Yrittäjyyskasvatuksesta intoa kirjanpidon opettamiseen ja oppimiseen

Tradenomi, yrittäjä Mari Moilanen

Yhteiskuntaa ja työelämää viime vuodet voimakkaasti muokannut murrostila on tuonut vaikutteensa myös koulumaailmaan. Laaja-alaisuus, jatkuva oppiminen, joustavuus, ennakoivuus, luovuus, mukautuvuus eivät ole enää vain sanahelinää vaan todellisia vaateita, joita työelämässä pärjääminen edellyttää. Näillä valmiuksilla toimivia yksilöitä tulee tämän päivän koulumaailman kyetä saattamaan työelämään. Oppilaitosten menestystekijäksi nousee yrittäjämäinen toimintakulttuuri, johon nojaten kasvatetaan opiskelija kantamaan vastuu itsestään ja tekemisistään, tukien häntä tarttumaan rohkeasti uusiin asioihin epäonnistumiset hyväksyen sekä kehitetään opiskelijan valmiuksia yhteiskunnalliseen toimimiseen. (OPM 2009, 18.)

Kohti kirjanpidon ammattilaisuutta

Liiketalouden perustutkinnossa (merkonomin tutkinto) voi suuntautua joko myynnin ja asiakaspalvelun tai talous- ja toimistopalvelujen koulutusohjelmaopintoihin. Talouspalvelut -opintojakso on talous- ja toimistopalveluihin suuntautuvan opiskelijan ammatillisen tutkinnon osan opintoja, ja se koostuu taloushallinnon perusteiden opiskelusta kuten kirjanpidon perusteista, laskuttamisesta ja palkanlaskennasta. Tutkinnon perusteissa (Opetushallitus 2013, 29) on esitetty tutkinnon hyväksytysti suorittavan opiskelijan ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Kirjanpidon osalta todetaan, että opiskelija kirjaa tavanomaiset liiketapahtumat. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita myyntitapahtuman, ostotapahtuman tai rahoitustapahtuman kirjaaminen.

Kirjanpidon perusteiden menestyksellinen oppiminen edellyttää opiskelijoilta hyviä matemaattisia valmiuksia painottuen loogiseen päättelyyn ja ongelmanratkaisukykyyn. Lisäksi taloushallinnon ja erityisesti kirjanpidollisten työtehtävien hoitaminen vaatii tekijältään pitkäjänteisyyttä, oma-aloitteellisuutta, tiedonhakutaitoja, tiedon soveltamisen taitoja ja jatkuvaa valmiutta uuden oppimiseen ja omaksumiseen. Tämän päivän taloushallinnon tehtävien hoidossa arvostetaan myös erityisesti moniosaamista, joustavuutta, kielitaitoa, hyviä viestintätaitoja sekä valmiuksia itseohjautuvuuteen.

Kirjanpidon perusteisiin on perinteisesti sisältynyt paljon teoriapainotteista menetelmäoppimista ja taloushallintoon liittyvien lakien ja asetusten sekä mm. kirjanpitolautakunnan ohjeiden opiskelua. Riskiksi on muodostunut, että tämän päivän opiskelija kokee tällaisen teoriapainotteisen ja opettajakeskeisen opiskelumallin pitkästyttäväksi ja siten vähemmän innostavaksi ja motivoivaksi.

Toisen asteen taloushallinnon opintoja on jo pidemmän aikaa vaivannut opiskelijakato nuorten tutkinnoissa, aikuisopiskelijoita ala kiinnostaa sitä vastoin yhä enemmän. Siksi on tärkeää löytää sellaisia opetusmenetelmiä, missä opiskelijoita vastuuttamalla ja nostamalla itse tekeminen oppimisen keskiöön teoriapainotteisuuden sijaan. Näin saadaan taloushallinnon opintoala kiehtovaksi myös nuorten silmissä.

