Uusia taitoja tiimityöllä ja ohjelmistoprojektissa ketterästi kehittäen
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) on sujuvoitettu ICT-alan opiskelijoiden polkua kohti työelämää LIPPA-hankkeessa, jonka kehittämistyöhön on osallistettu opiskelijoita eri tavoin. Tässä artikkelissa kerromme, miten ja millaisia työelämätaitoja voidaan vahvistaa ICT-alan opiskelijaprojekteissa sekä kuinka oppilaitos voi tukea opettajien projektiosaamisen kehittymistä. Voisiko opiskelijaprojekteissa kokeilluista ja alan työelämässä keskeisistä ketterän kehittämisen menetelmistä löytyä ratkaisuja myös pedagogiikan kehittämiseen?
Opiskelijaprojektit ovat luonteva keino osallistaa opiskelijoita tiiviisti mukaan hankkeen kehittämistyöhön. Kehittelimme Jamkin Future Factory (IT) -opintojaksolle osallistavan LIPPA-toimeksiannon, jossa opiskelijatiimien oli kehitettävä prototyyppi ohjelmistopalvelusta, jonka avulla voidaan kartoittaa työelämässä hyödyllisiä osaamisia ja työelämätaitoja. Menetelmänä opintojaksolla käytettiin ketterän kehittämisen pedagogista Scrum-menetelmää.
Projekti onnistui hienosti ja opiskelijat antoivat kiitettävää palautetta omasta oppimisestaan sekä oppimisesta tiiminä. He siis saavuttivat aivan huikeita työelämätaitoja! Keskeistä projektin onnistumiselle oli opettajan ja ohjaajien vahva pedagoginen sekä digipedagoginen osaaminen, mikä mahdollisti 16 etänä toimivan tiimin hienon oppimisprosessin kevään projektissa. Oppimisen johtamisen näkökulmasta keskeistä on ymmärtää, mitä opintojaksossa tavoitellaan ja millaisilla menetelmillä niihin päästään. Yhteinen tavoite, yhteisen tekemisen ja kehittämisen mahdollistaminen ja tavoitetta tukeva resursointi ovat tukemassa tavoitteen saavuttamista.
Työelämä osallistui opintojaksolle sparraajien roolissa. Eri yritysten edustajien avulla toteutettu osittainen arvointiprosessi työn välituloksista tuo opiskelijoille tärkeän ulkopuolisen motivaattorin. Tämä kannustaa opiskelijoita toimimaan aktiivisesti toimeksiannon parissa, koska työtä ei tehdä ohjaajalle, vaan ulkopuoliselle yrityksen edustajalle.
Projektissa 16 opiskelijatiimiä työskenteli ahkerasti tammi-huhtikuun 2023 ajan opettajansa Marko Rintamäen ja kahden opiskelijatuutorin Veeti Hakalan ja Juho Pekin ohjaamina. Yritykset, Jamkin henkilöstö ja sidosryhmät pääsivät 18.4.2023 Final seminar -tilaisuudessa Dynamolla tutustumaan tuotoksiin eli Skill Collector -ohjelmistoon opiskelijatiimien esitteleminä sekä kuulemaan opiskelijoiden ajatuksia projektista ja taitojensa kehittymisestä. Tilaisuus oli hieno kokoontuminen työelämätoimijoiden, opiskelijoiden ja opettajien välillä.
Laatua ICT-opintoihin työelämärajapinnasta – LIPPA -hanketta toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-Instituutti ja ammatillinen opettajakorkeakoulu ja se saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta.
Opiskelijan kyky oman osaamisensa sanoittamiseen avaimena työelämään?
LIPPA-hankkeen toimeksiannon avulla ohjattiin opiskelijat tutustumaan, millaista osaamista ICT-alan osaamiseltaan leveässä ja moninaisessa työelämässä tarvitaan ja millaisia työelämätaitoja heidän tulisi itselleen hankkia suhteessa omiin tavoitteisiinsa. Projektityöskentelyn toimeksiannolla pyrittiin myös vahvistamaan opiskelijan omaa kykyä osaamisensa sanoittamiseen ja näin parantamaan mahdollisuuksia toimia vuorovaikutuksessa alan yritysten ja oppilaitoksen kanssa.
