Simulaatio – oppimista vai leikkiä?

Simulaatio-opetuksessa pyritään mahdollisimman todentuntuiseen käytännön työtaitojen harjoittamiseen. Turvallinen ja virheet salliva simulaatio-oppiminen on tärkeä osa pelastus- ja ensihoitoalan perus- ja täydennyskoulutusta. Keski-Suomen pelastuslaitos on toiminut edelläkävijänä hyödyntäessään simulaatio-oppimisen mahdollisuuksia henkilöstön täydennyskoulutuksessa.

Historiaa

Simulaatio-­opetuksen pedagogiikkaa on tutkittu hyvin vähän. Ensimmäiset simulaatio­ opetuksen syvällisen pedagogisen lähestymistavan sisältävät lähteet ovat 1990 ­luvun lopulta (Salakari 2007, 116.) Simulaatio opetuksen välineenä ei kuitenkaan ole uusi ajatus. Suomessa lento-opetuksessa simulaatio-oppimista on hyödynnetty jo 1950­ luvulla ja erityisesti turvallisuuskriittiset teollisuuden alat kuten ydinvoimateollisuus ovat ylläpitäneet henkilöstön osaamista simulaatio-oppimisen keinoin. (Åker 2010, 1.) Myös lasten liikennepuistoja voitaneen pitää todellisuutta jäljittelevänä oppimisympäristöinä. Vuosikymmeniä ne ovat tarjonneet lapsille mahdollisuuden oppia liikennekäyttäytymistä ja ­sääntöjä leikin ja vauhdikkaan tekemisen lomassa. Hieman vanhemmille paintball eli värikuulapeli on mahdollistanut liikunnallisen harrastuksen ja taktisen osaamisen yhdistämisen kaupunki­ tai maasto­olosuhteissa tapahtuvaa taistelutilannetta simuloiden.

Simulaatio ja oppiminen

Simulaation pääsisältö on konkreettista toimintaa ja tapahtumia, jossa käsitteet ja teoreettinen aines eivät ole ensisijaisia. Simulaatio-opetus tähtää jäljittelyn ja todentuntuisten kokemusten avulla taitojen oppimiseen. Perusideana on, että oppija rakentaa olemassa olevaa tietopohjaansa uudelleen kokonaisvaltaisesti ja todenmukaisesti. Uuden sisäisen mallin synnyttäminen oppijassa tapahtuu kosketuksessa siihen todellisuuteen, jota hän pyrkii oppimaan ja ymmärtämään. (Salakari 2007, 118.)

Simulaattorilla tarkoitetaan opetuskäytössä olevia todellisuutta jäljitteleviä laitteita ja ympäristöä. Oppiminen perustuu oppijoiden toimintaan  simulaatioympäristössä. Kaikille simulaattoreille yhteistä on interaktiivisuus eli käyttäjä saa omalla toiminnallaan aikaan muutoksia järjestelmän toiminnassa. Tämä tapahtuu simulaattorin hallintalaitteiden avulla, joita simulaatio­ohjaaja käyttää. Oppijan tulisi reagoida mielekkäällä tavalla näihin muutoksiin. (Salakari 2007, 119.)

Nykyisin simulaatio­opetus tähtää yksittäisten taitojen ja kliinisen osaamisen sijaan laajempaan osaamiseen hallintaan. Työturvallisuus, inhimilliset tekijät ja ei-­teknisten taitojen osaamisen kehittäminen ovat siitä esimerkkejä. Simulaatiota osana kokonaisvaltaista oppimisprosessia kutsutaan full­scale simulaatioksi. (Salonen 2013, 9.) Se rakentuu kolmesta eri vaiheesta, joista ensimmäinen pitää sisällään simulaatioon valmistautumisen skenaarion luomisella ja roolien jakamisella sekä tavoitteiden ja toimintaohjeiden läpikäymisellä. Toinen vaihe on varsinainen simulaatioharjoitus. Kolmannessa vaiheessa simulaatioon osallistuneet, ohjaajat ja muut osalliset, purkavat tilanteen. Jälkipuinti ja siihen liittyvä itsereflektointi on tärkeä osa oppimisprosessia simulaatioharjoittelussa. (Kettunen 2014, 3, 7.)

