Katso kanssamme tulevaisuuteen – joukkoistettu työelämän osaamistarpeiden ennakointi opetussuunnitelmatyössä

Yhteistyökumppani: ”Nopeasti muuttuva yhteiskunta ja työelämä tarvitsee luovia osaajia, joilla on rohkeutta lähteä uusiin haasteisiin empaattisesti toimien ja maailmaa rakastaen.”

Osaaminen on tärkeimpiä taloudellisen menestyksen mittareita niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Koulutus puolestaan on avainasemassa osaamisen kehittymisessä. Yhteiskunta ja työelämän osaamistarpeet muuttuvat ehkä nopeammin kuin koskaan. Minkälaisia taitoja ja osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan? Minkälaista osaamista korkeakoulutuksen tulisi tuottaa? Entä kohtaavatko työnantajien ja kouluttajien näkemykset tulevaisuuden osaamistarpeista? Osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen on tärkeää työn murroksessa. Miten parhaiten pystymme ennakoimaan tulevaisuudessa tarvittavat osaamiset? Miten osallistaa ja sitouttaa myös työnantajat ja yhteistyökumppanit osaamisen ennakointiin opetussuunnitelmatyössä? Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) toteutettiin joukkoistettu työelämän, alumnien ja opiskelijoiden tulevaisuustyöskentely, jonka tuloksia hyödynnettiin opetussuunnitelmatyössä. Tavoitteena oli löytää vuorovaikutteinen ja kevyt joukkoistamistyökalu, jonka avulla systematisoidaan työelämän kanssa käytävää osaamistarpeiden ennakointityötä. Tässä artikkelissa kuvataan joukkoistamisen tuloksia tulevaisuuden työelämän osaamistarpeista korkeakoulutasolla.

Tulevaisuuden osaamistarpeista

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) määrittelee olennaisina tason 6 (AMK-tutkinnot) tutkintojen oppimistuloksina edistyneet työ- tai oppimisalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. Tutkinnon suorittaneella tulee olla edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa ja kykyä innovaatioihin ja joita vaaditaan erikoistuneella työ- tai opintoalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen. Tason 6 tiedot ja taidot kasvattavat pätevyyden monimutkaisten teknisten tai ammatillisten toimien tai hankkeiden johtamiseen sekä vastuunottamiseen päätöksenteosta ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Pätevyytenä on myös vastuun ottaminen yksittäisten henkilöiden ja ryhmien ammatillisen kehityksen hallinnasta. (Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi n.d.)

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE:n (2010) suosituksessa kansallisen viitekehyksen (NQF – tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä annettu laki 93/2017 ja asetus 120/2017) soveltamisessa ammattikorkeakouluissa kuvataan osaamiset oppimisen taitoina, eettisenä osaamisena, työyhteisöosaamisena, innovaatio-osaamisena ja kansainvälisyysosaamisena.
World Economic Forumin (2018a) mukaan tulevaisuuden työelämässä tarvitaan teknologisen ja digitaalisen osaamisen ohella inhimillisiä taitoja, kuten viestintä, ongelmanratkaisu, luovuus, yhteistyö ja kriittinen ajattelu. Merkityksellistä osaamista vuonna 2022 tulee olemaan analyyttinen ja kriittinen ajattelu, innovatiivisuus, oppimiskyky, luovuus, omaperäisyys ja oma-aloitteisuus, monimutkaisten ongelmien ratkaisukyky, johtajuusosaaminen sekä tunneälykkyys (World Economic Forum 2018b).