Toimeksiannon taustalla käytettiin SFIA-osaamiskehikkoa, jota IT-instituutin ohjaajat ovat arvioineet. Osaamiskehikkoon liitettiin myös yleiset työelämätaidot (soft skills) (ks. myös Rintamäki & Frilander 2023). Toimeksiannon avulla kerättiin samalla tietoa siitä, miten kehikko soveltuu opetuksen suunnittelun tueksi.
Toimeksianto opiskelijatiimeille
Toimeksiannossamme opiskelijatiimeiltä toivottiin kehitystyön tuloksena seuraavaa:
”Ohjelmistopalvelu, jonka avulla ICT-alan yritys voi vaivattomasti ja nopeasti kertoa, millaista osaamista he tarvitsevat vastavalmistuneelta ammattilaiselta. Tiedon keräämisen tulisi olla yritykselle vaivatonta eli tapahtua nopeasti ja helposti.
Vastaavasti yritykseltä kerätyn datan tulee olla helposti käytettävissä koulutusorganisaatiossa (Jamkissa), niin että sitä voidaan käyttää opetuksen kehittämiseen yksittäisillä opintojaksoilla ja sisällöissä, sekä opetussuunnitelmatyössä.”
Tärkeänä tavoitteena oli myös uraohjauksen näkökulmasta luoda opiskelijalle merkityksiä opiskeltavien sisältöjen, opiskelijan omien taitojen ja työelämän osaamisvaatimusten kesken.
Projektioppiminen – tiimeissä oppien ja ketterästi kehittäen
Tiimityön on todettu tukevan moniammatillista työotetta ja lisäävän itseohjautuvuutta. Tiimin yhteishenki, turvallinen ilmapiiri ja toimivuus koettiin tärkeiksi toimivan tiimin tekijöiksi. Samoin vastuun antaminen enemmän opiskelijoille lisäsi heidän rohkeuttaan ja vastuunkantoaan. (Kuukkanen ja Hynynen 2016.) Tiimin muodostamisessa tärkeää on valita kriteerit, joilla toimiva tiimi muodostuu.
Yhteishengen muodostumista ja toimivuutta tukevat yhteiset pelisäännöt. Ne kannattaa rakentaa yhdessä tiimin kanssa. Luottamus ja kunnioitus toisia kohtaan ja erilaisten osaamisten ja vahvuuksien hyödyntäminen kuuluvat toimivan tiimin pelisääntöihin.
Group was amazing. We had our bumps, but we came through.
Interesting, learning, understanding, expressing myself and teamwork.
Oli mukavaa ja apua oli saatavilla helposti ja paras lopputulos löydettiin ryhmänä.
Jamkin Future Factory ja ketterän kehittämisen Scrum-malli opiskelijoiden osaamisen kehittämisessä
Jamkin opiskelijoiden opintoihin kuuluva Future Factory -opintojakso ohjaa opiskelijat toimimaan monialaisessa tiimissä toteuttaen yritysten ja yhteisöjen asettamia toimeksiantoja. IT-Instituutin tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden Future Factory -toteutus sijoittuu toisen opiskeluvuoden keväälle. Tässä Future Factory -toteutuksessa on painopiste vahvasti ohjelmistopalvelujen kehittämisessä.
Opintojaksolla opetus perustuu ns. ketterän kehittämisen (Agile development) perusteille ja toimintatavoille. Tiimien työskentelyssä sovelletaan aktiivisesti erilaisia ketterän kehittämisen toimintatapoja: ”perinteisen” opetuksen sijaan oppiminen tapahtuu todellista työympäristöä simuloivassa toiminnassa.
Ketterä kehittäminen on käsitteenä jo 20 vuotta vanha ja se on tänä aikana sulauttanut sisäänsä useita käytänteitä, jotka sisältävät vahvoja elementtejä tiimioppimisen edistämiseen. Yksi paljon käytetty ketterä menetelmä on ns. Scrum-metodi ja siihen olennaisesti liittyvät eri ”rituaalit”.