Yrittäjyyskasvatuksella oma talous hallintaan

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita yritteliäisyyteen, yrittäjyyteen, vastuullisuuteen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Yrittäjyyskasvatuksen arvoina ovat mm. luovuus, ongelmanratkaisukyky, yhteistyökyky, vastuullisuus, virheistä oppiminen ja riskinottokyky. Yrittäjyyskasvatuksessa oppimisympäristö on sosiaalisuuteen, vuorovaikutteisuuteen, luovuuteen ja uusien oivalluksien tuottamiseen kannustava ympäristö. (YVI 2015.)

Yrittäjyyskasvatuksessa korostetaan yksilön vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan. Oman talouden hoitaminen vastuullisesti on yksi keskeinen vastuun kantamisen muoto. Talouteen liittyvät asiat ja taloudenhoito koskettavat meitä jokaista toimivan yhteiskunnan vastuuta kantavina yksilöinä. Lainalaisuuksien ja käytänteiden ymmärtäminen on hyödyllistä ja tärkeää, vaikka alaan liittyviä työtehtäviä ei tulisi koskaan tekemään ammatikseen. Jonassenin (1999) mukaan sellaiset asiat, jotka ovat oppijalle hänen omassa elämässään keskeisiä ja todellisia, ovat mielekkäitä tutkimisen ja ongelman ratkaisun kohteita ja siten mielekkään oppimisen lähtökohtia.

Kirjanpidon opettamisen haaste löytyy edellä mainitusta. Opettamisen menetelmien pitää uudistua ja samalla tulee luopua perinteisestä opettajakeskeisestä lähestymistavasta, missä teoria painottuu.  Kirjanpito on käsitteenä monelle nuorelle hyvin vieras, ja siihen liittyvät mielikuvat ovat usein jopa vanhentuneita ja täysin vääriä. Se koetaan etäiseksi ja tylsäksi, yksin mappien keskellä puurtamiseksi.

Kirjanpidon perusteiden opetuksessa on mahdollista kiinnittää teoria yleiseen taloudenhallintaan ja sen merkitykseen yksittäisen ihmisen elämässä. Monelle nuorelle opiskelijalle oman talouden hallinta voi olla hyvinkin etäinen käsite, sillä moni heistä elää vielä samassa taloudessa vanhempiensa kanssa näiden vastatessa perheen talouden hoidosta. Ymmärrys siitä, että talouden hoitaminen ei ole vain yritysten talousosastoilla tai tilitoimistoissa tapahtuvaa lukujen syöttämistä laskimeen ja papereiden taltioimista mappeihin, vaan että se on osa jokaisen ihmisen arkipäivää, olisi erityisen tärkeää ja hyvä lähtökohta kirjanpidon perusteidenkin opettamiselle. Omaehtoisen yrittäjyyden tukeminen hyödyntämällä yrittäjyyskasvatushengessä erilaisia opetusmenetelmiä edistää opiskelijan kehittymistä vastuulliseksi toimijaksi.

Yrittäjyyskasvatus painottaa tekemistä ja tekemällä oppimista

Yrittäjyyspedagogiikan keskiössä on toiminta ja uuden toiminnan aikaansaaminen sekä niihin valmentaminen. Siihen liittyy erityisesti kyky ottaa riskejä ja sietää epävarmuutta. Opetusmenetelmiä, jotka tukevat yrittäjämäisen ja luovan toiminnan kehittymistä ovat esimerkiksi tiimiopetus, monimuoto-opetus sekä erilaiset simuloinnit, pelit ja leikit. (Naskali 2010, 254 – 255.)

Tekemisen nostamista keskiöön toteutetaan jo ansiokkaasti monessa oppilaitoksessa erilaisilla yritystoimintasimuloinneilla kuten esimerkiksi NY -toiminnalla (Nuori yrittäjyys 2015) ja harjoitusyritystoiminnan puitteissa (Finpec 2015). Kirjanpidon perusteissa opetusryhmä voi itse perustaa yrityksen harjoitusmielessä, etsiä omasta tai yhteistyöoppilaitoksesta jo toimivan harjoitusyrityksen, jonka taloushallinnon tehtävien hoitaminen otetaan hoidettavaksi. Harjoitusyritystoiminnassa kummiyrityksellä on tärkeä rooli oikeaa yrityselämää ja sen toimintoja simuloivana tahona.

