10-vuotiasta Elo-verkkolehteä toimitetaan yhteistyössä
Vuodesta 2011 alkaen toiminut – ja nyt siis jo 10 vuotta täyttävä – Elinikäisen ohjauksen verkkolehti Elo tarjoaa monipuolisen alustan julkaisuille ja keskustelunavauksille ohjauksen ja elinikäisen oppimisen kentällä. Verkkolehteä toimitetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK), mutta sen artikkeleiden kirjoittajista useimmat tulevat ammattikorkeakoulun ulkopuolelta, monipuolisesti opetus- ja ohjausalan koulutus- ja tutkimusorganisaatioista sekä kehittämishankkeista.
Alusta alkaen verkkolehteä on haluttu suunnitella ja tuottaa yhteistyössä kutsuen aina mukaan toimituskuntayhteistyöhön muutamia kumppaneita verkostosta. Vuonna 2020 tämä laaja toimituskunta kokoontui kaksi kertaa, ja yhteistyöhön lähti mukaan myös uusia toimijoita. Senpä vuoksi juhlavuonna 2021 ajattelimme välittää toimituskuntamme tervehdyksen myös lukijoillemme!
Tutustu meihin ja lue myös, millaisia juttutoiveita ja ajatuksia toimituskunnallamme on elinikäisestä ohjauksesta. Voit muuten jutella artikkeliehdotuksistasi myös näiden toimituskuntamme jäsenten kanssa!
Tutustu toimituskuntaan!
Anna-Kaisa Tiihonen
Verkkolehden päätoimittaja, projektitiedottaja
Työssäni JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun projektitiedottajana teen TKI-toimintaamme liittyvää viestintää ja toimin viestinnän ja julkaisutoiminnan tukena yli 30 TKI-hankkeellemme. Niiden joukossa on erilaisia ohjauksen ja pedagogiikkaan liittyviä kehittämishankkeita, ja tutkimustoimintamme viestinnän tuen myötä kytkeydyn myös ammatilliseen koulutukseen, opettajankoulutukseen ja ohjaukseen liittyvään työhön.
Elo-verkkolehden taipaleella olin mukana jo sen alkuvuosina, sillä perustimme sen tuolloin käynnissä olleessa ESR-rahoitteisessa aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisohjelmassa. Opettajakorkeakoulu oli Opin ovi -projektiperheen koordinaatioprojektin päätoteuttaja, ja verkkolehti kehitettiin kehittämisohjelman julkaisemisen tarpeisiin.
Elo-verkkolehden päätoimittajana vastaan pääsääntöisesti sen viestinnästä ja artikkeleiden toimitustyöstä: esimerkiksi artikkeliehdotusten käsittelystä, tekstien toimittamisesta ja kuvituksista. Tiesitkö muuten, että kirjoittaminen verkkolehteemme voi auttaa myös kirjoitustaitojen kehittämisessä – kirjoittamiskokemus karttuu ja saat toimittajalta aina palautetta artikkelistasi.
Sirpa Laitinen-Väänänen
Johtava tutkija
Toimin JAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa johtavan tutkijan tehtävässä. Verkkolehden toimituskuntaan tuonkin soveltavan tutkimuksen näkökulmaa sekä ajatuksia artikkeleiden antaman käytännön sovellettavuuden ja siirrettävyyden edistämiseen.
Kehittävän-tutkimus- ja tutkivan-kehittämistyöni kohteena ovat aikuiset ja heidän osaamisensa kehittäminen, jonka ymmärrän tapahtuvan oppimisen kautta elinikäisesti. Oppimista tukee ohjaus, mutta oppimista voi tapahtua myös ilman ohjausta.
Millaiset tekijät tukevat oppimista työn äärellä, millainen ohjaus/mentorointi/ moniammatillisuus näyttäisi tukevan oppimista sekä osaamisen kehittymistä, on kiinnostavaa.
Satu Ryynänen
Asiantuntija
Työskentelen viestinnästä vastaavana asiantuntijana Suomen Euroguidance-keskuksessa Opetushallituksessa. Kansainvälinen Euroguidance-verkosto tukee ohjauksen ammattilaisia kansainvälistymisessä ja kansainväliseen osaamiseen liittyvien teemojen ohjauksessa.
Aloitin nykyisessä tehtävässäni ja Elo-verkkolehden toimituskunnassa syksyllä 2020. Olen innolla mukana tekemässä tätä julkaisua, joka tuo oman tärkeän panoksensa ajankohtaiseen keskusteluun elinikäisen ohjauksen kentän eri toimijoiden välillä.