Perinteisesti projektin aikaikkuna ymmärretään ajanjaksona, jonka aikana alkuvaiheesta siirrytään loppuun määriteltyjen vaiheiden kautta. Tavoitteet pyritään ennakkoon määrittelemään tarkasti ja tunnistamaan mahdolliset eteen tulevat riskit. Ketterän kehittämisen toiminta muuttaa suunnittelun ja toteutuksen koskemaan lyhyempia ajanjaksoja, joiden aikana voidaan reagoida esiintulleisiin haasteisiin ja suuntaamaan tavoitteet tarvittaessa uudelleen. Lopputuloksena on pyrkimys tuottaa toimeksiantajaa parhaiten palveleva tulos. Alkuvaiheessa asetettu tavoite voi siis olla jotain muuta, mutta asetetuilla resursseilla se saattaa palvella toimeksiantajaa paremmin.
Ketterää kehitystä voi hyvällä syyllä kutsua myös filosofiaksi ja Scrum on tärkeä menetelmä sen sisällä. Scrum-menetelmä määrittelee yleiset raamit sille, miten projektin aikana tehtävää työtä ohjataan kohti asetettua tavoitetta. Scrum tarjoaa prosessin lisäksi toiminnan arvioinnille eri näkökulmia. Näin voidaan havainnoida tehtävän työn vaativuutta; kuka työtä tekee, kuinka työ etenee ja milloin se on tehty. (Northeastern University Graduate Programs 2021.)
Scrumin metodeja ovat
- Daily Scrum: Päivittäinen tiimin sisäinen tilannekatsaus
- Sprint: Jaetaan projekti 2-3 viikon mittaisiin ”pyrähdyksiin” (sprint), joissa keskitytään asetettuihin tavoitteisiin
- Sprint Planning: Jokainen sprintti suunnitellaan tiimitasolla tuoteomistajan asettamien tavoitteiden (Epics) pohjalta
- Retrospective: Tiimit arvioivat sprinttien lopussa miten toimintaa voidaan kehittää tai tarvittaessa muuttaa
- Sprint review: Sprintin aikana saavutetut tavoitteet katselmoidaan yhdessä tuoteomistajan kanssa
- Product Owner: Tuoteomistaja tuntee toimeksiannon ja edustaa toimeksiantajaa kehitystiimille.
Oppilaitosten hallinnon yleisesti omaksuma LEAN on myös yksi ketteristä menetelmistä, joka voidaan nähdä organisaation ohjausmallina ja itse ketteriä menetelmiä sovelletaan tiimitason ohjauksessa. (Schwaber & Sutherland 2020).
Ketterän kehittämisen eri toimintatapoja soveltaen voidaan toteuttaa ongelmalähtöinen projektioppimisympäristö, jonka avulla opiskelijat oppivat vahvasti työelämän käyttämää työskentelytapaa. Todellisessa työelämässä ohjelmistoprojektin ohjaukseen liittyy myös aktiivinen tilannekuvan koostaminen ja liiketalouden näkökulma. Tätä voidaan hyödyntää myös opiskelijoiden osallistamiseen ja motivointiin. Projektin tilannekuvan koostamiseksi tarvitaan kuitenkin eri työvälineitä, jotka mahdollistavat tarvittavan tiedon keräämisen ja tiedon visualisoinnin. Tilannekuva projektin etenemisestä toimii hyvin esimerkkinä esimerkiksi datalähtöisen tiedolla johtamisen mahdollisuuksista.
Prosessin eteneminen
Scrum -menetelmässä oppiminen jaetaan osatavoitteisiin, joita seurataan. Edistymisen seuranta toteutui Future Factory -projektin työskentelyssä viikon sprinteissä. Tiimit toimittivat viikoittaiset raportoinnit Product Ownerille (tässä projektissa opettaja). Jokainen maanantai aloitettiin klo 9 tarkastelemalla yhdessä välitavoitteita ja niiden saavuttamista tiimeittäin. Tiimit olivat päivittäneet Product Ownerin luomaan Status Dashboard -tauluun sprintin tilanteensa viikoittain kolmen asian osalta: mitä olemme saavuttaneet?, Onko meillä ongelmia/haasteita? sekä seuraavat askeleet.
Etänä työskentelevät tiimit kokoontuivat joka maanantai ja tiistai työskentelemään yhdessä tavoitteiden eteen. Heillä oli opintojaksolle luotuna oma alikanava Teamsissa yhteistä työskentelyä varten. Sen lisäksi he saivat vapaasti käyttää myös muita työvälineitä. Opiskelijat kertoivatkin innostuneesti monenlaisista työvälineistä, joita heillä oli käytössään esim. reaaliaikaisen työskentelyn tueksi.
