Laadukasta ohjausta työelämässä oppimiseen
Työelämän rooli ammatillisessa koulutuksessa on yhä tärkeämpi.Jotta työpaikoille saadaan yhä laadukkaampaa ohjausta oppimiseen, on ollut tärkeä kehittää erilaisia oppaita ohjauksen tueksi. Tässä parhaimpina asiantuntijoina ovat opiskelijat, joiden mielipiteiden ja vastausten perusteella on tässä artikkelissa esitelty oppimisen ohjausta tukeva huoneentaulu kehitetty. Osana opettajan kehittyvä toimintaympäristö- opintojaksoa tutustuimme kahteen ohjaajille tarkoitettuun oppaaseen ja vertasimme niitä opiskelijoiden omiin kokemuksiin työpaikoilla saadusta ohjauksesta.
Oppaita työpaikkaohjaajille
Tutustuimme tarkemmin kahteen eri työpaikkaohjaajille tehtyyn oppaaseen; Askeleet ammattilaiseksi- opettajan ja työpaikkaohjaajan opas (Nykänen, Airila & Virtanen, 2018) sekä Osao- työpaikka oppimisessa mukana esite (2018).
Askeleet ammattilaiseksi – opettajan ja työpaikkaohjaajan opas nostaa esille sen että ammattilaiseksi kasvetaan vähitellen. Ammattilaiseksi kasvaminen vaatii aikaa ja harjoittelua, joka tapahtuu työssäoppimispaikoilla. Jotta opiskelija oppisi työssäoppimispaikalla mahdollisimman paljon tarvitaan hyvä perehdytys työtehtäviin ja työn vaatimuksiin. Jokaiselle työssäoppimisjaksolle tulisi asettaa selkeät tavoitteet ja työssä oppimisen aikana näiden tavoitteiden saavuttamista tulee tarkkailla ja tarvittaessa asettaa uusia tavoitteita. Oppimisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa auttaa jatkuvat keskustelut ja vuorovaikutus ohjaajan kanssa. Oppimista tukee myös dialogi itsensä kanssa ja tätä “keskustelua” voi käydä esimerkiksi oppimispäiväkirjassa. Lisäksi oppimista tukee myös omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen.
Työelämä oppimisessa mukana –esite on lyhyempi katsaus työssäoppimisen ohjaamiseen. Esitteen lisäksi työpaikkaohjaaja voi kiinnostuksensa mukaan hakea lisätietoa esimerkiksi ohjaa.fi -verkkosivuilta, johon esite myös viittaa. Työelämä oppimisessa mukana –esite nostaa vahvasti esille henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS), jolloin aiempi osaaminen tulee tunnistettua, työtehtävät ja näyttö sekä tarvittava ohjaus suunniteltua niin, että se tulee opiskelijan taitojen kasvattamista kohti tulevaa työtä. Esitteessä painotetaan, että opiskelijan tulee päästä tutustumaan laajasti ja monipuolisesti työn osa-alueisiin. Tässä oppaassa korostetaan myös ohjausvastuun jakamista laajemmin työpaikan henkilöstön kanssa.
Tärkeinä asioina esitteessä nostetaan esiin opiskelijan perehdytys sekä ohjaajan tutustuminen ohjattavaan opiskelijaan sekä hänen tavoitteena olevan tutkinnon vaatimuksiin. Hyvä ohjaaminen vaatii riittävästi aikaa.
Opiskelijoiden kokemuksia työssäoppimisen ohjauksesta
Vaikka työpaikkaohjaajille on laadittu hyviä ja selkeitä oppaita ja useaammat niistä ovat helposti saatavilla internetissä, ei työssäoppimisesta kuitenkaan aina jää onnistunut kokemus opiskelijalle.
