Keskeyttäminen avoimessa ammattikorkeakoulussa – miksi mieli muuttuu
Avoimessa ammattikorkeakoulussa (AMK) opiskellaan ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvia opintojaksoja yleensä omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Opintoihin voi osallistua kuka tahansa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Siksi opiskelijat ovat taustoiltaan, tavoitteiltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin heterogeenisiä. Suurella osalla avoimen AMK:n opiskelijoista on opiskelutavoitteenaan tutkintoon hakeutuminen tai työelämässä tarvittavan osaamisen päivittäminen tai täydentäminen. Opiskelijoiden tavoitteena voi myös olla yleissivistyksen kehittäminen tai ihan vaan opiskelu harrastuksena.
Vaikka avoimen AMK:n opintoihin hakeudutaan itsenäisesti ja opintomaksut maksetaan yleensä itse, keskeytyksiä on paljon. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) avoimessa AMK:ssa 2015–2019 opintoja suorittaneista 36 % keskeytti ainakin jonkun opintojaksonsa. Mistä keskeyttäminen johtuu? Avoimen AMK:n opintojen keskeytymisen syistä on vähän tutkimustietoa. Voidaanko opintojen keskeyttämiseen vaikuttaa? Löytyykö prosessista, sisällöistä, markkinoinnista, ohjauksesta tai muusta tuesta tekijöitä, joita kehittämällä voimme vaikuttaa keskeyttämisten vähentämiseen. Siksi lähdimme tutkimaan ilmiötä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miksi avoimen AMK:n opinnot keskeytetään. Olemassa olevan tutkimustiedon tarkastelun lisäksi ilmiöön tutustutaan haastattelemalla korkeakoulutoimijoita pohjaksi opiskelijoille tehtävään kyselyyn. Kyseessä on kehittävä tutkimus, jonka tuloksia hyödynnetään JAMK:n avoimen AMK:n toiminnan kehittämistyössä.
Aiheesta aikaisemmissa tutkimuksissa
Avoimen AMK:n ohjauksen teemaryhmä selvitti avoimien ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ohjauskokemuksia sekä mahdollisia opintojen keskeytymisen syitä. Kyselyn vastaajista 19 %:lla (n = 706) opiskelijoista opiskelu oli keskeytynyt tai opinnot olivat jääneet suorittamatta. Suurin syy opintojen keskeytymiseen oli elämäntilanteen muuttuminen tavalla tai toisella. Muina keskeytymisen syinä mainittiin ohjauksen ja neuvonnan puute, etteivät opintojakson sisällöt vastanneet odotuksia tai opintoihin liittyvät rahoitus-, aikataulu- ja muut ongelmat. (Kitunen, Summanen & Vepsä 2016.) Avoimen AMK:n opintoina tehtävän korkeakouludiplomi-koulutuksen seurantatutkimuksessa havaittiin opintojen keskeytymisen syyksi yleensä työhön ja perheeseen liittyvät ajankäyttötekijät (Aittola, Laine & Välimaa 2016).
Koska avoimen AMK:n opintojen keskeytymisen syistä on vähän tutkimustietoa, perehdyttiin tutkimuksen taustoittamisessa tutkintokoulutuksesta tehtyyn tutkimukseen. Tutkintokoulutuksen keskeyttämisestä tehdyistä tutkimuksista haettiin tuloksia, jotka voisivat selittää myös avoimen AMK:n opintojen keskeyttämistä. Ovatko keskeytymisen syyt erilaiset avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla tutkinto-opiskelijoihin verrattuna?
Kaliman (2011) tutkimuksessa ammattikorkeakouluopintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen eräiksi syiksi nousi opettajien toiminta ja asenteet. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat valittivat, etteivät opettajat vastanneet sähköposteihin ja heitä oli muutenkin vaikea tavoittaa. Opettajien joustavampi toiminta parantaisi oppimisympäristöä. Opettajien tulisi nähdä opiskelijat yhteistyökumppaneina eikä opetustoimintaa haittaavana vastapuolena. (Kalima 2011.)
Lerkkasen (2020) mukaan yleisin vastaus opintojen kesken jäämiseen on oma elämäntilanne, mutta juurisyy keskeyttämiseen voi olla joku muu, jota ei vain haluta sanoittaa. Lerkkanen pitää opintoihin kiinnittymistä tärkeänä onnistuneeseen opintojen etenemiseen. Sekä akateeminen että sosiaalinen sitoutuminen ovat merkityksellisiä. Opiskelijalle täytyy syntyä pystyvyyden kokemus, siksi oikea-aikainen ohjaus, opettajan läsnäolo sekä opiskelukavereiden vertaistuki ovat tärkeitä heti opintojen alkuvaiheesta lähtien. (Lerkkanen 2020).