Tiimit täyttivät myös fiilismittaria omasta etenemisestään, jota opettaja ja ohjaajat seurasivat. Fiilismittari oli toteutettu Gitlab/PowerBI-työkaluilla ja siitä tiimit ja ohjaajat visuaalisesti näkivät opiskelijoiden fiilisten etenemisen erivärisinä nousevina ja laskevina käyrinä. Hälyttävä lasku käyrässä johti ohjauskeskusteluun tiimin kanssa.
Prosessin päättäminen ja arviointi
Tiimien toiminta tähtäsi loppuseminaariin (Final seminar). Seminaarissa opiskelijat esittelivät toteuttamansa ohjelmistopalvelun käytännössä. Työelämäedustajat ja sidosryhmät tutustuivat toteutuksiin ja keskustelivat tiimien kanssa. Tämä on tärkeä palautteen saamisen paikka tiimeille.
Kokonaisuutena opintojakson arviointi koostui aktiivisuudesta ja ohjelmistokehitysprojektin tuloksista. Aktiivisuuden osalta mitattiin tehtyjä työtunteja (min 100h – max 250h) tiimin kesken koko prosessin aikana. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten tiimin tekemät tunnit projektin aikana ovat suhteessa tiimin tulokseen. Jokainen tiimi teki myös projektin loppuarvioinnin. Lisäksi jokainen opiskelija dokumentoi oppimistaan oppimispäiväkirjaan. Se sitoo opiskelijan arvioimaan omaa oppimisprosessiaan, oman osaamisensa kehittymistä sekä omaa työpanosta prosessissa sekä suhteessa toisiin ryhmän jäseniin.
Ongelmanratkaisutaidot on yksi keskeinen työelämäosaaminen, jota tällä opintojaksolla pääsee harjoittelemaan. Arviointiin liittyen opintojakson tiedoissa todetaankin, että mikäli tiimi kohta tiimityöskentelyssään haasteita, mutta selättää ne kunnialla, on se pelkästään hyvä meriitti (Assessment of the course 2023).
Työelämä mukana prosessissa
Eri yritysten edustajia pyydettiin projektin aikana osallistumaan erilaisiin katselmointeihin, jotka ovat osa ketterää kehittämistä. Nämä eri katselmoinnit toimivat hyvinä kurkistuspisteinä projektin toimintaan ja samalla tuovat ammattilaiset osaksi työskentelyä luonnollisella tavalla. Samalla ammattilaiset voivat nostaa reaalimaailman esimerkkejä tai huomioita tiimeissä tehdystä työstä.
Projektin tuloksena Skill Collector -työväline osaamistarpeen kartoitukseen
Syksyn aikana 2022 tehtiin Jamkin IT-Instituutin vaikutusympäristössä eri ohjelmistoalan yrityksissä osaamiskartoitustyöpaja, jossa selvitettiin yrityksissä tarvittavaa osaamista. Tämä kartoitus johti ajatukseen toteuttaa työkalu osaamistarvekartoitukseen. Tämä kehitysidea päätettiin ottaa pohjaksi LIPPA-hankeen toimeksiannolle.
Toimeksiantona toteutettu Skill Collector-työkalun prototyyppi mahdollistaa tarvittavan osaamistarpeen kartoittamisen eri sidosryhmiltä. Työkalun kehitys jatkuu edelleen kesän 2023 aikana WIMMA Lab-projektioppimisympäristön projektina, ja toivomme palvelun olevan käytössä syksyn aikana.
Kaikki 16 ryhmää tuottivat itsenäisen toteutuksen, joista esimerkkinä on nostettu Gang de Farine -ryhmän toteuttama ratkaisu.
Kaikki ryhmät ja toteutukset ovat nähtävillä opintojakson verkkosivustolla.