Oksanen ja Dufva (2018) toteavat, että tekoälyyn ja digitalisoitumiseen liittyy pitemmän ajan kehitysmahdollisuuksia. Osaamistarpeet liittyvät metataitoihin, kuten vuorovaikutusosaaminen, uuden oppiminen, joustavuus, uteliaisuus, kriittinen ajattelu, kansainvälisyyttä tukevat taidot, vahva sosiaalinen pääoma ja itsensä johtaminen. Tulevaisuudessa tärkeitä osaamisia ovat myös kokonaisuuksien hahmottaminen ja systeemiajattelu. Ajattelu- ja vuorovaikutusosaamisen lisäksi teknologian kehitys, viheliäisten ongelmien ratkaisu, innovointi ja uuden liiketoiminnan luominen edellyttävät edelleen syvällistä osaamista omalla alalla. (Oksanen & Dufva 2018.) Tulevaisuudessakaan ammatti-identiteetti ei ole pelkkää someilua: myös tulevaisuudessa on tärkeätä syventyä, perehtyä ja sitoutua. On tärkeää olla kyky lukea tulevaa ja päätellä, mistä osaamisesta on hyötyä ja miten sen voi hankkia. (Toiminen 2017.)

Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) mukaan tulevaisuuden työelämässä tarvitaan kestävän kehityksen osaamista, digitaitoja ja jatkuvaa oppimista. Asiantuntijat ennakoivat, että tärkeimpiä osaamisalueita tulevat olemaan asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen sekä kestävän kehityksen tuntemus. Osaamista tarvitaan digitalisaatioon, tiedon arviointiin ja ongelmanratkaisuun liittyen. (Osaaminen 2035 2019.)

Kevan, työeläkeyhtiöiden, Telan ja Kelan teettämän tutkimuksen mukaan työnantajat arvostavat rekrytoinneissa ammattiosaamisen lisäksi oma-aloitteisuutta, oppimiskykyä, motivaatiota ja vastuunkantoa (Työpaikoilla tarvitaan jatkossakin eri sukupolvien taitoja 2018).

Osaamistarpeiden ennakointi opetussuunnitelmatyössä

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on menossa opetussuunnitelmien (OPS) uudistusprosessi kaikissa AMK-tutkinto-ohjelmissa. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksystä 2020 lähtien. Koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen määrittelyssä hyödynnettiin olemassa olevaa ennakointitietoa raporteista ja julkaisuista sekä asiantuntijoille kertynyttä työelämätietoutta ja työelämän neuvottelukuntien tuottamaa tietoa. Prosessiin liittyvää osaamistarpeiden ennakointityötä tehtiin osallistamalla keskusteluun henkilöstön ja työelämän neuvottelukuntien lisäksi opiskelijat, alumnit ja eri työelämätahot. Osallistamiseen etsittiin ja testattiin erilaisia virtuaalisia menetelmiä ja työkaluja, jonka avulla tavoitettaisiin suurempia joukkoja vuorovaikutteiseen tulevaisuuden osaamistarpeiden pohdintaan. Tavoitteena oli löytää menetelmä, jossa osallistujat voisivat vastatessaan nähdä muiden vastauksia ja siten voisivat jalostaa omaa tulevaisuusajattelua. Joukkoistamisen työkaluksi valikoitui Answergarden-palvelu sen helppokäyttöisyyden ja visuaalisuuden vuoksi. Palvelu mahdollisti reaaliaikaisuudellaan osallistujien vuorovaikutuksen. Lue lisää joukkoistamisprosessista: https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/joukkoistettu-tulevaisuustyoskentely-opsin-osaamisiin/ .

Maaliskuussa 2019 toteutettiin osana JAMKin opetussuunnitelmatyötä joukkoistettu tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely Answergarden-työkalulla. Osallistujilta kysyttiin: Minkälaista osaamista AMK-tutkinnon suorittanut tarvitsee vuonna 2025? ja pyydettiin määrittelemään 3 tärkeintä osaamista. Vastauksista muodostui neljä erillistä sanapilveä samalla kysymyksellä. Henkilöstölle, opiskelijoille, alumneille ja yhteistyökumppaneille luotiin omat vastausalustat, jotta pystyttäisiin vertailemaan eri ryhmien tuotoksia. Sanapilvien rakentamiseen osallistui kaikkiaan 525 vastaajaa, joista yhteistyökumppaneita tai alumneja oli 161, henkilöstön edustajia 255 ja opiskelijoita 109. Tuloksissa yhdistettiin alumnien ja työelämätahojen tuottamat sanapilvet.