Kuurila (2014) tiivistää opintojen keskeyttämisen johtuvan useimmiten seuraavista syistä:
- jäsentymättömät ammatilliset toiveet
- koulutukseen ajautuminen
- puutteelliset tiedot koulutuksesta
- väärä alan valinta
- henkilökohtaiset syyt: taloudelliset syyt, terveydelliset syyt, elämäntilanteesta tai elämänmuutoksista johtuvat syyt, muutto toiselle paikkakunnalle, perheen perustaminen tai työhön meneminen
- oppilaitoksesta johtuvat syyt: vääränlainen markkinahenkinen tiedottaminen, opetukseen ja ohjausjärjestelyihin liittyvät epäonnistumiset, opettajien ammattitaidon puutteellisuus, opetuksen laatuun ja sisältöön liittyvät tekijät
- opiskeluun kiinnittymisen ongelmat eli sitoutumattomuus opintoihin.
Toimijoiden havaintoja
Avoimen AMK:n opintojen keskeyttämisen syiden taustoja selvitettiin keskusteluin 16 korkeakoulutoimijan ja avoimen AMK:n vastuuhenkilön kanssa toukokuussa 2020 (haastattelut 2020). Ilmiöön tutustuttiin myös analysoimalla JAMK:n avoimen AMK:n opiskelijapalautteita (avoimen AMK:n opiskelijapalautekysely 2019 ja avoimen AMK:n peruutuslomake 2020).
JAMK:n Avoimen AMK:n vastuuhenkilöiden mukaan opintojen keskeytyksiä tulee eniten korkeakouludiplomeissa, koska ne ovat pidempiä kokonaisuuksia. Polkuopintoja keskeytetään vähemmän, koska motivaatio edetä tutkinto-opintoihin ruokkii suorittamaan opinnot valmiiksi. Yksittäisiä opintojaksoja peruutetaan harvoin kesken opintojen. Avoimen AMK:n vastuuhenkilöiden mukaan keskeytysten yleisin syy on oma elämäntilanne, mutta juurisyy voi olla joku muu, jota ei haluta sanoittaa.
Opintojen keskeyttämisen syitä tutkittaessa useimmiten siteerataan Tinton mallia. Tinton (1975) mukaan opiskelukokemukset korkeakoulussa vaikuttavat keskeisesti opintojen jatkamiseen. Tässä tutkimuksessa analysoidaan toimijoiden vastaukset opintojen keskeyttämisen syinä Tinton mallia mukaillen opiskelijan elämäntilanteeseen, alustaviin tavoitteisiin ja sitoutumiseen opinnoissa, opintoihin kiinnittymiseen sekä opiskelun aikana muovautuviin tavoitteisiin ja sitoutumiseen liittyviin syihin (taulukko 1)
Taulukko 1. Opintojen keskeyttämiseen liittyviä tekijöitä (soveltaen Tinto 1975), korkeakoulutoimijoiden havaintoja.
Opiskelijan
|
Alustavat tavoitteet ja sitoutuminenIlmaisiin ilmoittaudutaan sitoutumatta Opinnot ei vastaa sitä, mitä haluaa Alkutakkuilut Ei ole tarkoitus tehdä suoritusta ollenkaan. Avoin myös hyvä |
Opintoihin
|
Opiskelun aikana muovautuvat tavoitteet ja sitoutuminenOppimisen ja opiskelun ohjaus: Rakenteet, sisältö: Heterogeenisten |
Opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvät syyt
Avoimen AMK:n vastuuhenkilöiden mukaan opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvät syyt aiheuttavat useimmiten opintojen keskeyttämisen. Syynä voi olla joko oma tai läheisen sairastuminen tai muuten kuormittava elämäntilanne. Työn ja opiskelun yhteensovittaminen voidaan kokea liian haastavaksi. Tähän liittyy aikataulutusongelmia, yllättäviä muutoksia töissä, työtehtävien tai työpaikan vaihtuminen tai työnantajan joustamattomuus opintojen järjestelyissä.
Korkeakoulutoimijat ovat havainneet, että varsinkin, kun aikaisemmista opinnoista on aikaa, opiskelutaidot voivat olla korkeakouluopiskeluun riittämättömät. Opiskeluvalmiudet esimerkiksi ICT-taitojen, matematiikan, kielten tai kirjoittamisen osalta voivat olla riittämättömät.