Opiskelijat kokivat projektin antoisaksi – myös etätyöskentely sujuvaa
Opintojakso sai opiskelijoilta todella hyvää palautetta. 15 tiimiä piti sitä positiivisena kokemuksena, yksi tiimi neutraalina. Projekti oli useimmille ”työläs mutta todella antoisa kokemus”. Sitoutumisen ja motivaation näkökulmasta merkittävää on, että ainoastaan 1 opiskelija 100 opiskelijasta keskeytti 3 kuukautta kestävän projektin.
Opiskelijat kokivat työelämätaitojensa kehittyneen hyvin. Moni koki oppineensa paljon uusia oman alan substanssiin liittyviä taitoja. Uraohjauksen näkökulmasta moni opiskelija myös kertoi ymmärtäneensä, mihin haluaa keskittyä jatkossa opinnoissaan. Ryhmän motivoiva ja oppimista tukeva rooli tunnistettiin monissa palautteissa. Melko monet kertoivat, että projekti oli työläs, koska sen aikana joutui opiskelemaan hieman liikaakin uutta asiaa aivan alusta asti. Tämä johtui pitkälti siitä, että 2. vuoden opiskelijoille ei vielä ole ehditty opettaa kaikkea projektiin liittyvää.
Mielenkiintoista opiskelijoiden palautteissa oli, että lähes kaikki tiimit kertoivat etätiimien työskentelyn onnistuneen hienosti. Opiskelijat kertoivat monista eri työvälineistä, joita olivat hyödyntäneet opintojakson Teams-kanavien lisäksi. Etätiimien työskentelyn onnistumiseen vaikutti suuresti opintojaksolla käytetty pedagogisesti tiimityötä ohjaava scrum-menetelmä sekä opintojakson opettajan ohjaus menetelmän hyödyntämiseen.
Opintojaksoon liittyi palautekysely, jossa tarkastelun kohteeksi oli valittu joukko työelämätaitoja sekä ammatillisia taitoja (kuva 5). Opiskelijat arvioivat palautteessa oman osaamisen kehittymistä näiden valittujen tarkastelukohteiden pohjalta. Taitojen edistymistä tarkasteltiin arvointiasteikolla, jossa -1= taantunut ja +3 = 3 jättiaskel. Tuloksista voidaan osoittaa vahvaa kehitystä viestinnän, yhteistyön ja tiimityöskentelyn osalta.
Opettajan pedagoginen digiosaaminen työelämäosaamista kehittävien menetelmien käytössä
Ketterän kehittämisen menetelmä on ohjelmistokehitysalalla paljon käytetty ja sopiva menetelmä, jonka avulla opiskelijoiden työelämävalmiudet vahvistuvat niin yleisten työelämätaitojen kuin substanssiosaamisen näkökulmista. Menetelmän käyttö edistää näin ollen opiskelijoiden osaamisten kehittymistä ja sitä kautta sujuvia siirtymiä koulutuksesta työelämään.
Opettajalta työelämäosaamista kehittävän menetelmän ammattitaitoinen käyttäminen vaatii työelämän tuntemusta ja vuorovaikutustaitoja työelämän suuntaan, oppijalähtöisen pedagogiikan osaamista sekä yleisiä työelämätaitoja, kuten muutoskyvykkyyttä, luovuutta, yhteistyökykyä työelämän toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, kollegiaalista tiimityötä sekä muutosjoustavuutta.
Mitä opintojakson opettaminen tarkoittaa opettajan pedagogisena digiosaamisena? Pedagoginen digiosaaminen voidaan nähdä kykynä suunnitella, toteuttaa ja soveltaa johdonmukaisesti opetusta, jossa hyödynnetään digiteknologiaa. Kouluopetuksen eurooppalaisella verkkofoorumilla digitaalisen koulutuksen asiantuntija Lidija Kralj nostaa esiin, että ketterän ohjelmistokehityksen periaatteita voitaisiin soveltaa myös koulutukseen. Tällöin korostettaisiin
- yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja
- toimivia aktiviteetteja/lähestymistapoja enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota
- yhteistyötä oppilaiden kanssa enemmän kuin oppimistuloksia
- vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa.
Ketterän lähestymistavan soveltaminen opettajien pedagogisen digiosaamisen kehittämiseen tarkoittaa, että opettajien on hankittava digiosaamista, kokeiltava sitä opetuksessaan, reflektoitava tekemäänsä, keskusteltava kokeiluista oppilaiden kanssa, kehiteltävä parannusehdotuksia ja tehtävä uudelleen paranneltu kokeilu: ”tee, hanki palautetta, paranna, toista.”(Kralj 2021.)