Teimme työssäohjaamiskokemuksista kyselyn sosiaali-, tietotekniikan- ravintola- ja autoalan opiskelijoille. Sosiaalialan opiskelijat olivat valmistuneita lähihoitajia, jotka suorittavat mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkintoa. Tietotekniikan-, ravintola- ja autoalan opiskelijat olivat toisen vuoden perustutukinto-opiskelijoita. Kyselyssä oli viisi kysymystä. Kysymyksiin vastausta ei rajoitettu vaan opiskelijoille tarjottiin avoin tekstikenttä, johon antaa vastauksensa. Kysely totetutettiin nettilomakkeella, saadut vataukset luokiteltiin ja niitä sitten verrattiin valittuihin oppaisiin. Kyselyyn vastasi 44 opiskelijaa.
Työpaikkaohjaajalta vaaditaan hyvää ammattitaitoa
Ensimmäisenä kyselyssä pyydettiin ajatuksia, millainen on hyvä työssäoppimisen ohjaaja?
Vastuksissa päällimmäisenä nousi esiin ohjaajan oma osaaminen ja tarpeeksi hyvä ammattitaito omassa työssään. Lisäksi opiskelijat pitivät kärsivällisyyttä tärkeänä piirteenä. Useassa vastauksessa oli maininta myös ajankäytöstä sekä siitä, että ohjaajalla olisi tarpeeksi aikaa opiskelijalle. Ohjaajan toivotaan olevan myös mukava ja opiskelijan huomioon ottava.
Toisena kysyttiin haasteista, joita opiskelijat ovat kohdanneet työssäoppimisen aikana saadussa ohjauksessa. Vastauksissa erottui selvästi tapaukset, joissa kerrottiin, että opiskelijaa ei ollut huomioitu riittävästi, eikä opiskelija saanut olla mukana työtapahtumissa. Lisäksi liian kokemattomat tai epäpätevät ohjaajat aiheuttivat opiskelijoissa närkästystä.
Pyysimme opiskelijoita pohtimaa myös positiivisia asioita saamastaan ohjauksessa. Useassa vastauksessa positiivisena asiana nousi esille, että myös toiset työntekijät ohjasivat ja auttoivat. Positiivisenä pidettiin myös riittävästi annettua aikaa sekä ohjaajan kärsivällisyyttä sekä selkeät ohjeetkoettiin hyvinä asiona. Muutamassa vastauksessa nostettiin esille myös työpaikalla vallitseva mukava ilmapiiri positiivisena asiana.
Osuvin vastaus kysymykseen – minkälaisiin asioihin työssäoppimisen ohjaajan tulisi mielestäsi panostaa työssäoppimisen alkaessa? – oli se, että ohjaajan tulisi panostaa ohjaamiseen. Työssä oppijat pitivät tärkeinä, että he saavat kunnon perehdytyksen työpaikkaan, työtehtäviin ja työturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Opsikelijoiden mielestä ohjaajalla tulee olla riittävästi aikaa ohjaukselle ja opiskelijan oppimisen tukemiselle. Opiskelijat toivovat ohjaajalta selkeitä ohjeita, asioiden selittämistä ja opettamista. Ohjaajan pitää tuntea hyvin sekä tutkintokriteerita että opintojakson liittyviä tavoiteita. Opiskelijoiden mukaan, heidän oppimista voi tukea antamalla heille maholisuuden oppia tekemisen kautta. Ohjaajalta he toivovat ystävällisyyttä, avoimuutta, huomioimista, kannustusta ja kuuntelemista. Osa toivoi, että ohjaaja muistaisi, että opiskelija on siellä oppimassa eikä töissä.
Viimeisenä kysyimme, mitä työssä oppijat olisivat toivoneet saavansa enemmän, mitä vähemmän? Lähes puolet (22/44) vastaajista eivät vastanneet tähän kysymykseen tai vastasivat “en tiedä”. 17/44 vastaajista olisivat halunneet lisää ohjausta, perehdytystä, aikaa tehdä työtä sekä enemmän vaativia työtä. Pari opiskelija vastasi “vähemmän paskatyötä esim. tiskaamista” ja “ettei minua olisi hiillostettu niin paljon”. Vain 5/44 vastaajista oli tyytyväinen ohjakseen.