Joukkoistamisen tulokset

Kaikkien ryhmien vastauksissa korostuivat vuorovaikutus- ja viestintätaidot: yhteistyötaidot, tiimiosaaminen ja verkosto-osaaminen. Ihmisten kanssa toimiminen, sosiaaliset taidot, tunneäly sekä esiintymistaito koettiin keskeiseksi osaamiseksi tulevaisuudessakin. Tärkeänä pidettiin myös vuorovaikutusta ja ryhmätyökykyä virtuaaliympäristöissä.

Sekä työelämätahojen että opiskelijoiden vastauksissa toistui useasti muutosvalmiuksiin, joustavuuteen ja muutoksensietoon liittyvät ilmaukset. Rohkeus irrottautua totutuista tavoista. ennakkoluulottomuus ja asenne koettiin tärkeiksi taidoiksi. Myös ennakointi- ja tulevaisuusosaaminen mainittiin.

Yhteistyökumppani: ”Tulevaisuuden työtehtävät ovat lyhytsyklisiä turbulentissa ympäristössä. Kyky hallita muutosta ja toimia vaihtelevissa tilanteissa korostuvat. Verkostojen merkitys kasvaa.”

Yhteistyökumppaneiden ja alumnien sanapilvessä korostuivat vuorovaikutustaidot, kansainvälisyys, itsensä johtaminen sekä ongelmanratkaisukyky. Niiden lisäksi on mainittu muun muassa kielitaito, ammattiosaaminen sekä tiedonhankinta ja soveltaminen. 
Kuva 1. Yhteistyökumppaneiden ja alumnien sanapilvessä korostuivat vuorovaikutustaidot, kansainvälisyys, itsensä johtaminen sekä ongelmanratkaisukyky.

Halu kehittyä ja oppia jatkuvasti uutta koettiin tärkeäksi taidoksi kaikissa vastaajaryhmissä. Kriittinen ajattelu ja yleissivistys sekä tiedon hankinta sovelluskykyineen ovat oleellista korkeakoulutettujen osaamista. Opiskelijat nostivat esiin rohkean tiedonhankintataidon. Käytännön tietojen ja taitojen lisäksi pitää hallita teoreettista tietoa, jotta voi toimia ammatillisena asiantuntijana ja ohjata omaa toimintaa muuttuvissa toimintaympäristöissä.

Alumni: ”Tietoa on saatavilla yhä enemmän ja tulevaisuudessa tärkeää on osata toisaalta hankkia olennaista tietoa ja referoida sekä soveltaa sitä omaan työhönsä.”

Itsensä johtamiseen liittyvät osaamiset nimettiin tärkeiksi kaikissa vastaajaryhmissä. Oma-aloitteisuus, sisäinen yrittäjyys ja ajanhallintataidot mainittiin useasti. Erilaiset johtamiseen liittyvät osaamiset nousivat muutenkin esiin päätöksentekokykynä, projektinhallintana ja kokonaisuuksien ymmärtämisenä, jopa pedagogisena johtajuutena.

Yhteistyökumppani: ”Itseohjautuvuus koska hierarkiat pitää unohtaa, avarakatseisuus koska maailma on moninainen, itsetunto koska pitää uskaltaa tehdä rohkeita käänteitä ja ratkaisuja.”

Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstö nosti esille erityisesti vuorovaikutustaidot, itsensä johtamisen, kriittisen ajattelun ja luovuuden.
Kuva 2. Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstö nosti esille erityisesti vuorovaikutustaidot, itsensä johtamisen, kriittisen ajattelun ja luovuuden.

Kaikissa vastaajaryhmissä tunnistettiin teknologiataidot ja varsinkin digiosaaminen tärkeiksi. Tieto- ja viestintäteknologinen sovellusosaaminen, matemaattinen osaaminen, järjestelmäosaaminen ja tekoälyosaaminen nousivat sanapilvissä esiin.

