Millaisia käsityksiä Ohjaamojen työntekijöillä on monialaisesta uraohjauksesta?
Ohjaamoissa tehtävä monialainen yhteistyö on tuonut uuden työtavan ja palvelun suomalaiseen ohjausalan kenttään. Eri alojen asiantuntijoiden yhdessä tekemä ohjaustyö tuo mukanaan tarpeen määritellä ohjauksen sisältö ja tavoite yhteisesti. Kuitenkin jo yksinään ohjauksen käsite ja ilmiö on monitahoinen ja vaikeasti määriteltävä. Myös uraohjaus ymmärretään Ohjaamoissa monella eri tavalla.
Tässä artikkelissa tarkastelemme ja mallinnamme, millaisia käsityksiä Ohjaamojen työntekijöillä on monialaisesta uraohjauksesta. Artikkeli on osa Elinikäisen ohjauksen verkkolehdessä julkaistavaa, Ohjaamojen uraohjausta käsittelevää sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin Ohjaamotyöntekijöiden käsityksiä uraohjauksesta (Helander ym.2019).
Monialainen yhteistyö ohjauksen työtapana
Monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan perinteisesti eri hallinnon- ja tieteenalojen yhteen kokoavaa ja niiden rajat ylittävää yhteistä työtä (Nykänen 2010, ss. 58–59; Pukkila & Helander 2016). Ohjaamoissa monialainen työyhteisö voi konkreettisesti muodostua esimerkiksi opetus- ja koulutusalan, työvoimahallinnon ja sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoista, jotka edustavat sekä julkisen ja yksityisen että kolmannen sektorin toimijoita. Asiantuntijoiden välisen yhteistyön lisäksi monialaisuuteen liitetään asiakkaan tasavertaisen aseman ja osallisuuden korostaminen osana yhteistyötä. Asiakas, ja mahdollisesti hänen läheisensä, nähdään yhteistyökumppanina asiantuntijoiden rinnalla kohteena olemisen sijaan. (D’amour & Oandasan 2005, Nykänen 2010, ss. 58–59, ks. myös Engeström 2008.) Ohjaamotyöntekijöiden käsityksissä asiakkaan rooli tosin näyttäytyy vaihtelevana: asiakas nähdään joko yhteistyökumppanina, päätoimijana tai tekojen kohteena (Helander ym.2019).
Nykäsen, Riskun ja Puukarin (2017, ss. 309–311) mukaan monialaisen yhteistyön lähtökohtana on pyrkimys edistää ja tukea yksilön mahdollisuuksia elää täysipainoista elämää ja löytää ratkaisuja hänen kysymyksiinsä. Tämä noudattelee perinteisiä ohjauksen määritelmiä, joissa ohjauksen tavoitteet liikkuvat ongelmanratkaisun ja itsetuntemuksen lisäämisen välisellä ulottuvuudella (Onnismaa 2007, s. 7; Vehviläinen 2014, s. 12). Monialaisen yhteistyön kautta ohjaukseen saadaan mukaan erilaista ja toistaan täydentävää osaamista, jolloin ohjauksesta tulee holistista. Ohjaamot keräävät monialaisen asiantuntijuuden saavutettavaksi yhden katon alle kaikille alle 30-vuotiaille, jotka tarvitsevat tukea työllistymisen, koulutuksen tai arjenhallinnan asioissa. Ohjaus monialaisena yhteistyönä haastaa muuttamaan perinteisiä ohjauksen työtapoja ja etsimään yhteistä näkemystä siitä, miten monialaista yhteistyötä käytetään ohjauksen voimavarana.
Monialainen uraohjaus Ohjaamoissa
Ymmärrys ja käsitykset uraohjauksesta ovat vaihtelevia sekä teorian että käytännön tasolla. Ohjausalan tutkijat ja asiantuntijaverkostot määrittelevät uraohjauksen eri tavoin. Myös käytännön toimijoiden käsitykset uraohjauksesta ja sen suhteesta omaan ohjaustyöhön ovat vaihtelevia. Uraohjaus nähdään välillä erityisosaamisena, toisinaan taas kaikille kuuluvana ydinosaamisena. (IAEVG 2018; NICE 2016, Onnismaa 2007, ss. 200–207.) Tämä heijastuu myös Ohjaamoihin, joissa työntekijöiden käsitykset uraohjauksesta vaihtelevat (Helander ym. 2019).