Harjoitusyritystoiminnassa oppilaille tulevat tutuiksi asiakaskontaktien etsiminen, neuvottelut, sopimusten teko, aikataulujen laadinta, käytänteiden suunnittelu ja itse taloushallinnon tehtävät. Suomen harjoitusyrityskeskus Finpec (2015) ylläpitää virtuaalista oppimisympäristöä, jonka avulla opiskelijoiden on mahdollista harjoitella yritystoimintaa aitoja yritystoiminnan prosesseja (tilauksen teko, tarjouksen teko, ostotoiminta jne.) noudattaen. Oppimisympäristön avulla on mahdollista solmia myös kansanvälisiä kontakteja.

Verkostot osana yrittäjyyskasvatusta

Verkostot ja verkostotoimiminen ovat merkittävä osa nykypäivän työelämää, ja siten niihin liittyvien asioiden opiskelu on tärkeää tämän päivän koulumaailmassa. Aktiivinen opettaja voi monipuolistaa ja ajankohtaistaa opetustaan verkostoissa hyvin paljon (Pihkala & Ruskovaara 2011, 55). Verkostoitumisella on yrittäjyyskasvatuksessa tärkeä rooli. Opettajan ja oppilaitoksen näkökulmasta paikalliset yrittäjät ja yhteisöt ovat olennaisia yrittäjyyskasvatuksen verkostoitumisen mahdollisia osapuolia. Verkostojen hyödyntämisellä saadaan yrittäjyyskasvatukseen enemmän mahdollisuuksia ja ulottuvuutta kuin yksin luokassa toimiessa (Pihkala & Ruskovaara 2011, 48).

Taloushallinnon ammatissa yhteistyötä tehdään yrityksen työntekijöiden kesken, asiakasyritysten, tavaran- ja palvelutoimittajien, pankkien, verohallinnon ja viranomaisten kanssa. Oli sitten yksin toimiva ammatinharjoittaja tai ison, globaalisti toimivan yrityksen työntekijä, verkostoituminen on menestyvän toiminnan elinehto. Taloushallinnon ja kirjanpidon opinnoissa verkostotoimimista voidaan oppia luontevasti juuri harjoitusyritystoiminnan kautta. Verkostoja voidaan luoda toisiin oppilaitoksiin, oman oppilaitoksen toisiin harjoitusyrityksiin, oman paikkakunnan yrityksiin ja yhdistyksiin.

Opintojen puitteissa voidaan tehdä perinteisiä yritysvierailuja, pyytää pankin tai Finnveran edustaja kouluun kertomaan yrityksen rahoituksesta tai vaikkapa yhdistyksen rahastonhoitaja kertomaan yhdistyksen kirjanpidon hoitamisesta. Finpecin (2015) kautta on mahdollista etsiä toisesta maasta harjoitusyritys, jonka kanssa voidaan harjoitella ulkomaankaupan taloushallinnon erityispiirteitä. Suomessa on tällä hetkellä noin 120 harjoitusyritystä ja maailmanlaajuisesti niitä on useita tuhansia. Vuosittain noin 2000 opiskelijaa opiskelee toisella asteella, ammattikorkeakouluissa ja aikuiskoulutuksessa.

Yrittäjyyskasvatuksen avulla opitaan vastuun kantamista

Kirjanpidon ja taloushallinnon tehtävien hoitamiseen liittyy työelämässä monia tärkeitä aikatauluja ja päivämääriä, joihin mennessä työtehtävät pitää tehdä. Tämän ymmärtäminen on olennaisen tärkeää opiskelijoille jo opintojen aikana. Opiskelijoille on ensiarvoisen tärkeää opettaa vastuun kantamista siitä, että annetut ja sovitut tehtävät hoidetaan niille sovituissa aikatauluissa. Yrittäjyyskasvatukseen olennaisesti kuuluva vastuuttaminen ja omaehtoisen yrittäjyyden tukeminen toteutuvat luontevasti. Mikäli opiskelijat eivät hoida tehtäviä aikataulujen puitteissa, on myös tärkeää käydä läpi, mitä tästä työelämässä seuraa.