Leikit ja pelit voivat ulkoisesti muistuttaa simulaatio­oppimisympäristöä ja ­oppimista, mutta teoriatietoon perustuvat tavoitteet oppimiselle ja järjestelmällinen arviointi osana simulaatioharjoitusta ovat merkittävin erottava tekijä näiden välillä.

Keski-Suomen pelastuslaitos edelläkävijä simulaatio-oppimisessa

Keski-­Suomen pelastuslaitos muodostuu 47 paloasemasta ja henkilöstöä on kaikkiaan 1300, joista 300 päätoimista. Jyväskylän keskuspaloasema sijaitsee Ristonmaalla. Pelastuslaitoksen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia (Keski­-Suomen pelastuslaitoksen esite 2015.) Tähän pyritään henkilöstön ammattitaidon jatkuvalla kehittämisellä mm. simulaatiokoulutuksen avulla. Keski­-Suomen pelastuslaitos onkin toimialallaan simulaatiokoulutuksen uranuurtaja Suomessa. Tämä on huomattu myös valtakunnan rajojen ulkopuolella. Syksyllä 2015 alkaa yhteistyö Kuwaitin pelastusviranomaisten kanssa koulutusvienti hankkeen muodossa.

Keski­-Suomen pelastuslaitos tuottaa osan ensihoitopalvelusta Keski­-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Yksityiset palveluntuottajat mukaan lukien ensihoidon parissa työskentelee n. 300 päätoimista ensihoitajaa. Ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti kaikkien Keski­-Suomen sairaanhoitopiirin alueella työskentelevien ensihoitajien on osallistuttava vuosittain 2­4 täydennyskoulutuspäivään. Nämä toteutetaan yhteistyössä Keski-­Suomen sairaanhoitopiirin ja ­ pelastuslaitoksen kanssa Jyväskylässä Seppälän paloasemalla. Simulaatioharjoitukset ovat merkittävässä osassa täydennyskoulutuksessa.

Keski-Suomen pelastuslaitokseksen koulutusasemana toimivalle Seppälän paloasemalle on rakennettu simulaatio-opetukseen soveltuvat opetustilat. Koulutusmestari Reijo Hirven mukaan on tärkeää, että simulaatio­oppimisympäristö palvelee laajaa käyttäjäkuntaa, mukaan lukien palomiehet, ensihoitajat ja poliisit sekä sosiaalitoimi. Pelastustoimen johtamisen täydennyskoulutusten lisäksi yhteistyötä on ensihoidon koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Hirvi pitää toiminnan kehittämismahdollisuuksia hyvinä, sillä simulaatio­-opetuksessa käytettävät välineet ovat siirrettävissä myös muille paloasemille. TetraSim on viranomaisradioverkko eli VIRVE päätelaitteiden, kuten THR 880i, simulaatio harjoitteluun tarkoitettu oppimisympäristö. XVR 3d ­ simulaatioympäristö on johtamiskoulutukseen luotu simulaatio-ohjelma. Ohjelman avulla voidaan luoda erilaisia onnettomuus­ ja ensihoito tilanteita kolmiulotteiseen ympäristöön. Harjoitusympäristö muistuttaa hieman pelikonsolien maailmaa sillä erotuksella, että jokaisella osallistujalla on oma näkymä harjoitettavasta tilanteesta. Harjoituksen aikainen kommunikointi tapahtuu VIRVE käsiradion ja kuulokkeiden välityksellä.