Uraohjauksen toteuttaminen monialaisesti lisää sen määrittelyn ja ymmärtämisen haasteita sekä tutkimuksen että toiminnan tasoilla. Kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista ei löydy selkeää monialaisen uraohjauksen määritelmää, mikä haastoi muodostamaan määritelmän osana URAA! -projektin työtä. Uraohjausalan ja monialaisen yhteistyön asiantuntijoiden yhteistyönä syntyi määritelmä, jonka mukaan monialainen uraohjaus tarkoittaa ohjaajien taitoa toteuttaa pidemmän tähtäimen ohjausta, tietoa siitä, mitä muut ohjaajat osaavat, kykyä hyödyntää muiden asiantuntemusta uraohjauksen näkökulmasta sekä yhteisen ymmärryksen rakentamista uraohjauksen tavoitteista, menetelmistä ja työtavoista (Lilja ym. 2019). Monialainen uraohjaus on tavoitteellinen prosessi, jossa nuoren urasuunnittelutaidot kehittyvät, nuori vahvistaa itsetuntemustaan, oppii keräämään ja käsittelemään tietoa koulutus- ja uramahdollisuuksistaan sekä tekemään niihin liittyviä ratkaisuja erilaisissa muuttuvissa elämäntilanteissa. Monialaisessa uraohjauksessa vahvistetaan nuoren toimijuutta ja tuetaan nuorta suunnittelemaan ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan. (Hämeen ammattikorkeakoulu 2018.)
Monialaisessa uraohjauksessa korostuu se, miten eri alojen asiantuntijoiden välisellä toimivalla yhteistyöllä voidaan tavoitteellisesti tukea asiakasta sekä vahvistaa hänen urasuunnittelutaitojaan. Tämän saavuttamiseksi monialaisen uraohjauksen on oltava erilaista osaamista ja yhteistyön tapoja hyödyntävää. Kerromme seuraavaksi, miten olemme tutkineet Ohjaamoiden työntekijöiden käsityksiä monialaisesta uraohjauksesta ja miten käsitykset voidaan mallintaa kuvaamaan Ohjaamoiden monialaisen uraohjauksen nykytilannetta.
Tutkimustehtävä ja aineistonhankinta
Tavoitteemme on analysoida, millaisia käsityksiä Ohjaamoissa työskentelevillä eri alojen ammattilaisilla on monialaisesta uraohjauksesta ja miten nämä käsitykset määrittävät Ohjaamoissa tehtävää monialaista uraohjaustyötä. Tutkimusaineisto on kerätty URAA! – uraohjausosaamista Ohjaamoille -projektin (ESR) monialaisten uraohjauskoulutusten yhteydessä.
Nyt tutkittu aineisto muodostuu koulutusta edeltäneestä ennakkotehtävästä, jossa koulutukseen osallistuneita Ohjaamojen työntekijöitä pyydettiin määrittelemään, miten he ymmärtävät monialaisen uraohjauksen Ohjaamossaan . Tehtävänannossa oli pieniä eroavaisuuksia koulutusprosessien välillä: joissakin tehtävä esitettiin avoimina kysymyksinä ja joissakin vastaajia pyydettiin täydentämään lauseet, joilla haettiin vastauksia samoihin kysymyksiin. Aineisto kuvastaa Ohjaamojen nykytilaa ennen uraohjauskoulutusta. Tutkimusaineisto koostuu kokonaisuudessaan 56 ennakkotehtävästä, jotka kerättiin kuudesta (6) eri koulutuksesta.
Tutkimuksessa noudatettiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan yleisiä periaatteita ja Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimuseettisiä ohjeita (TENK 2012, Hämeen ammattikorkeakoulu 2019a). Jokaiselta vastaajalta oli pyydetty erikseen kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Taustatietoina kerätyt Ohjaamon nimi ja vastaajan tehtävänimike pseudonymisoitiin siten, että Ohjaamon tunnistetieto poistettiin ja tehtävänimikkeet luokiteltiin yleisemmän tason luokiksi epäsuoran tiedon tunnistamisen ehkäisemiseksi (Tietoarkisto 2019). Tutkimusaineiston keruussa, käsittelyssä ja analyysissa noudatettiin erikseen laadittua aineistonhallintasuunnitelmaa, joka perustuu Hämeen ammattikorkeakoulun TKI-hankkeissa noudatettuun hyvään aineistonhallintatapaan sekä tutkimuksen tietosuojasta ja tietoturvasta huolehtimiseen (Hämeen ammattikorkeakoulu, 2019b; 2019c).