Vahva ammatillinen osaaminen ja toisaalta monialainen osaaminen on vahvuus myös tulevaisuudessa. Luova ja innovatiivinen ajattelu ja hyvät ongelmanratkaisutaidot auttavat pärjäämään tulevaisuuden työelämässä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat nostivat useimmin esille vuorovaikutustaidot, luottamuksen itseen, ajanhallinnan, muutosvalmiuden sekä oma-aloitteisuuden ja kyvyn tulla toimeen.
Kuva 3. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat nostivat useimmin esille vuorovaikutustaidot, luottamuksen itseen, ajanhallinnan, muutosvalmiuden sekä oma-aloitteisuuden ja kyvyn tulla toimeen.

Kaikkien vastaajaryhmien huolena oli myös opiskelijoiden hyvinvoinnin ylläpito. Epävarmuuden ja stressin sietäminen, usko omaan osaamiseen, riittämättömyyden hyväksyminen ja elämänhallinta ovat taitoja, jotka tukevat omaa jaksamista.

Yhteistyökumppani: ”Keskeistä tulee olemaan, miten opiskelija oppii tunnistamaan oman jaksamisensa, voimavarat ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan, koska näistä syntyy opiskelukyky ja myöhemmin työkyky. Mikäli näitä ei sisälly tutkintoon, moni uupuu turhaan.”

Henkilöstön edustaja: ”Vaikka hetkeen ja paikkaan pitää kyetä orientoitumaan, on kyky tulevaisuuden ennustamisesta ja useiden skenaarioputkien ymmärtäminen tärkeää, niin itsensä johtamisen, joustavuuden kuin projektien hallinnassa.”

Onnistunut kokeilu

Answergarden -sanapilvityökalu valittiin osallistamisen ja joukkoistamisen välineeksi JAMKin opetussuunnitelmien yhteisten työelämäosaamisten ennakoinnissa, sillä halusimme perinteisten kyselyiden sijasta tarjota osallistujille mahdollisuuden nähdä oman vastauksensa visualisoituna yhdessä muiden vastausten kanssa. Ennakoimme muiden vastausten näkemisen laajentavan vastaajien ajattelutapaa tulevaisuudessa tarvittavista osaamisista ja siten kehittävän osallistujien tulevaisuuslukutaitoa. Tulee pohdittua asioita laajemmin, kun näkee muiden ajatuksia. Sen lisäksi halusimme, että osallistuminen käy nopeasti ja helposti, jolloin kiireisimmätkin vastaajat antavat panoksensa. Vastaajien houkuttelemisessa ja vakuuttamisessa oli viestinnällä ja visuaalisella ilmeellä suuri merkitys.

Kuva 4. Kuvankaappaus tiedonkeruusivulta.

Koska valitsimme työkalun, jolla ei voi kerätä taustatietoja vastaajista, emme voi analysoida vastauksia suhteessa esimerkiksi toimialoihin. Toisaalta jo kysymyksen muotoilulla tavoiteltiin yleisiä, alariippumattomia vastauksia; toimialojen yhteisiä työelämäosaamisia.

Vaikuttaa siltä, että opiskelijat, kumppanit ja kouluttajat ovat yksimielisiä keskeisimmissä työelämäosaamisissa, sillä eniten mainintoja kaikissa vastaajaryhmissä sai vuorovaikutusosaaminen tai vuorovaikutustaidot. Vuorovaikutusosaaminen onkin pohjana sellaisille yleisemmille työelämätaidoille kuin esimerkiksi verkostoitumisosaaminen tai yhteistyökyky, jotka toistuvat monissa ennakointiaineistoissa. Vuorovaikutusosaamista ei vastauksissa eritellä tarkemmin, mutta rohkeasti voisi tulkita, että vuorovaikutusosaaminen sisältää perinteisten vuorovaikutustaitojen rinnalla jo viestintää ja yhteisöllistä toimintaa erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä ja teknologiaa hyödyntäen.