Hirven mukaan on tärkeää, että simulaatiokoulutusta kehitettäessä huomioidaan oppijan näkökulma ja lähtökohdat. Siksi Seppälän paloasemalla pyydetään koulutusten jälkeen kirjallinen palaute osallistujilta toiminnan kehittämiseksi. Kouluttajalla tulee Hirven mukaan olla vahva tiedollinen ja käytännön kokemus opetettavasta asiasta.  Ensihoidon osalta se tarkoittaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia kuten Käypä­hoito­ohjeet. Kouluttajan vastuulla on ajantasaisen, oikean tiedon välittäminen oppijalle. Lisäksi Hirvi katsoo, että simulaatio­oppimisympäristöön tutustuminen, hyvä perehdytys ja tavoitteen asettaminen luovat pohjan oppimiselle simulaatiokoulutuksessa.

Simulaatio-opetuksen tulevaisuus

Työelämän muutokset, perehdytykseen käytettävän ajan rajallisuus ja toisaalta odotukset hyvistä ammatillisista valmiuksista uudelta työntekijältä aiheuttavat paineita koulutusta järjestäville tahoille. Asiantuntijuus, johtamis­ ja kehittämistaidot sekä työelämälähtöisyys ovat ominaisuuksia, joita ammattihenkilöltä odotetaan. (Kettunen 2014, 2.)

Simulaatio­-opetus tulee tulevaisuudessa lisääntymään eri alojen koulutuksessa sekä työelämän täydennyskoulutuksessa. Samalla se kehittyy ja muuttaa muotoaan enemmän todellisuutta vastaavaksi. Ensihoito­ ja pelastusalan koulutuksessa käytettävien simulaattoreiden toiminnot kehittyvät antaen  realistisen  kuvan työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista. Onnettomuustilanteen johtamista tai kriittisesti sairaan potilaan hoitamista ja niihin liittyviä valmiuksia voidaan harjoitella turvallisessa ympäristössä sen sijaan, että annetaan Siperian opettaa. Alan opettajilta ja kouluttajilta tämä edellyttää vahvaa työelämän tuntemusta sekä syvällistä perehtymistä simulaatio-­opetuksen antamiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Turvallisuuskriittiset alat ovat olleet sekä valmistavassa että täydennyskoulutuksessa edelläkävijöitä simulaatio­opetuksessa. Perusteltu kysymys kuuluu, mitkä ovat ne alat joihin simulaatio­opetus soveltuu luontevasti ja missä ovat simulaattoreiden teknisen kehityksen rajat? Koulutusmestari Hirven visioissa simulaatioiden seuraava askel hyödyntää tosielämästä tallennettua dataa, mikä yhdistetään virtuaaliseen simulaatioympäristöön.

Artikkeli on kirjoitettu osana Jamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun opintoja.

Kirjoittajat

Juuti-Sartolahti Leila, KTM
Niemi Anu, KM
Niittylahti Antti, sairaanhoitaja YAMK

Lähteet

Hirvi, R. 2015. Keski-­Suomen pelastuslaitoksen koulutusmestari. Haastattelu 20.4.2015.

Kettunen, N., 2014. Simulaatio­-opetus terveysalan koulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen opettajien kokemuksia. YAMK. Sosiaali­- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen. YAMK opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.5.2015.

Keski­Suomen pelastuslaitos. 2015. Keski­-Suomen pelastuslaitoksen esite. Viitattu 5.5.2015.

Käypä hoito. 2015. Viitattu 27.4.2015. .

Salakari, H. 2007. Taitojen opetus. Eduskills Consulting. Saarijärvi: Saarijärven Offset.

Salonen, H., 2013. Mitä simulaatiolla tuli ensihoidon koulutuksessa opettaa. Ryhmähaastattelu ensihoidon simulaatio-­opetuksen asiantuntijoille. Pro ­gradu -tutkielma. Itä­Suomen yliopisto. Terveystieteiden opettajankoulutus. Viitattu 7.9.2023.

Åker, A­P., 2010. Simulaatio-­opetuksen yhteys oppimiseen ensihoidon koulutuksessa. Sosiaali­- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen. YAMK opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.5.2015.

 

URN: http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-85