Alustavat tavoitteet ja sitoutuminen
Avoimen AMK:n toimijoiden mukaan opintoihin saatetaan ilmoittautua hyvin kevein tavoittein. ”Shoppaillaan” ilmaisia kursseja enemmän kuin ehditään tekemään tai jätetään ne suorittamatta sen kummemmin ilmoittamatta. Opintojen alussa tapahtuvat viivästykset tai sekaannukset johtavat helposti motivaation lopahtamiseen ja opintojen keskeytykseen heti alussa. Opinnot eivät olekaan sitä, mitä odotti – oli ymmärtänyt väärin, aikataulu tai oppimisympäristö onkin erilainen, kuin oletti, tai sisältö ei vastaa omaa osaamistasoa.
On myös huomattu, että joidenkin tavoitteena ei ole tehdä opintoja valmiiksi. Riittää, että saa opetuksen ja materiaalit asiasta – eikä opintosuorituksella ole väliä. Monille avoin opetus on myös hyvä kokeilun paikka – onko valittu ala oikeasti itselle sopiva.
Opintoihin kiinnittyminen
Opintoihin kiinnittyminen on kriittinen vaihe heti opintoja aloitettaessa. On tärkeää, että opiskelijat integroituvat systeemiimme ja oppivat käyttämään vaadittuja järjestelmiä ja raportointitapoja heti opintojen alkuvaiheessa etenkin verkko-opinnoissa. Alkuun tarvitaan tehtäviä, joista syntyy minäpystyvyys ja kiinnittyminen opintoihin. Alkuvaiheen neuvonta ja ohjaus tutustuttaa opiskelijan myös henkilökuntaan ja etenkin opettajaan. Opiskelijalle olisi hyvä muodostua tunne, ettei hän ole yksin epämukavuusalueella kysymystensä kanssa. Monelle opiskelijalle myös ryhmän vertaistuki on tärkeää.
Opiskelun aikana muovautuvat tavoitteet ja sitoutuminen
Avoimen AMK:n opiskelijan tavoitteet verrattuna tutkinto-opiskelijaan ovat hyvin moninaiset. Opintojakson suoritus ei ole välttämättä avoimen AMK:n opiskelijalle merkityksellinen, vaan saatu osaaminen riittää. Avoimen AMK:n opiskelijat opiskelevat usein työn ohella, siksi korkeakoulun systeemeistä ja opettajilta pitäisi löytyä joustoa menetelmiin ja aikatauluihin.
Opinnoissa opiskelijalle täytyy syntyä positiivisia pystyvyyden kokemuksia, että minä osaan ja ymmärrän. Oppimisen ja opiskelun ohjaus auttaa opintojen etenemisessä ja oikeiden tavoitteiden asetannassa. Opintojen oikea-aikaista ohjausta hankaloittaa korkeakoulutoimijoiden mukaan se, ettei avoimen AMK:n opiskelijan opintojen etenemistä ole mahdollista seurata. Opintojen keskeytyminen tai viivästyminen tiedetään usein vasta opintoajan loputtua.
Tuloksia JAMK:n avoimen AMK:n opiskelijapalautekyselystä
Kevään 2020 avoimen AMK:n opiskelijapalautekyselyyn (2020) sisällytettiin osio koskien opintojen keskeytymistä. Vastaajat ovat hyväksyneet tietojensa keräämisen tähän tutkimukseen. Tähän tutkimukseen tehtiin aineistosta otanta 100 vastaajaa. Otannan suodatuksena oli opintojen keskeyttäminen joko osin tai kokonaan. Vastaajat ovat osallistuneet JAMK:n avoimen AMK:n opintoihin kevään 2020 aikana.
72 vastaajan opinnot olivat keskeytyneet osin ja 28:n opinnot olivat keskeytyneet kokonaan. Vastaajista 44 % ilmoitti keskeyttäneensä yksittäisiä opintojaksoja, korkeakouludiplomiin liittyvät opinnot keskeytyivät 23 %:lla vastaajista ja 22 %:lla vastaajista keskeytyivät AMK-polkuopinnot (taulukko 2).