Tutkimusaineiston analyysi
Tutkimusaineiston lähtökohtana on laadullinen aineistolähtöinen analyysi. Tällöin yksittäisistä havainnoista edetään isompiin kokonaisuuksiin ja samalla haetaan käsitteellistä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Teoriaa rakennetaan empiirisestä aineistosta käsin. (Eskola & Suoranta 2003; Tuomi & Sarajärvi 2018.) Analyysitavan valinnan perusteena oli tiedon puuttuminen tutkimuksen kohteesta eli monialaisesta uraohjauksesta Ohjaamoissa.
Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa aineistoa käsitellään tutkimustehtävän ohjaamana ryhmitellen aineistoa kategorioihin (Kyngäs & Vanhanen 1999; Taylor ym. 2016). Analyysi aloitettiin koodaamalla aineisto sen sisältöä kuvaaviin pelkistettyihin ilmauksiin. Samaa ilmiötä kuvaavat ilmaukset yhdistettiin samaan kategoriaan. (ks. Saldana 2014; Yin 2016.) Aineistolähtöiselle sisällönanalyysille tyypilliseen tapaan kategorioiden muodostuminen perustui tutkijoiden omaan tulkintaan (Taylor ym. 2016, Tuomi & Sarajärvi 2018).
Tulokset
Aineiston analyysi osoitti, että Ohjaamotyöntekijöiden käsitykset monialaisesta uraohjauksesta voidaan jakaa neljään (4) eri ulottuvuuteen:
- Uraohjaus yhteisenä työnä ja palveluna (21)
- uraohjaus rinnakkaisena työnä ja eriytyvänä palveluna (16)
- uraohjaus jäsentymättömänä työnä ja palveluna (13) ja
- uraohjaus erikoistuneena työnä ja palveluna (8)
Tulokset esitellään seuraavaksi ulottuvuus kerrallaan havainnollistavine aineistoesimerkkeineen. Ulottuvuuden nimen perässä olevista sulkeista käy ilmi ulottuvuuden kategorioiden esiintyvyys aineistossa. Valittuja esimerkkejä on muokattu, muun muassa lyhennetty ja yhdistetty aineiston kuvailemiseksi. Aineistoesimerkkeihin on liitetty tunnistetieto.
Uraohjaus yhteisenä työnä ja palveluna (21)
Ulottuvuus käsittää työntekijöiden kuvauksia, joiden mukaan monialainen uraohjaus on ohjaustyön perustaito riippumatta ohjaajan ammatillisesta taustasta. Kullakin toimijalla nähdään olevan arvo uraohjauksessa.
Uraohjaajana voi toimia Ohjaamossa tittelistä riippumatta perustiedot työelämästä ja koulutuksesta omaava henkilö, joka on valmis selvittämään asioita nuoren kanssa tarvittaessa muita hyödyntäen. Monialainen uraohjaus tarkoittaa tarjolla olevan osaamisen järkevää ja yhdessä sovittua hyödyntämistä. Sujuva monialainen uraohjaus edellyttää eri toimijoiden osaamisen ja roolien auki puhumista suhteessa uraohjaukseen. (1:7)
Parhaimmillaan ratkotaan yhtäaikaisesti ja nopeasti useita asioita. Ammattilaiset oppivat yhdessä työtä tekemällä toisiltaan ja saavat uudenlaista onnistumisen ja työn iloa. (1:8)
Uraohjaus eriytyvänä työnä ja palveluna (16)
Tässä ulottuvuudessa monialainen uraohjaus näyttäytyy sekä eriytyvänä työnä että palveluna. Eriytyvässä työskentelyssä työntekijät toimivat saman asiakkaan kanssa erikseen. Asiakas siirtyy työntekijältä toiselle ja ohjaajat toimivat rinnakkain oman osaamisen ja viitekehyksen pohjalta.
Jokainen asiantuntija kohtaa nuoren oman ammatin tarjoamassa viitekehyksessä tuoden näin uraohjausprosessiin uusia ulottuvuuksia. (1:12)
Jokainen työntekijä toimii oman osaamisensa ja omien vahvuuksiensa pohjalta. Yhteistä keskustelua [monialaisesta uraohjauksesta] ei ole juurikaan käyty. (1:23)
Eriytyvä palvelu tarkoittaa sitä, että eri tahojen tarjoamat palvelut mielletään erillisiksi, jolloin asiakas siirtyy palvelusta toiseen joko Ohjaamon sisällä tai Ohjaamo-verkostossa.