Ajatuksemme hankkeemme myötä on, että tällainen osaamisen kehittäminen onnistuu mielekkäästi kokemuksia jakamalla ja yhdessä tehden. LIPPA-hankkeessa käynnistimme opettajien Verstas-työpajoissa yhteisten kokeilujen ja pedagogisten ideoiden jakamisen käytännettä ICT-alan opettajien kesken.
Oppimisen johtaminen
When you look at the stars and the galaxy, you feel that you are not just from any particular piece of land, but from the solar system.
Kalpana Chawla
Edellä kuvattu projektimainen tiimioppimisen prosessi on pedagogiikkaa, joka erityisesti lisää opiskelijoiden sellaista osaamista, jota tarvitaan verkostomaisessa ja moninaistuvassa työelämässä. Näitä työelämätaitoja ei opita yksin opiskelemalla, vaan vuorovaikuttamalla aktiivisesti toisten oppijoiden ja työelämän kanssa – yhteisin pelisäännöin ja menetelmin, joita esimerkiksi Scrum tuo oppimiseen.
Modernin oppimiskäsityksen yhteiskunnallinen vaikutus näkyy selkeimmin modernien organisaatioiden toiminnassa. Modernit organisaatiot ovat poistaneet erillisiä, hierarkisia rakenteita ja pyrkineet luomaan uusia ja innovatiivisia yhteisen toiminnan muotoja. Näin on syntynyt tiimi- ja verkosto-organisaatiota, joissa korostuu kollektiivisuus ja aktiivinen kollektiivinen ennakkosuunnittelu. Kyvykkyys uudistua ja oppia toiminnasta on tiimi- ja verkosto-organisaatiolle tyypillinen ominaisuus. Osaaminen käsitteenä on tullut ammattitaidon tai asiantuntijuuden oheen, ja usein se ymmärretään yleisempänä ja laajempana käsitteenä kuin esim. ammattitaito. Olettamuksena osaaminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä, sekä formaalin koulutuksen että informaalin kokemisen ja kehityksen tulosta, pelkän tietämisen sijaan laajempaa, sosiaalisesssa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tekemisen hallintaa. Se on joustavuutta, epävarmuuden sietoa ja muutoshalukkuutta, sekä jatkuvaa arviointia, reflektointia ja edelleen kehittämistä. Osaaminen on jossain määrin kontekstisidonnaista, ja osaamisen arviointi on vahvasti yhteydessä toimintakulttuuriin (=kollektiivinen asiantuntijuus). Asiantuntijoiden verkostotyössä merkittävää on kyvykkyyden kehittäminen oppimisen kautta. Oppiminen ja kyvykkyys rakentuvat älykkäässä yhteisössä kollektiivisen tekemisen tuloksena. Kyvykkyys on siis yhteisön, ei niinkään yksilön ominaisuus. Sen vuoksi yksilöiden tärkein taito on toimia yhdessä. (Helakorpi 2009).
Euroopan komission digitaalisen koulutuksen asiantuntija Lidija Kralj (2021) nostaa esiin käsitteen pedagoginen digiosaaminen. Se on kykyä suunnitella, toteuttaa ja soveltaa johdonmukaisesti opetusta, jossa hyödynnetään digiteknologiaa. Kyse ei ole muuttumattomista asenteista, tiedoista ja taidoista, vaan ketterästä kyvystä omaksua uutta. Ketterän ohjelmistokehityksen julistus esittelee parempia tapoja tehdä ohjelmistokehitystyötä. Samoja periaatteita voitaisiin soveltaa koulutukseen.
Ketterän lähestymistavan keskeiset ajatukset (opetusalalle sovellettuna):
- yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja
- toimivia aktiviteetteja/lähestymistapoja enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota
- yhteistyötä oppilaiden kanssa enemmän kuin oppimistuloksia
- vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa.