Taulukko 2. Vastaajien opinnot.
| Kaikki keskeytyi (n) | Osa keskeytyi (n) |
Yhteensä | |
| Polkuopinnot (AMK) | 5 | 17 | 22 |
| Polkuopinnot (YAMK) | 0 | 4 | 4 |
| Korkeakouludiplomi tai muu laaja opintokokonaisuus | 4 | 19 | 23 |
| AMK-opinnot toisessa oppilaitoksessa (esim. lukio, ammattiopisto, kesäyliopisto, kansanopisto) | 3 | 4 | 7 |
| Yksittäiset opintojaksot | 16 | 28 | 44 |
| Yhteensä | 28 | 72 | 100 |
Mitkä olivat syyt opintojen keskeytymiseen?
Vastaajien mukaan opintojen keskeytymiseen vaikuttivat useimmiten omaan elämäntilanteeseen liittyvät syyt, kuten opiskelun ja työn yhteensovittaminen (30 %), työtehtävien muuttuminen (9,29 %) ja terveydelliset tai perheeseen liittyvät syyt (10 %). Keskeyttämisen ovat voineet aiheuttaa omien taitojen riittämättömyys. Opinnot oli koettu sisällöltään liian vaikeiksi (14,29 %) tai esimerkiksi omat IT-taidot koettiin riittämättömiksi (2,14 %). Opiskelun ja työn yhteensovittamista oli vastaajien mukaan hankaloittanut liian vaikea kurssi tai ohjauksen tai neuvonnan puute. Joidenkin vastaajien opiskelun ja työn yhteensovittaminen oli vaikeutunut työtehtävien muuttumisen (9,29 %) vuoksi. (Kuvio 1.)
Mikä olisi auttanut opintojen loppuun saattamiseen:
”Jos olisin saanut töistä vapaata edes lähipäiville.”
”Toisaalta tuo opintokokonaisuus on myös hyvin haastava ja aikaa vievä, joten yhteensovittaminen töiden ja riittävän vapaa-ajan kanssa todella haastavaa.”
”Olisin tarvinnut lisää ohjausta, en ollutkaan ihan niin näppärä Excelissä kuin olin ajatellut.”
”Jos pohjalla olisi itsellä ollut osaamista raporttien ym. asiakirjojen muotoiluun. Kurssin sisältö oli ihan ymmärrettävää, mutta kirjallisten vastausten laatiminen toi lisähaasteita ja oli aikaa vaativaa. Olen tehnyt vuosia sitten yhden ”virallisen” raportin, joten asia ei todellakaan tullut selkärangasta. Minusta kurssin sisältö jäi näiden muotoseikkojen varjoon.”
Vastaajat nimesivät keskeyttämisen syiksi myös puutteellisen ohjauksen tai neuvonnan (8,57 %). Usein opintojen sisällöt eivät vastanneet odotuksia (9,29 %).
Keväällä 2020 elämäämme vaikuttava yllättävä muutostekijä (11,43 %), COVID-19-pandemia, vaikeutti opintojen etenemistä suunnitellusti ja aiheutti monen vastaajan opintojen keskeytymisen. (Kuvio 1.)
”Henkisestikin korona stoppasi opinnot kuukaudeksi, sitä ei voi kieltää. Tuli tunne, ettei jaksa. Ehkä se oli koronan alkutraumaa. Nyt jaksaa taas todella hyvinkin.”
Opintojen toteutus sai opintonsa keskeyttäneiltä vastaajilta paljon positiivista palautetta, eivätkä vastaukset poikenneet paljoa opintonsa valmiiksi tehneiden vastauksista. Paljon hyviä oppimistuloksia ja tyytyväisyyttä, vaikka opinnot ovat jääneet kesken. Opintojen aloituksessa olisi kaivattu selkeämpiä ohjeita ja opintokokonaisuuksista kaivattiin enemmän tietoa jo ennen osallistumispäätöstä. Opintojen alku koettiin yksinäiseksi varsinkin, jos opettajiin ei saanut heti yhteyttä.
”Toivoisin lyhyempiä selkeitä viestejä, esim. kohta kohdalta, miten kurssille pääsee sisään, kurssiavain jne.”
”Annettiin ymmärtää, että alan koulutus ei ole välttämätön opintojen aloittamiselle, mutta opintojen edetessä etua ja aikataulussa pysymistä olisi edistänyt se, että koulutusta on taustalla. Tehtävien toteuttaminen vei enemmän aikaa, kun opetteli asioita ensi kertaa.”