Euroguidance tekee työtä koko ohjauksen kentän ammattikunnan kanssa ja kaikkia ohjausalan ammattilaisia varten. Koulutamme TNO-ammattilaisia kansainvälistymisen kysymyksistä ja viestimme alan ajankohtaisista asioista Suomessa ja kansainvälisesti. Yksi osa tehtäväkenttäämme on vaikuttaa kansalliseen ohjausalaa koskevaan päätöksentekoon.
Suomi ja suomalaiset linkittyvät yhä enemmän globaaleihin ilmiöihin, ja myös oma yhteiskuntamme on yhä monikulttuurisempi.
Näen, että kansainvälistymisen eri näkökulmia sekä kansainvälisen ja monikulttuurisen osaamisen merkitystä olisi tärkeää tuoda ohjaustyössä vielä vahvemmin esiin. Kansainvälisen kokemuksen kartuttamisen vaihtoehtoja on lukuisia perinteisten opiskeluun liittyvien ulkomaanvaihtojen lisäksi – myös muille ryhmille kuin koululaisille ja opiskelijoille. Toivoisin, että ohjaajat nostaisivat useammin esiin kansainvälistymisen mahdollisuuksia myös kotimaassa.
Maija-Liisa Siitari
Koulutussuunnittelija
Toimin koulutussuunnittelijana JAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, käynnissä on 10. työvuosi tässä yksikössä. Työhöni kuuluu pedagogisten täydennyskoulutusohjelmien suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi eri kouluasteiden opetus- ja ohjaushenkilöstölle yhdessä muiden asiantuntijoidemme kanssa. Keskeinen asiakaskuntamme on ammatillisen toisen asteen henkilöstö. Toteutamme koulutuksia myös ammattikorkeakoulujen, perusasteen ja lukiokoulutuksen sekä vapaan sivistystyön henkilöstölle. Vastuullani olevat täydennyskoulutusohjelmat keskittyvät ohjaukseen ja uraohjaukseen, uudistuvaan ammatilliseen koulutukseen, työelämätaitoihin, ohjauspalvelujärjestelmien kehittämiseen, oppilaitosyhteisöjen johtamiseen sekä verkosto-osaamisen kehittämiseen.
Jatkuvan oppimisen ajatus on keskiössä omassa työssäni. Nopeasti ja välillä ennakoimattomastikin muuttuvassa työelämässä tarvitaan muutos- ja uudistumiskykyä koko työuran ajan. Tarjoamme osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia oppilaitosten ja muiden organisaatioiden henkilöstölle uranaikaista osaamista vahvistamaan ja päivittämään.
Kun ajattelen tulevaisuuden kehittämiskohteita elinikäisessä ohjauksessa, nousee yhtenä asiana esille koulutuksessa aliedustettujen ryhmien tarpeet. Kiinnitin tähän huomiota 2020 julkistetuissa valtioneuvoston jatkuvan oppimisen uudistuksen linjauksissa. Kaiken kaikkiaan ohjaus on edelleen hajanaista, ja siksi on tärkeää kehittää aikuisten osaamisen kehittämistä koskevia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Myös yksilöiden urasuunnittelutaidot ja niiden vahvistaminen ja tukeminen nopeasti muuttuvassa työelämässä on ensiarvoisen tärkeää.
Marianna Raivio
Jatkuvan oppimisen kehittämisasiantuntija
Syyskuusta 2020 alkaen olen toiminut Keski-Suomen ELY-keskuksessa Työllisyys-, osaaminen- ja kulttuuri -yksikössä jatkuvan oppimisen kehittämisasiantuntijan tehtävässä. Aiemmassa koulutusasiantuntijan tehtävässäni olin mukana myös Keski-Suomen ELO-toiminnassa. Alueen toimijat sekä osaamisen kehittämisessä että ELO-toiminnassa ovat minulle siis tuttuja jo entuudestaan. Näkökulmani jatkuvaan oppimiseen on pitkälti työelämän tarpeista lähtevässä osaamisen kehittämisessä ja jatkuvan oppimisen sekä erilaisen ohjauksen teemoissa, esim. ennakointitieto ja tulevaisuusnäkökulma, lyhytkestoinen ja joustava ei-tutkintotavoitteinen koulutus, aliedustetut ryhmät.