Toinen kaikille yhteinen, selkeästi eniten mainittu osaamiskokonaisuus liittyy itsensä johtamiseen. Opiskelija-aineistossa tämän otsikon alle sisältyvät ajanhallinta, luottamus itseen ja muutosvalmius. Opiskelijoiden vastaukset kertovatkin jotain siitä, millaisina taitoina ja käsitteinä itsensä johtamista korkeakoulussa käsitellään.

Hieman eri käsitteellä vastaajat tuovat esille sellaisia asioita kuin uskallus, rohkeus, luovuus ja ongelmanratkaisukyky. Merkittävää on myös se, että työnantajien ja yhteistyökumppaneiden vastauksissa mainitaan ammattiosaaminen – puhuttaessa tulevaisuuden osaamisesta juuri tämä on kuitenkin kaiken perusta.

Samalla tapaa muusta ennakointiaineistosta korostuvat inhimilliset metataidot, kuten vuorovaikutusosaaminen, oppimiskyky, kriittinen ajattelu, luovuus ja itsensä johtaminen. Vahvaa ammatillista osaamista tulee tukea digitaalisen ja kehittyvän teknologian osaamisilla.

Joukkoistamisen kokeilu oli mielestämme onnistunut jo runsaan osallistujamäärän ansiosta. 525 vastaajan osallistaminen tulevaisuuden osaamistarvekeskusteluun ja opetussuunnitelmatyöhön on tärkeää jo tiedottamisen ja markkinoinnin kannaltakin. Syntyneet sanapilvet ovat visuaalisia ja informatiivisia. Vastaukset vahvistivat ja tukivat valittuja linjoja opetussuunnitelmatyössä, vaikka eivät varsinaisesti lisänneet tietoa muista ennakointilähteistä muodostettuun kuvaan.

Joukkoistaminen oli kevyt toteuttaa ja se on mahdollista uusia helposti. Kokeilun perusteella voimme todeta, että tästä on mahdollista rakentaa systemaattinen toimintatapa työelämän kanssa käytävään osaamistarvekeskusteluun. Tämän kaltainen matalankynnyksen osallistaminen saattaa myös houkutella jatkotyöskentelyyn koulutuksen suunnittelussa.

Varsin yksinkertaisella menetelmällä kerätyn aineiston suurin arvo lienee osallistamisessa – voidaan kuulla nopeasti suuren joukon ajatukset asiasta ja toisaalta viestiä meneillään olevasta prosessista. Tuloksena voidaan esittää myös osallistujien tulevaisuusosaamisen lisääntyminen. Muuttuvan ja tuntemattoman tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi on vaikeaa – mutta niin tärkeää. Tulevaisuudenlukutaito on keskeistä osaamista kaikille. Ennakoinnilla vaikutetaan tulevaisuuden valintoihin. Esimerkiksi nyt muodostetut sanapilvet ja osallistujien pohdinnat tulevaisuudesta saattavat vaikuttaa päätöksentekoon ja siten muuttaa tulevaisuuden kulkua.

Kirjoittajat:

Anne Hakala ja Ilona Laakkonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet:

ARENE. 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. Viitattu 1.8.2019. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_nqf.pdf

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi. N.d. Viitattu 1.8.2019. https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/leaflet_fi.pdf

Oksanen, K. & Dufva, M. 2018. Työn murros tulevaisuusselonteon näkökulmasta. Futura 2/2018.
Osaaminen 2035. 2019. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019/3. Opetushallitus. Viitattu 7.8.2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

Toiminen, M. 2017. Välähdyksiä tulevaisuudesta. Helsinki: Multiprint.
Työpaikoilla tarvitaan jatkossakin eri sukupolvien taitoja. 2018. Viitattu 30.7.2019. https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/tyopaikoilla-tarvitaan-jatkossakin-eri-sukupolvien-taitoja/

World Economic Forum. 2018a. Eight Futures of Work. Scenarios and their Implications. Viitattu 30.7.2019. http://www3.weforum.org/docs/WEF_FOW_Eight_Futures.pdf

World Economic Forum. 2018b. The Future of Jobs Report. Viitattu 30.7.2019. http://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2018.pdf

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-113

Jätä kommentti