Ohjaamoon on helppo tulla, palvelut ovat heti saatavissa tai ainakin varattavissa. Asiakasta on helppo ohjata eri palveluiden piiriin. Kaikilla nykyisillä palveluilla on oma tärkeä roolinsa monialaisessa uraohjauksessa. (1:40)
Esimerkiksi työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan nuori voi halutessaan lähteä vasta käytyään selvittämässä terveydelliset haasteensa terveydenhoitajalla, miettimässä itselle sopivia aloja ammatinvalintapsykologilla ja juttelemassa eri mahdollisuuksista etsivien [nuorisotyöntekijöiden] kanssa. (1:27)
Uraohjaus jäsentymättömänä työnä ja palveluna (13)
Ulottuvuus sisältää käsityksen, jonka mukaan monialainen uraohjaus toteutuu satunnaisesti yhteisenä työnä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että monialaisen uraohjauksen käytäntöjä tai toimijoiden rooleja ei ole määritelty Ohjaamossa yhteisesti. Työskentely toteutuu satunnaisesti sen mukaan, mitä palveluita kulloinkin on fyysisesti tarjolla.
[palveluntuottajat] päivystävät Ohjaamossamme joita voi mennä näppärästi tapaamaan, mikäli he sattuvat olemaan paikalla ja jos he eivät satu olemaan samana päivänä paikalla, voi asiakkaalle osoittaa seuraavan ajankohdan, jolloin minkäkin tahon edustaja on paikan päällä. (1:6)
Ajattelen että asiakasta auttaaksemme olisi toivottavaa vielä enemmän yhdessä keskustella kunkin toimijan roolista uraohjauksessa. (1:39)
Se että Ohjaamossa työskentelee samassa tiimissä, samoissa tiloissa ja saman johdon alaisuudessa monta eri toimialaa on monialaisuutta. (1:50)
Uraohjaus erikoistuneena työnä ja palveluna (8)
Ulottuvuus sisältää kuvaukset, joissa uraohjauksen nähdään kuuluvan siihen erikseen nimetyille työntekijöille. Kuvauksissa korostuu näkemys, jonka mukaan uraohjausta toteuttavat työntekijät ovat erityisasiantuntijoita ja uraohjaus vaatii erityisosaamista.
Yhteisiä työtapoja tai alustoja uraohjaukseen ei ole – puhtaasti uraohjaukseen liittyviä palveluita meillä on todella vähän. Ammatinvalintapsykologi ja työnhaun ohjaaja tekevät tätä selkeimmin. (1:34)
Monipuoliset palvelut, jotka tukevat myös uraohjausta, ovat tarjolla samassa paikassa […] Te-palveluiden uraohjausta tukevat palvelut, Ammatinvalinta-ja uraohjauspalvelut, Työllisyystiimi [..] (1:38)
Monialaisuus on käytännössä sitä että eri erityisasiantuntijat muodostavat palapelin tarvittavat palat johon kuvaksi muodostuu asiakkaan näköinen polku. (1:55)
Pohdinta
Olemme edellä tunnistaneet 4 monialaisen uraohjauksen ulottuvuutta. Niistä kuvastuu käsitysten moninaisuus.
Käsitys uraohjauksesta yhteisenä työnä ja palveluna heijastelee Ohjaamoa ideaalina, jossa kunkin toimijan arvo on lähtökohta onnistuneelle monialaiselle yhteistyölle. Aiempien tutkimusten mukaan tämä edellyttää toisen osaamisen tuntemista (Pukkila & Helander 2016). Käytännön työn ja yhteisen tekemisen kautta voidaan saavuttaa riittävä toisen osaamisen tuntemus (Helander & Lilja 2019). Ammatillisesta taustasta riippumatta kaikilla työntekijöillä on riittävä uraohjauksen perusosaaminen (Ohjaamon perusteet 2018).