Opetusryhmän voi jakaa pienryhmiksi eli työtiimeiksi, joille annetaan omat vastuualueensa. Yksi tiimi voi vastata harjoitusyrityksen myynnistä ja myyntilaskuista, yksi ostoista ja ostolaskuista, yksi henkilöstö- ja palkkahallinnosta ja yksi kirjanpidosta. Tiimeissä oppilaat voivat opettaa toinen toisiaan ja oppia yhteistyön tekemistä, kommunikointia ja vastuun kantamista. Tiimin onnistuminen vaatii jokaisen tiimin jäsenen yhdenmukaista työpanosta ja vastuunkantoa.

Yrittäjyyskasvatuksen opetusmenetelmien hyödyntäminen opetusharjoittelussa

Etelä-Savon ammattiopiston merkonomiopiskelijat pohtimassa, miten kirjaisivat kukkakaupan arvonlisäverollisia liiketapahtumia

Oman opetusharjoitteluni suoritin Etelä-Savon Ammattiopiston merkonomiksi opiskelevien aikuisopiskelijoiden ryhmässä. Opetin heille Talouspalvelujen -opintokokonaisuudesta kirjanpidon perusteet. Teoriaopetusta elävöittämään käytin omaa yrittäjätarinaani sekä runsaasti käytännön esimerkkejä työelämästä, mistä sain opiskelijoilta positiivista palautetta palautekyselyssä.

 

Yrittäjätarinani ja työelämäkokemukseni herättivät opiskelijoissa runsaasti mielenkiintoa ja kysymyksiä ja tuntien aikana syntyi ilahduttavan paljon aitoa vuoropuhelua. Teimme paljon käytännön harjoituksia, jotka tehtiin parityöskentelynä tehtäviä yhdessä ratkoen, toinen toistaan neuvoen. Kannustin myös pidemmälle edenneitä opiskelijoita toimimaan minulle ”apuopettajina” eli neuvomaan toisia, mikä oli heille mieluisa vastuuttamistehtävä.

Tehtävien teossa oli käytössä myös ongelmakeskeinen oppiminen, kun annettuun tehtävään piti hakea oma-aloitteisesti ja toisten mielipiteitäkin kysellen eri tietolähteitä apuna käyttäen ratkaisuja. Kävimme tehtävät läpi yhdessä pohtien ja keskustellen ja vastauksia perustellen. Korostin opetuksessani sitä, että työelämä vaatii nykyaikana paljon oma-aloitteista tiedon etsintää ja soveltamista sekä uskallusta ja kykyä tehdä omia ratkaisuja erehtymisenkin uhalla. Tehtävien teossa opiskelijat joutuivat hakemaan esim. taloushallinnon ajantasaista lainsäädäntötietoa internetin lakitietokannoista.

Harjoittelussani pyrin rakentamaan opetustilanteista sellaisia, että ne yrittäjyyskasvatuksen hengessä kannustivat sosiaaliseen kanssakäymiseen ja avoimeen keskusteluun. Painotin myös pohdinnan, kriittisen ajattelun ja kyseenalaistamisen tärkeyttä. Opetusharjoittelussani yrittäjyyskasvatuksen keskeiset käsitteet omaehtoinen, sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys loivat suunnittelulle ja toteutukselle tarvittavan viitekehyksen.

Rohkeasti kokeilemaan

Tällaisessa tekemiseen painottuvassa oppimisessa on opettajan uskallettava luopua behavioristisesta ajattelusta ja siitä, että asioiden toisto on voimaa. On siirryttävä uskomaan, että laatu korvaa määrän. Harjoitusyritys oppimismenetelmänä ei mahdollista sitä määrää toistoja, kuin esim. perinteiset kirjasta tehtävät tiliöintiharjoitustehtävät. Todellisia taloushallinnon työtehtäviä simuloivat tehtävät, joiden äärellä oppilaat itse vastuullisesti ratkovat haasteita ja hakevat tietoa – välillä onnistuen, välillä epäonnistuen – mahdollistavat paljon syvemmän muistijäljen ja aitoa oppimista aikaansaavan kokemuspohjaisen oppimistapahtuman.

