäsentymättömät ammatilliset toiveet,
2) koulutukseen ajautuminen,
3) puutteelliset tiedot koulutuksesta,
4) väärä alan valinta,
5) henkilökohtaiset syyt; taloudelliset syyt, terveydelliset syyt, elämäntilanteesta tai -muutoksista johtuvat syyt, muutto toiselle paikkakunnalle, perheen perustaminen tai työhön meneminen,
6) oppilaitoksesta johtuvat syyt; vääränlainen markkinahenkinen tiedottaminen, opetukseen ja ohjausjärjestelyihin liittyvät epäonnistumiset, opettajien ammattitaidon puutteellisuus, opetuksen laatuun ja sisältöön liittyvät tekijät,
7) opiskeluun kiinnittymisen ongelmat eli sitoutumattomuus opintoihin.
Myös heikko opiskelumotivaatio ja epävarmuus opiskeltavan alan mielekkyydestä, ajankäytön ongelmat ja opiskeluvaikeudet, aikataulujen joustamattomuus sekä opintojen työläys vaikuttavat opintojen keskeyttämiseen ja viivästymiseen. Keskeyttäminen voi johtua myös henkilökohtaisista syistä kuten terveydellisistä ja perhesyistä. (Vihuri 2011; Kuurila 2014; Salovaara-Pitkänen 2015.) Myös opiskelijoiden kokemukset opetuksen ja oppimisen huonosta laadusta ja opiskelupaikkakunnan huonosta ilmapiiristä vaikuttavat keskeyttämisiin (Rautopuro & Väisänen 2002, 13–19).
Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintojen keskeytyminen
Opiskelu avoimessa AMK:ssa on omaehtoista aikuiskoulutusta; opiskelu lähtee opiskelijan omasta halusta ja tapahtuu useimmiten omalla ajalla ja kustannuksella. Avoimen AMK:n opiskelijat ovat taustoiltaan, tavoitteiltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin heterogeenisiä ja heidän ohjaustarpeensa vaihtelevat yksilöllisesti. Suurella osalla avoimen AMK:n opiskelijoista on opiskelutavoitteenaan tutkintoon hakeutuminen ja ammatillisen osaamisen täydentäminen. Opiskelijoiden tavoitteena voi myös olla yleissivistyksen kasvattaminen tai opiskelu puhtaasta oppimisen ilosta. Osa opiskelijoista on hyvin itsenäisiä, mutta osa taas tarvitsee ohjausta hyvinkin paljon.
Avoimessa korkeakoulussa opiskelevien opintojen keskeytymisen syistä on vähän tutkimustietoa. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintojen keskeytymiseen vaikuttavat hyvin paljon samanlaiset tekijät kuin tutkinto-opiskelijoillakin. Suurin yksittäinen syy on opiskelijan elämäntilanteen muuttuminen, opintojen sisältöjen vastaamattomuus odotuksiin sekä opintoihin liittyvät rajoitus-, aikataulu- ja muut ongelmat (Kitunen, Summanen & Vepsä 2016). Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tyypillisesti aikuisopiskelijoita, jolloin haasteena on myös opiskelun, työn ja perheen yhdistäminen.
Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisverkostossa tehtiin syksyllä 2017 kysely, jossa kartoitettiin avoimen AMK:n toimijoiden näkemyksiä opintojen keskeyttämisestä ja niihin vaikuttavista syistä. Ilmeni, että opintojen keskeyttämisen seuranta on hyvin vähäistä ja systemaattista opintojen keskeytymisen seurantaa ei juurikaan tehdä. Arviot opintojen keskeytymisen määristä vaihtelevat 5% – 25% välillä riippuen siitä, miten asiaa tarkastellaan. Yleinen arvio on, että tutkintotavoitteisesti opiskelevat polkuopiskelijat keskeyttävät opintojaan harvemmin kuin yksittäisiä opintojaksoja suorittavat henkilöt. Havainnot keskeyttämisen syistä liittyivät muuttuneisiin elämäntilanteisiin, työllistymiseen, tutkinto-opiskelijaksi siirtymiseen, aikataulu- ja rahoitusongelmiin, puutteellisiin opiskeluvalmiuksiin ja kielitaitoon sekä väärään opiskelualan valintaan. Keskeyttämisen syyt näyttäytyvät hyvin samanlaisilta kuin tutkinto-opiskelijoillakin.
Ohjaus avoimen ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen ehkäisijänä
Edellä mainitun kyselyn perusteella avoimien ammattikorkeakoulujen henkilöstölle tihkuu sattumanvaraisesti tietoa opintojen keskeytymisistä ja niihin vaikuttavista syistä. Kiinnostavaa on, miten tätä tietoa voidaan tai voitaisiin hyödyntää avoimen AMK:n ohjausjärjestelmää ja -toimintaa kehitettäessä.