Voisimmeko soveltaa vastaavaa lähestymistapaa myös opettajien pedagogisen digiosaamisen kehittämiseen? Vastaavan lähestymistavan soveltaminen tarkoittaisi, että opettajien on hankittava digiosaamista, kokeiltava sitä opetuksessaan, reflektoitava toimintoja, keskusteltava niistä oppilaiden kanssa, ratkaistava, miten niitä voi parantaa, ja käytettävä niitä uudelleen. Toimittava siis ketterän metodologian mukaisesti: tee, hanki palautetta, paranna, toista.
Ketterän pedagogiikan mahdollisuudet modernisti toimivan koulutuksen johtamisen välineenä ovat ilmeiset. Tänä päivänä se käsittää sekä pedagogisen osaamisen että digitaalisen osaamisen. Näiden osaamisten kehittymisen mahdollistaminen ja vahvistaminen opettajille on avainroolissa opetuksen kehittämisessä.
Oppilaitosten toimintatapojen, pedagogiikan ja osaamisen kehittämisellä on yhteys myös oppilaitosyhteisöjen hyvinvointiin. Oppilaitosten kehittämisessä puhuttava opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen on ollut käsittelyssä myös LIPPA-hankkeessa. Opiskelijoiden kanssa yhteistyössä tehdyn käytännönläheisen kehittämistyön ja kokeilujen myötä olemme havainneet, että ammattikorkeakoulun arjen toimiva pedagogiikka on parasta tukea opiskelijan hyvinvoinnille ja siihen panostamalla sujuvoitamme opiskelijoiden siirtymää työelämään.
Kirjoittajat:
Hanna Frilander, tuntiopettaja, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jamk
Marko Rintamäki, lehtori, Informaatioteknologian Instituutti, Jamk
Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina LIPPA-projektissa.
Lähteet:
Agile vs. Scrum: What’s the Difference? 2021. Graduate Programs Staff. Blogi, Northeastern University. 2021. Viitattu 29.4.2023. https://www.northeastern.edu/graduate/blog/agile-vs-scrum/
Assessment of the course. 2023. ZZPP0920 Future Factory IT Project. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.5.2023. https://zzpp0920.pages.labranet.jamk.fi/en/00_general/assesment/.
Helakorpi, S. 2009. Osaaminen ja sen tunnistaminen työelämän ja koulutuksen yhteisenä haasteena. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu. UAS Journal 4/2009, arkisto. Viitattu 7.6.2023. http://uas-arkisto.fi/wp-content/uploads/www_arkisto.uasjournal.fi/osaaja_2009-4/Helakorpi PDF.pdf.
Boggs, W., Van Djik, G., Magnuson, P., Manly, J., Miller, J., Sumare, K., Thayer, B. & Vizdos, M. 2021. The Agile Educator Guide. An Agile Framework for Modern Education. Scrum Alliance. Viitattu 29.4.2023. https://www.scrumalliance.org/ScrumRedesignDEVSite/media/ScrumAllianceMedia/Certification/Guide_to_Agile_K-12_Education.pdf.
Kralj, Lidija. 2021. Onko nyt ketterän pedagogisen digiosaamisen aika? Viitattu 12.5.2023. Onko nyt ketterän pedagogisen digiosaamisen aika? (schooleducationgateway.eu)
Kuukkanen, T., & Hynynen, P. 2016. Moniammatillinen tiimioppiminen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja opettajien kokemana. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 18(1), 53–61. https://journal.fi/akakk/article/view/88249.
Mitä ovat ketterät menetelmät? – Scrum, Lean ja muut tutuksi. 2021. Koulutus.fi-sivusto. Keystone Education Group. Viitattu 29.4.2023. https://www.koulutus.fi/oppaat/projektinhallinta/ketteratmenetelmat-19939.
Rintamäki, M. & Frilander, H. Vastavalmistuneen ammattilaisen osaaminen ICT-alalla. Opekorkeassa tapahtuu -blogi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.6.2023. https://blogit.jamk.fi/aokkhankkeet/vastavalmistuneen-ammattilaisen-osaaminen-ict-alalla.
Schwaber, K. & Sutherland, J. 2020. The Scrum Guide. Scrum.org. Viitattu 25.5.2023. https://www.scrum.org/resources/scrum-guide.
SFIA 8. n.d. SFIA. The global skills and competency framework for the digital world. SFIA Foundation. Viitattu 31.3.2023. https://sfia-online.org/en/sfia-8.