Jatkuva oppiminen ja elinikäinen ohjaus linkittyvät vahvasti toisiinsa, koska osaamisen kehittämisessä tarvitaan aina myös ohjausta. Jatkuva oppiminen painottuu erityisesti työikäisten osaamisen kehittämiseen, ja jatkuvan oppimisen uudistuksessa pyritään huomioimaan myös esim. osaamisen kehittämisessä aliedustettuja ryhmiä. Oma roolini on olla mukana alueellisissa verkostoissa: kartoittaa jatkuvaan oppimiseen liittyviä, jo olemassa olevia, alueellisia verkostoja ja mahdollisesti auttaa luomaan tarvittavia, puuttuvia verkostoja (esim. eri toimijoiden palveluiden nivelkohdissa). Alkuvuonna 2021 toteutimme kyselyn jatkuvasta oppimisesta alueen eri toimijoille. Olen mukana myös valtakunnallisissa jatkuvan oppimisen verkostoissa, esim. ELY-keskusten jatkuvan oppimisen koordinaattoriverkostossa sekä ministeriötason (OKM, TEM, STM) kehittämistyössä. Niihin pyrin viemään tietoa esim. aluetason toiminnasta tai tarpeista ja toisaalta osaltani välitän valtakunnallista tietoa alueellisesti. Ministeriötasolta saatavat jatkuvan oppimisen uudistuksen linjaukset ja tiekartta vaikuttavat myös alueelliseen toimintaan. Toisaalta alueiden erilaisuus ja hyvät käytännöt pitäisi saada näkyviin myös valtakunnan tasolla.
Muutokset työelämässä ja väestönkehityksessä tulevat vaikuttamaan siihen, miten Suomi pärjää tulevaisuudessa. Osaaminen ja sen kehittäminen tulevat olemaan keskiössä sekä yksilötasolla että yhteiskunnan näkökulmasta. Elinikäisen ohjauksen tulee kehittyä ja uudistua, jotta sen avulla pystytään tukemaan, neuvomaan ja ohjaamaan yksilöitä, yrityksiä ja organisaatioita erilaissa muutostilanteissa.
Ohjauksen tulisi olla monipuolista ja helposti saatavilla erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin.
Olen ilokseni saanut huomata, miten aktiivisesti eri tahot ovat Keski-Suomessa jatkuvan oppimisen teemoissa jo nyt mukana ja niitä toteuttamassa. Myös elinikäisen ohjauksen ja jatkuvan oppimisen vahva linkittyminen toisiinsa on vahvistanut käsitystäni siitä, että niitä pitää kehittää yhdessä, ei toisistaan erillisinä asioina. Tässä olisi mahdollisesti aihioita tuleviin Elo-verkkolehden julkaisuihin – voisimme esitellä esim. Keski-Suomessa jo kehitettyjä hyviä käytäntöjä.
Jari Karttunen
Lehtori
Toimin kouluttajana JAMKin ammatillisen erityisopettajan koulutuksessa, musiikki- ja tanssipedagogien koulutuksissa sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön täydennyskoulutuksissa. Olen asiantuntijana myös erityisen tuen, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuushankkeissa. Olen toiminut koko työurani opetuksen ja kasvatuksen parissa – ensin taiteen perusopetuksen opettajana, sitten ammatillisessa koulutuksessa ja vuodesta 2018 lähtien opettajankouluttajana. Minulla on taiteen alan maisteritutkinnot tanssitaiteessa ja taidepedagogiikassa, ja olen pätevöitynyt ammatillinen erityisopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja.
Elinikäinen oppiminen on työni keskiössä: pohdin tiedon soveltamistaitoja, oman osaamisen tunnistamista ja kuinka osaaminen ja pätevöityminen kehittyvät tulevaisuudessa. Nautin koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta sekä yhteistyöstä erilaisten ihmisten ja tiimien kanssa. Tällä hetkellä pohdin myös jatkuvan oppimisen merkitystä ja asemointia toimintaympäristöissäni. Minulle on luontevaa koulutusten markkinointi, kirjoittaminen sekä koulutusten sisältöjen kehittäminen, unohtamatta etäoppimisen pedagogista kehittämistä.