Yrittäjyyskasvatuksen kohdalla on syytä myös muistaa se, että vaikka yrittäjyyskasvatukseen virheellisesti usein liitetään mielikuva ulkoisen yrittäjyyden eli yrittäjäksi ryhtymisen tavoitteesta, siitä ei ole pelkästään kysymys. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään tukemaan jokaisen opiskelijan omaehtoista, yrittäjämäistä asennoitumista omaan tekemiseen, työyhteisöön ja ympäröivään yhteiskuntaan – vastuun kantamista omasta itsestään ja omasta tekemisestään, oman paikan täyttämisestä. Omaehtoinen yrittäjyys on merkittävä siksi, että se on sisäisen yrittäjyyden ja ulkoisen yrittäjyyden (yritystoiminta) perusta.

studying-703002_1280Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta on tärkeää, että opettaja kykenevät irrottautumaan mahdollisimman paljon perinteisen opettajan ja vetäjän roolista siirtyen enemmän rinnalla kulkevaksi ja jossain määrin jopa taustalla seuraavaksi ohjaajaksi. Näin opiskelijoiden oman vastuunkantamisen rooli korostuu. Myös opettajan jo ennalta näkemiä epäonnistumisia ei pidä pyrkiä estämään vaan niiden pitäisi antaa toteutua, jolloin niitä voidaan käsitellä hedelmällisinä oppimistilanteina.

Artikkeli liittyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun, ammatillisen opettajakorkeakoulun opintoihin kuuluvaan pedagogiseen kehittämistyöhön. Aloitin opettajaopinnot syksyllä 2012, ja kuuluin opintojen aikana Helmet-oppimispiiriin. Helmet valitsi kehittämistyön aiheeksi yrittäjyyskasvatuksen, ja ryhmän muiden jäsenien tuotos on esitelty verkkolehdessä nro 16/05 2013. Koska yrittäjäksi ryhtyminen kesken opettajaopintojen muutti omia opiskeluaikataulujani, tämä artikkeli on itsenäinen tuotos samasta aihepiiristä. Työn ei ole tarkoitus synnyttää valmista toimintamallia opetuksen toteuttamiseen vaan antaa ajatuksia ja ideoita opetustyöhön.

Kirjoittaja

Mari Moilanen (tradenomi, yrittäjä) on päätoiminen yrittäjä omassa Laskenta M. Moilanen Oy:ssä. Yrittäjyyttä ennen Mari Moilanen toimi taloushallinnon opettajana Etelä-Savon ammattiopistossa ja sitä ennen muissa taloushallinnon tehtävissä yritysmaailmassa.

Lähteet

Finpec. 2014. Viitattu 14.4.2015. http://www.osao.fi/osao/finpec.html.
Jonassen, D. 1999. Mielekäs oppiminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä. Viitattu 12.4.2015. http://www.hyvan.helsinki.fi/verto/mielekasoppiminen.html.
Nuori yrittäjyys. 2015. Viitattu 14.4.2015.  http://ny-yritys.fi/mika-on-ny-yritys/.
Opetushallitus. 2013. Ammatillisen tutkinnon perusteet. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Määräys 20/011/2013.
Opetusministeriö. 2009. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. Helsinki: Yliopistopaino.
Pihkala, T. & Ruskovaara, E. 2011. Yrittäjyyskasvatusjärjestelmä opettajan tukena. Teoksessa Rytkölä, T., Ruskovaara, E. ja Järvinen, M. (toim.). Yrittäjyyskasvatus perus- ja toisella asteella – näkökulmia pedagogiikan kehittämiseen. Sastamala: Vammalan Kirjapaino Oy.
YVI. 2015. Viitattu 15.4.2015. http://www.yvi.fi/opettajille/yleiskatsaus.

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-73