Kehittämisajatuksia
Avoimen AMK:n toiminnan kehittämistarpeet ovat pitkälti samansuuntaisia tutkinto-opetuksen kehittämisen kanssa. Eroja löytyy opiskeluasenteesta – millä ajatuksella opiskelijat ovat tulleet mukaan opetukseen. Sitoutuminen on eritasoista riippuen siitä, minkälaisin tavoittein opiskelija on ilmoittautunut opintoihin. Avoimeen hakeutuva opiskelija ei välttämättä tarvitse opintopisteitä, vaan ensisijaisesti hän tulee hakemaan opintojakson avulla kehitettävää osaamista. Opiskelija voi ilmoittautua mukaan avoimen AMK:n opintoihin kokeilemaan uutta alaa ja keskeyttää huomattuaan, ettei kyseiset opinnot ole hänen juttunsa. Avoin AMK on hyvä kokeilun paikka, eikä alan kokeilija tällöin vie keneltäkään muulta tutkinto-opiskelupaikkaa.
Avoimen AMK:n opintojen keskeyttämisen syynä näyttäisi yleensä olevan opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvät syyt, etenkin työn ja opiskelun yhteensovittaminen on osoittautunut usein liian vaikeaksi. Ilmoitetun syyn taustalla voi olla kuitenkin joku sanoittamaton syy, kuten riittämättömät opiskeluvalmiudet.
Mikä olisi auttanut opintojen loppuun saattamiseen:
Joustavuus – sekä opinnoissa että työnantajan taholta:
- Opettajien joustavampi toiminta parantaisi oppimisympäristöä.
Selkeys ja saavutettavuus – selkeys ohjeissa:
- Markkinoinnin ja tuotekuvauksen rooli on tärkeä, jotta opiskelija osaa valita tavoitteisiinsa, osaamistasoonsa ja aikatauluunsa sopivan opintojakson. Opintojakson kuvauksen tulee vastata opintojakson sisältöä ymmärrettävästi.
- Tarvittavien järjestelmien, tehtävienannon ja raportoinnin selkokieliset ja yksinkertaistetut ohjeet helpottavat opintojen aloitusta ja keskittymistä oleelliseen.
Ohjaus – oppimisen tuki:
- Opintoihin kiinnittymistä tulee tukea vahvemmin esimerkiksi opettajan antaman ohjauksen, palautteen ja opintojen aikaisen arvioinnin kautta.
- Arvioinnin tulee tukea tavoitteiden saavuttamista ja sitoutumista opintoihin. Arvioinnista on oltava hyötyä opiskelijalle hänen oppimisprosessissaan – se voisi houkuttaa tekemään suorituksen loppuun.
Vertaistuki – yhdessä tekeminen:
- Opiskelukavereiden vertaistuen ja tehtävien yhdessä tekemisen mahdollistaminen.
Kirjoittaja:
Anne Hakala, suunnittelija
Koulutuksen kehittämispalvelut, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Aittola, H., Laine, K. & Välimaa, J. 2016. Tärkeintä on, että kehittyy ja oppii – titteli ei ole niin tärkeä. Korkeakouludiplomi-koulutuskokeilun seuranta- ja arviointitutkimuksen loppuraportti. Jyväskylän yli-opisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 53. Jyväskylä.
Avoimen AMK:n opiskelijapalautekysely. 2020. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.
Avoimen AMK:n opiskelijapalautekysely. 2019. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.
Avoimen AMK:n peruutuslomake. 2020. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Asiakirja Jyväskylän ammat-tikorkeakoulun tietojärjestelmässä.
Haastattelut. 2020. Korkeakoulutoimijat ja avoimen AMK:n vastuuhenkilöt. Jyväskylän ammattikorkea-koulu.
Kalima, R. 2011. Opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen ammattikorkeakoulussa. Tutkimus Helsin-gin ammattikorkeakoulun opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen syistä vuosina 2002–2007 ja niihin vaikuttamisen keinoista. Tampere. Tampereen yliopisto. Väitöskirja.
Kitunen, P., Summanen, M. & Vepsä, P. 2016. Avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjauskokemukset. Teok-sessa Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan ohjaus – ohjauksen mallit ja hyvät käytännöt. Toim. M. Lätti & J. Löf. 2016, 25–35. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 38. Vii-tattu 9.6.2020. https://publications.theseus.fi/handle/10024/116504.
Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopiston julkaisuja. Väi-töskirja. Viitattu 9.6.2020.
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/98607/AnnalesC384KuurilaVK.pdf
Lerkkanen, Jukka. Teams-keskustelu 14.5.2020.
Tinto, V. 1975. Dropout from higher education: a theoretical synthesis of recent research. Review of Educational Research, 43, 1, 89–125.
Kuva: J. Kelly Brito / Unsplash