Jäsentäessäni omaa ajatteluani ja olemassaoloani ovat liikunta, taide ja filosofia minulle merkityksellisiä – jokaiseen päivääni kuuluu tanssia, jumppaa tai joogaa, ja ohjaan myös liikuntaa. Koska uudet asiat, ilmiöt ja tutkimukset kiinnostavat minua, luen monipuolisesti kehittääkseni omaa soveltavan tutkimuksen ja kirjoittamisen praktiikkaani.
Hannele Torvinen
Päällikkö, Tutkimus ja kehittäminen
Työni JAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on tutkimus- ja kehittämishankkeiden ideointia, valmistelua ja hankesalkun johtamista moninaisissa yhteistyön verkostoissa. Olen sydämeltäni kehittäjä ja aikuiskouluttaja. Innostun yhteiskehittämisestä ja kumppanuudesta.
Yhdistämällä erilaisten ihmisten osaamista voimme oppia, kehittyä ja kehittää.
Ajatukset rikastuvat jakamalla – siihen tämä verkkolehti on mitä oivallisin foorumi.
Elinikäisen ohjauksen ja jatkuvan oppimisen kysymykset ovat työssäni aktiivisesti läsnä, samoin julkaiseminen TKI-hankkeista ja soveltavasta tutkimuksestamme. Työn, opiskelun ja oppimisen tulevaisuus ovat meille kaikille mahdollisuuksia, joita leimaa syvenevä digitaalisuus, globaali toimijuus ja vastuulliset ratkaisut kaikessa toiminnassa.
Auli Sesay
Projektipäällikkö, verkkolehden päätoimittaja 2015-2019
Työskentelen projektipäällikkönä TESSU2 – Aitoon monialaiseen yhteistyö- ja ohjausosaamiseen Ohjaamoissa -projektissa. Rooliani 3 organisaation yhteisessä lähes 20-jäsenisessä projektitiimissä voisi verrata orkesterin kapellimestariin, joka huolehtii, että kaikki pysyvät soitossa mukana silloinkin, kun soittajat vaihtuvat. On hyvä antaa aikaa, tilaa ja kunnioitusta jokaiselle joukkueen jäsenelle ja ennen kaikkea pitää yhdessä innostaa, innostua ja uskoa siihen, mitä tekee.
Elo-verkkolehti on yksi tärkeistä julkaisukanavista projektissa, jossa viestimme monialaisesta yhteistyöstä ja monialaisesta työotteesta nuorten kynnyksettömissä Ohjaamoissa ja kirjoitamme työstämme ja tuloksistamme mm. artikkeleita.
Tuotamme projektissa osaamisen kehittämisen palveluja Ohjaamoille. Ohjaamo on jatkuvasti kehittyvä toimintaympäristö, jossa eri alan ja eri organisaatioiden ammattilaiset tekevät yhdessä työtä nuorten työllistymisen, koulutuksen ja sujuvan arjen asioiden parissa. Ohjaamossa rakennetaan omaa ohjaamolaista toimintatapaa ja -kulttuuria – uutta opitaan ja uutta osaamista synnytetään koko ajan. TESSU-projekti mahdollistaa ja antaa työkaluja Ohjaamon toimijoille ja koordinaattoreille osaamisen kehittämiseen
Elinikäisen ohjauksen lähitulevaisuuden kehittämiskohteista nostaisin Elinikäisen ohjauksen strategian 2020–2023 näkökulmasta (2020) seuraavia – ehkäpä näistä luemme jatkossa myös Elo-verkkolehdessä:
- Ohjauksen tarve lisääntyy, kun työllisyyden kuntakokeilu, oppivelvollisuuslaki astuu voimaan (yhdenvertainen ohjaus/uraohjaus)
- Ammatillisen koulutuksen ohjauksen saatavuus, kun vuoden 2018 reformi tuli
- Yksilön omien urasuunnittelutaitojen valmiuksien tukeminen entisestään (liittyy myös edellisiin)
- Tiedolla johtamisen kehittäminen (on monta rekisteriä, tieto pirstaleina ja siiloina sekä hajanainen tiedon keruu)
- Monialaisten palvelujen kehittäminen – monialaisen ohjauksen entistä vahvempi kehittäminen – kuinka siihen liittyviä palvelukeskuksia kootaan ja miten ohjaus toimii
- Verkossa ohjaus – korona näytti, että osaamisen kehittämistä tarvitaan. Verkko-ohjaus ja -opetus ovat haaste.
Jaana Kettunen
Varajohtaja, tutkija
Työskentelen tutkijana ja varajohtajana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Olen tutkijajäsenenä Floridan yliopiston ohjaus- ja urakehitysteknologian tutkimuskeskuksessa (Florida State University’s Center for the Study of Technology in Counseling and Career Development, USA).