Uraohjaus eriytyvänä työnä ja palveluna kuvastaa tilannetta, jossa eri alojen asiantuntijat työskentelevät samoissa tiloissa tehden omaa työtään. Tällöin ei toimita monialaisesti, vaikka palveluiden yhteen kokoamisen taustalla olisi monialaisuuden tavoite. Monialainen uraohjaus ei synny vain siitä, että eri alojen asiantuntijat työskentelevät samoissa tiloissa. Tämä saattaa kuvastaa aihe-, ongelma- ja toimenpidekeskeistä ajattelua, joka johtaa yksin työskentelyyn ja siihen, että jokainen hoitaa oman työnsä. Riskinä on, että asiakkaan kokonaistilanne ei ole tällöin kenenkään vastuulla. Mikä on Ohjaamon merkitys tämänkaltaisessa työssä?
Uraohjaus jäsentymättömänä työnä ja palveluna on ulottuvuus, jota ilmentää työskentelyn organisoitumattomuus ja suunnittelemattomuus. Tällöin monialaisesta uraohjauksesta ei ole Ohjaamossa sovittu yhteisesti. Palvelun tuottaminen muistuttaa yhteispalvelupistettä. Vaarana tällaisen käsityksen ohjaamassa työssä on, että asiakas joutuu ”luukutuksen” kohteeksi ja palveluprosessit pitkittyvät. Monialaisen asiakastyön hyöty jää kokematta. Voi kysyä, millaisena tämänkaltainen jäsentymätön monialainen uraohjaus näyttäytyy asiakkaan näkökulmasta?
Kun uraohjaus nähdään erikoistuneena työnä ja palveluna, haasteena on monialaisuuden näkökulmasta uraohjauksen tunnistaminen osaksi kunkin työtä. Tällainen käsitys saattaa kuvastaa sitä, että uraohjaus ymmärretään suppeasti rajattuina koulutusta ja työtä koskevina valintoina ja päätöksentekona. Uraohjauksen käsite voi myös itsessään vaikuttaa rajaavasti; voidaan kysyä, ohjaako termin ura käyttö ajattelemaan uraohjauksen kuuluvan vain tietyille ammattialoille? Kuten jo teoreettisessa taustassa nostimme esiin, käsite on epätarkka ja se vaatii yhteistä neuvottelua. Laajempi uraohjauksen määritelmä tarkastelee uraohjausta avoimena elämänsuunnittelun tilana, jolloin se on ainakin jossain määrin ymmärrettävissä osaksi jokaisen perustyötä (Helander 2017).
Tässä artikkelissa olemme keskittyneet tutkimaan Ohjaamossa toimivien työntekijöiden käsityksiä monialaisesta uraohjauksesta. Niistä ei voida vetää suoria johtopäätöksiä siitä, millaista toiminta on eri Ohjaamoissa. Tämän vuoksi seuraavaksi onkin perusteltua lähestyä kysymystä monialaisen uraohjauksen käytännön toiminnan kannalta. Miten monialainen uraohjaus näyttäytyy Ohjaamoiden arjessa? Miten asiakkaat kokevat monialaisen uraohjauksen?
Kirjoittajat
KM Päivi Pukkila toimii lehtorina HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja HAMK Edu -tutkimusyksikössä.
FM Taru Lilja toimii projektitutkijana HAMK Edu -tutkimusyksikössä.
KT Jaakko Helander toimii tutkijayliopettajana HAMK Edu -tutkimusyksikössä ja HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa sekä dosenttina Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa.
Artikkeli on kirjoitettu osana ESR-rahoitteista URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projektia.
Lähteet
D’amour, D. & Oandasan, I. (2005). Interprofessionality as the field of interprofessional practice and interprofessional education: An emerging concept. Journal of Interprofessional Care, Supplement 1, 8–20.
Engeström, Y. (2008). From Teams to Knots. Activity-Theoretical Studies of Collaboration and Learning at Work. New York: Cambridge University Press.
Eskola, J. ja Suoranta, J. (2003). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. (6. painos). Jyväskylä: Vastapaino.