Opintojen keskeyttämiseen on mahdollista vaikuttaa ohjauksellisin toimenpitein. Hyvin järjestetyillä ohjaus- ja tukipalveluilla pyritään pehmentämään opiskelun ja muun elämän yhteensovittamista sekä tukemaan opintojen sujuvaa etenemistä ja kannustamaan opiskelijaa ilman, että opinnot kokonaan keskeytyvät – vaikka itse elämäntilanteisiin ei voida eikä ole tarkoituskaan vaikuttaa. Opiskelijan kanssa voidaan pohtia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja sellaisissa asioissa, joihin voidaan avoimen ammattikorkeakoulun osalta reagoida.
Mikäli keskeyttämisen syyt ovat sellaisia, joihin oppilaitoksen on mahdollista vaikuttaa, pyritään toimintaa parantamaan, jotta näistä syistä johtuvia keskeytyksiä tulisi vähemmän. Saatua tietoa hyödynnetään yleisesti ohjauksen kehittämisessä, opiskelijapalautteesta keskustellaan koulutuksen vastuuhenkilöiden kanssa ja jos keskeyttämisen syyt liittyvät opetuksen sisältöön tai laatuun, viedään keskeyttämisen syyt tiedoksi koulutusaloille. Myös yhteistyötä TE-toimiston kanssa pyritään lisäämään ja parantamaan.
Erityisen tärkeäksi todetaan ennakoiva ohjaus. Kaikki ohjaus ja informaatio, joka annetaan etukäteen, voi ehkäistä keskeyttämisiä. Ennen opintoja annettavalla ohjauksella ja neuvonnalla voidaan edesauttaa, että opiskelijalla on mahdollisimman realistinen kuva siitä, miten paljon aikaa opinnot vievät, millaisia tehtävät ovat ja mitä valmiuksia opiskelu vaatii. Varsinkin polkuopiskelijan on tärkeää tietää opintojen luonne – opinnot edellyttävät sitoutumista ja usein myös läsnäoloa lähiopetuksessa. Ohjauksen hyviä käytänteitä ovat mm. aloitusinfot, opintoihin orientoivat jaksot, perehdyttäminen opinnoissa käytettäviin järjestelmiin ja opiskelukäytänteisiin, viikoittaiset ohjausklinikkapäivystykset verkossa, opintojen etenemisen seuranta, henkilökohtaiset ohjauskeskustelut ja opintojen suunnittelu sekä opiskelijan oppaat.
Ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaa vahvasti tulosperustainen rahoitus ja siksi opintojen ohjaus nousee merkittävään asemaan keskeyttämisten ehkäisyssä. Opintojen ohjauksella on koko opiskelun ajan suuri vaikutus opintojen suorittamisessa ja koulutuspolulla etenemisessä myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan näkökulmasta.
Kirjoittajat
Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jonna Löf, suunnittelija/projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu
Kristiina Pulakka, opetussuunnittelija, Vaasan ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kalima, R. 2011. Opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen ammattikorkeakoulussa. Tutkimus Helsingin ammattikorkeakoulun opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen syistä vuosina 2002 – 2007 ja niihin vaikuttamisen keinoista. Tampere: Tampereen yliopisto. Väitöskirja.
Kitunen, P., Summanen, M. & Vepsä, P. 2016. Avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjauskokemukset. Teoksessa Lätti, M. & Löf, J. (toim.) 2016. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan ohjaus -ohjauksen mallit ja hyvät käytännöt, 25–35. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 38. Viitattu 31.10.2017..
Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turku: Turun yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 31.10.2017. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98607/AnnalesC384KuurilaVK.pdf?sequence=2.
Laitinen, A. & Halonen, M. 2007. Keskeyttämisen syyt selville – opinnot loppuun ammattikorkeassa! Opintojen keskeyttäminen Savonia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2005. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 3.
Rautopuro, J. & Väisänen, P. 2002. Yliopisto-opintoihin sitoutumisen ja tavoiteorientaation merkityksestä. Kasvatus 1/2002, 6–20.
Salovaara-Pitkänen, H. 2015. ”Napakampaa ohjausta ja aikataulutusta” opintojen pitkittymisen syitä ja tuen tarpeita Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Erityisopettaja.fi-verkkolehti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.10.2017. .
Vihuri, R. 2011. Viime tippa paras tippa. Opintojen pitkittymisen syyt opiskelijoiden näkökulmasta Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten toimipisteessä. eVokes-tietokanta. Viitattu 31.10.2017.
Kirjoittajat
Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jonna Löf, suunnittelija/projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu
Kristiina Pulakka, opetussuunnittelija, Vaasan ammattikorkeakoulu
Lue myös artikkeliin liittyen
Avoimen ammattikorkeakoulun suosio kasvussa – lisääntyvätkö ohjaustarpeet (2017)
Avoimen ammattikorkeakoulun väylältä valmistutaan tutkintoon ripeästi (2022)
Artikkelia on päivitetty 2023.