Elinikäisen ohjauksen ja jatkuvan oppimisen kysymykset ovat työssäni ja tutkimuksessani aktiivisesti läsnä. Tutkimuksessani olen profiloitunut tieto- ja viestintäteknologian ohjauskäyttöön, erityisesti sen rooliin elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikassa, ohjausjärjestelyissä, ohjaajien ammattikäytännöissä sekä sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa.
Elinikäisen ohjauksen kansalliset kehittämisen kohteet lähivuosille on tunnistettu uudessa elinikäisen ohjauksen strategiassa. Elinikäisen ohjauksen strategian mukaan hallituskauden 2020–2023 aikana parannetaan ohjauksen saatavuutta, vahvistetaan elinikäisiä urasuunnittelutaitoja sekä edistetään työelämässä tapahtuvaa osaamisen tunnistamista, hankkimista ja urasuunnittelua. Tavoitteena on ottaa käyttöön jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus, jossa hyödynnetään nykyistä paremmin yhteistä koulutus-, työmarkkina- ja osaamistietoa.
Mitä haluamme lukea jatkossa Elo-verkkolehdestä?
Verkkolehden toimituskuntana nostimme esille myös teemoja, joista olemme innostuneita ja joista toivoisimme sisältöjä myös Elo-verkkolehteen tänä ja ensi vuonna. Olisiko Sinulla mielessäsi artikkeliehdotus jostain seuraavista?
Marianne: Jatkuvan oppimisen uudistamiseen liittyvät teemat esim. ennakointi ja tulevaisuustieto, aliedustettujen ryhmien mukaan saaminen osaamisen kehittämiseen ja erilaiset ohjauksen teemat kiinnostavat todella paljon. Niistä mielelläni näkisin aiheita myös Elo-verkkolehden tulevissa julkaisuissa!
Auli: Projektissamme haluaisimme tuottaa lehteen artikkeleita TESSU-valmennusten yhteydessä tuotetusta aineistosta: Ohjaamon koordinoinnista ja johtamisesta ja miksi ei myös niistä ilmiöistä, jotka nyt ravistelevat Ohjaamokenttää kuten esim. Työllisyyden kuntakokeilujen, oppivelvollisuuslain ja tulevan sote-uudistuksen vaikutuksista Ohjaamojen asemaan.
Satu: Euroguidancen tämän vuoden temaattinen painopiste on kestävä kansainvälisyys sekä kestävä kehitys ohjaustyössä. Näistä toivoisin sisältöjä myös Elo-verkkolehteen.
Sirpa: Lukisin mielelläni Elo-verkkolehdestä, millaiset tekijät tukevat oppimista työn äärellä? Entä millainen ohjaus/mentorointi/ moniammatillisuus näyttäisi tukevan oppimista ja osaamisen kehittymistä oppilaistosyhteisöissä?
Jari: Tulevina teemoina kiinnostavat taiteellinen tutkimus sekä tietysti jatkuvan oppimisen strategia.
Hannele: Lehti on oivallinen paikka keskustella elinikäisen oppimisen haasteista ja mahdollisuuksista. Haluaisin lukea rohkeista kokeiluista, tutkituista havainnoista ja heikoista signaaleista. Erityisesti kiinnostavat oppimisen ja ohjauksen digitaaliset ratkaisut ja käytänteet.
Maija-Liisa: Monia teemoja tulee mieleen. Yhtenä ajankohtaisena asiana näin pandemian aikana se, että oppilaitokset ovat ottaneet huimia digiloikkia, kun perinteinen lähiopetus ei ole ollut mahdollista. On syntynyt uudenlaisia oppimisen tapoja ja mahdollisuuksia. Näihin liittyvistä hyvistä käytänteistä olisi mielenkiintoista lukea. Uusi tekemisen tapa haastaa myös työhyvinvointia ja työssäjaksamista.
Anna-Kaisa: Edellä mainittuihin etäopetuksen käytänteisiin ja oppimisen ja ohjauksen digitaalisiin ratkaisuihin liittyen lehteemme tosiaan toivotaan myös ohjaajien puheenvuoroja etänä toteutettavasta ohjauksesta sekä ohjauksen verkkoalustoista.
Kirjoittajat:
Elinikäisen ohjauksen verkkolehden toimituskunta