Oppaista tukea ohjaamiseen
Hyviä, laadukkaita oppaita on olemassa. Saatavilla olevat oppaat ovat selkeitä ja konkreettisia. Joko työpaikkaohjaajat eivät lue oppaita tai oppaissa olevia käytänteitä ei oteta käyttöön. Nuoret näyttävät olevan kiinnostuneita oppimaan ja tekemään alan oikeita ja vaativia töitä. Jos ohjaaja ei tee omaan osuuttaan, niin nuorten työelämävalmius ja työhyvinvointi tavoitteita on työssäoppimisjaksolla vaikea saavuttaa.
Molemmat oppaat korostavat että alan ammattilaiseksi kasvetaan vähitellen ja kokemuksen kautta. Tässä kasvussa työpaikkaohjaajalla on suuri rooli, joka vaatii sekä aikaa että mielenkiintoa ohjata opiskelijasta alan osaaja. Myös opiskelijat tuovat laajasti vastauksissaan esille ohjaajan ajankäytön. Ajankäytöstä mainittiin jokaisen kysymyksen vastauksissa. Ohjaajan aika ja paneutuminen ohjaustehtävään esitettiin toiveena. Osalla opiskelijoista oli hyviä kokemuksia, kun ohjaajalla on ollut aikaa ja mielenkiintoa paneutua ohjaustehtävään, ja toisaalta osa opiskelijoista on kokenut ainakin jollain työssäoppimisjaksollaan, että ohjaajalla ei ollut riittävästi aikaa ohjaamiseen.
Onnistunut työssäoppimisjakso vahvistaa nuoren työelämävalmiuksia (työskentelyn sujumista, työssä kehittymistä, yhteistyötä työpaikalla) ja työhyvinvointia (mielekäs ja sujuva työ- turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työyhteisössä). On harmittavaa, jos nuorten työpaikkaohjaajilla ei ole aikaa ja resursseja opiskelijan ohjaamiseen, työpaikkaohjaajan ammattitaito tai luonteenpiirteet eivät ole työpaikkaohjaajalle soveltuvia tai ohjaajalla ei ole mielenkiintoa tutustua opiskelijan tutkinnon tavoitteisiin. Työpaikkaohjaajana toimimiseen on tarjolla myös kursseja, mutta kaikelle tällaiseen osallistuminen ei välttämättä ole mahdolista. Työpaikkaohjaajan oppaiden ohittamista ei sen sijaan voi sivuuttaa maksullisuuden tai saatavuuteen vedoten. Internetistä löytyy runsaasti oppaita, ohjeita ja muuta materiaalia työpaikkaohjaajien avuksi.
Työpaikkaohjaajien tueksi laadimme työpaikoille tulostettavan huoneentaulun, johon on koottu hyvän ohjauksen perusteet.
Kirjoittajat
Artikkelin kirjoittajat ovat opiskelijoina JAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Artikkeli liittyy osana opettajan kehittyvä toimintaympäristö- opintojaksoa, jolloin tutustuimme kahteen ohjaajille tarkoitettuun oppaaseen ja vertasimme niitä opiskelijoiden omiin kokemuksiin työpaikoilla saadusta ohjauksesta.
- Antila-Kokko Päivi, Sairaanhoitaja Amk, johtamisen eat, kehittämiskoordinaatori JST Solum
- Cerina Tatjana, Yhteisöpedagogi Amk
- Ketomäki Minna, Sosionomi Amk
- Mättö Laura, FM fysiikka, matemaattisten aineiden opettaja Ekami
Lähteet
Nykänen, M. Airila, A. & Virtanen, V. 2018. Askeleet ammattilaiseksi – opettajan ja työpaikkaohjaajan opas. Työterveyslaitos. ISBN 978-952-261-825-2
Työelämä oppimisessa mukana. 2018. Tieto, taito ja työelämä -hanke. Viitattu 26.11.2018 www.osao.fi/media/hankkeet/tieto-taito-ja-tyoelama/tyoelama-oppimisessa-mukana-esite.pdf