Helander, J. (2017). Suunnanottoja uraohjauksen kentillä – uraohjauksen ajankohtaisteemat. HAMK Unlimited Journal 11.10.2017. Viitattu 7.1.2020.https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/uraohjauksen-ajankohtaisteemat/
Helander, J., Lilja, T. & Pukkila, P. (2019). Millaisia käsityksiä Ohjaamojen työntekijöillä on uraohjauksesta? Elinikäisen ohjauksen verkkolehti. Viitattu 7.1.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-115
Helander, J. & Lilja, T. 2019. Meitä molempia tarvitaan, jotta asiakas saa palvelunsa. Työnvälityspisteen arviointi- ja kehittämistutkimus. Tutkimusraportti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Tutkimusraportti. Viitattu 7.1.2020.https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2019/11/monialaisen_ohjausosaamisen_arviointi_ja_tutkimusraportti.pdf
Hämeen ammattikorkeakoulu 2018. URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa. https://www.hamk.fi/projektit/uraa/
Hämeen ammattikorkeakoulu. (2019a). Hamkilaisia digityökaluja: Tietosuoja tutkimuksessa. Viitattu 7.1.2020. https://blog.hamk.fi/ohjeet/tietosuoja-tutkimuksessa/
Hämeen ammattikorkeakoulu. (2019b). Hyvä aineistonhallintatapa HAMKissa. Viitattu 7.1.2020. https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2019/03/Hyv%C3%A4-aineistonhallintatapa-HAMKissa-2.pdf
Hämeen ammattikorkeakoulu 2019c. TKI-etiikka. Viitattu 7.1.2020. https://www.hamk.fi/tutkimus/tki-etiikka/
IAEVG 2018. International Competencies for Educational and Vocational Guidance Practitioners. Viitattu7.1.2020. https://iaevg.com/Framework
Kyngäs, H. & Vanhanen, L. 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede 11, 3–12.
Lilja, T., Pukkila, P., Helander, J., Leppänen, A. & Mäkinen, S. 2019. A tool for assessing interdisciplinary career guidance. Paper presented in conference for International Association for Educational and Vocational Guidance for 12th Nov. 2019, Bratislava, Slovakia. Viitattu10.1.2020. https://iaevgconference2019.sk/wp-content/uploads/2019/09/Book-of-abstracts_final-02.09.2019.pdf
NICE 2016. NICE Handbook for the Academic Training of Career Guidance and Counselling Professionals. Eds. C. Schiersmann, B.-J. Ertelt, J. Katsarov, R. Mulvey, H. Reid & P. Weber. Viitattu 7.1.2020. http://nice-net-work.eu/Our-Goals/Publications/
Nykänen, S. 2010. Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa. Matkalla verkostojohtamiseen? Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 25, Jyväskylän yliopisto.
Nykänen S., Risku, M. & Puukari, S. 2017. Monialainen yhteistyö tukea ja ohjausta tarvitsevien voimavarana. Teoksessa Sauli Puukari, Kristiina Lappalainen & Kuorelahti, Matti (toim.) Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS Kustannus, 309–321.
Ohjaamon perusteet. TEM esitteet 6/2018. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 7.1.2020. https://tem.fi/documents/1410877/2934378/Ohjaamotoiminnan+perusteet?fbclid=IwAR0mDNlglPlzzE6vWura_GdJdTiI6Ouuot2IzMmqziasDUkMw-aepEpEXwY
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.
Pukkila, P. & Helander, J. 2016. Työotteena monialaisuus: katsaus Ohjaamojen yhteistyön rakentumiseen. Nuorisotutkimus, 34(3), 53–57.
Saldana, J. 2014. Coding and Analysis Strategies. P. Leavy (ed.) Oxford Handbook of Qualitative Research. Oxford Library of Psychology. Oxford University Press, 581–605. Viitattu 7.1.2020. https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.hamk.fi/lib/hamk-ebooks/reader.action?docID=1657789
Taylor, S. J., Bodgan, R. ja DeVault, M. L. 2016. Introduction to Qualitative Research Methods. A Guidebook and Resource. (Fourth edition). New Jersey: Wiley. Viitattu 7.1.2020. https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.hamk.fi/lib/hamk-ebooks/reader.action?docID=4038514
TENK 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Viitattu 10.10.2019. https://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/tunnisteellisuus-ja-anonymisointi.html
Tietoarkisto 2019. Tunnisteellisuus ja anonymisointi. Aineistonhallinnan käsikirja. Viitattu 7.1.2020. https://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/tunnisteellisuus-ja-anonymisointi.html
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. (Uudistettu laitos). Helsinki: Tammi.
Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Yin, R. K. 2016. Qualitative Research from Start to Finish. (Second edition). New York: The Guilford Press. Viitattu 7.1.2020. https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.hamk.fi/lib/hamk-ebooks/reader.action?docID=2008479