Yrittäjyyskasvatuksen idean toteutuminen harjoitusyrityksessä

Harjoitusyritys on yksi oppimisympäristömalli yrittäjyyskasvatuksen idean toteuttamiseksi. Se mahdollistaa yritystoiminnan monipuolisen harjoittelun aidoilla prosesseilla (ks. Finpec 2015a). Harjoitusyrityksessä yrittäjyyskasvatuksen keskeiset käsitteet omaehtoinen yrittäjyys, sisäinen yrittäjyys ja ulkoinen yrittäjyys tulevat todellisiksi harjoitusyrityksen käytännön toiminnassa. Parhaimmillaan opiskelijat voivat kehittää työelämävalmiuksiaan omien henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti saaden samalla kokonaiskuvan liiketoiminnan eri osa-alueista.

Harjoitusyrityksen eri liiketoiminnan osa-alueiden konkreettinen työ ja sen ohessa tapahtuva koulutus tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden täydennyskouluttautua tai valmistautua osaamisensa osoittamiseen tutkintotilaisuudessa. Yrittäjän ammattitutkintoon valmistautuminen harjoitusyrityskoulutuksen aikana ja tutkintotilaisuuteen osallistuminen on ideaalista tapauksessa, jossa opiskelijalla on tavoitteena perustaa oma yritys.

Tässä artikkelissa kuvaan harjoitusyritystä oppimisympäristönä ammatillisen aikuiskoulutuksen näkökulmasta. Peilaan artikkelissa harjoitusyritystä oppimisympäristönä ensinnäkin kokemukseeni seurattuani harjoitusyrityksen toimintaa liittyen omiin Tampereen yliopiston kasvatustieteen opintoihini. Toiseksi, peilaan siihen konkreettiseen kokemukseen, jonka sain toimiessani harjoitusyritysten pääkouluttajana Edupolissa (2015a).

Johdatus harjoitusyritykseen oppimisympäristönä

Opetusministeriö (2015), nykyinen Opetus- ja kulttuuriministeriö, kuvaa harjoitusyritystä opetusmenetelmänä seuraavasti: ”Harjoitusyritys on opetusmenetelmä, joka perustuu yrityksen toimintaa simuloivaan oppimisympäristöön ja jossa tarkoituksena on perehtyä yrityksen moninaisiin toimintoihin ja menestymisen edellytyksiin.”

Harjoitusyritykset kuuluvat kansainväliseen EUROPEN-PEN international -yhteistyöverkostoon. Tällä hetkellä harjoitusyrityksiä on noin 7500 noin 40 eri maassa. Verkostoon kuuluu harjoitusyrityksiä kouluissa, oppilaitoksissa, yliopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, yrityksissä ja koulutuskeskuksissa. Harjoitusyrityksissä on vuosittain yli 200 000 harjoittelijaa. (2015a.) Suomessa harjoitusyrityksiä on noin 110 ja ne sijoittuvat 30 eri oppilaitokseen (Finpec 2015b). Harjoitusyrityksen historia juontaa juurensa 1900-luvun alkukymmenille liikekirjeiden harjoittelemiseen. Vuonna 1934 muotoiltiin Saksassa ”German Practice Economy” -malli ja myöhemmin, vuonna 1948, Saksan ammattiliitot käynnistivät ensimmäisen keskustoimiston simulaatioyrityksille.  Kansainvälistä kauppaa käytiin Itävallan, Ruotsin ja Sveitsin kanssa. (EUROPEN-PEN international 2015b.) Suomessa ensimmäiset harjoitusyritykset perustettiin harjoitusyritysten historian näkökulmasta varsin myöhään. Ensimmäiset harjoitusyrityskokeilut tehtiin vuonna 1992, ja ensimmäinen harjoitusyritys perustettiin vuonna 1993. Finpec (2015b), joka toimii suomalaisten harjoitusyritysten keskuksena, perustettiin vuonna 1993 ESR-hankkeen osana. (Oulun seudun ammattiopisto 2015.)

Kuvio 1. Harjoitusyrityksen päätoiminnot ja sidosryhmät koulutuksen toteuttamisen näkökulmasta. Partneriyritys reaaliamaailmassa -kehän sisällä on Johto ja sen alla henkilöstöhallinto, taloushallinto, markkinointi ja myynti sekä virtuaalinen tuotanto. Finpec.
Kuvio 1. Harjoitusyrityksen päätoiminnot ja sidosryhmät koulutuksen toteuttamisen näkökulmasta

Harjoitusyrityksen toiminta linkittyy reaalitodellisuudessa toimivan yrityksen partneritoimintaan. Toiminta mallinnetaan partneriyrityksen toimintojen avulla partnerin toimiessa parhaimmillaan läheisessä vuorovaikutuksessa harjoitusyrityksen vastuuhenkilöiden ja harjoitusyrityksessä toimivien opiskelijoiden kanssa. Harjoitusyrityksessä on siten kaikki yrityksen toiminnot (kuvio 1). Ideaalitilanne on, että harjoitusyrityksen opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua työharjoitteluun partneriyritykseen.

Fyysisesti Oulussa sijaitseva Finpec (2015b) mahdollistaa harjoitusyrityksille todellisen kotimaisen ja kansainvälisen verkoston, jonka avulla käydään niin kotimaista kuin kansainvälistäkin kauppaa ja harjaannutaan sekä kotimaan- että ulkomaankaupan toiminnoissa ja kielitaidossa. Tukikeskuksena Finpec (2015b) tarjoaa harjoitusyrityksille virtuaalisesti pankki-, vakuutus-, verotoimisto-, perintätoimisto-, posti- ja muut palvelut.

Esimerkkejä ammatillisen aikuiskoulutuksen harjoitusyrityksistä

Edupolin, silloisen Itä-Uudenmaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskuksen, harjoitusyritys Printvisio Oy kuului Suomen vanhimpiin, yhtäjaksoisesti toimineisiin harjoitusyrityksiin. Se perustettiin vuonna 1994 (Edupoli 2015b). Rinnalleen se sai myöhemmin toisen harjoitusyrityksen Ekoplast Oy:n. Harjoitusyrityskoulutus loppui vuoden 2012 lopussa rahoituksen tyrehtyessä, sillä TE-koulutukselle ei saatu enää jatkoa (Silfvast 2015). Printvisio Oy:n partneriyrityksenä toimi Oy Painotalo tt-urex Ab (2015) Porvoossa.

Esedun (Esedu 2015) harjoitusyritys HY Kaluste Kuusenhelmi Oy on perustettu 2010 ja se toimii Pieksämäellä. Oppimisympäristönä sen ”tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisimman käytännönläheisiä ja aitoja työtilanteita”. Näin opiskelijat saavat todellisuutta lähellä olevan kuvan yrityksen toiminnasta. Esedun harjoitusyrityksen partneriyritys on PSV Kaluste Oy (2015) Pieksämäeltä.

Harjoitusyritys yrittäjyyskasvatuksen idean toteuttajana

Ideaali tilanne harjoitusyrityskoulutuksen organisoinnissa on, että harjoitusyritys oppimisympäristönä on keskiössä, ja yritysten henkilöstökoulutuksen tapaan opiskelijat täydentävät osaamistaan täydennyskoulutuksessa varsinaisen harjoitusyritystyön ohella linkittäen oppimansa suoraan omaan harjoitusyritystyöhön.  Näin suunnitellun koulutuksen tuloksena opiskelijalla on mahdollisuus kehittää omaehtoista ja sisäistä yrittäjyyttään koulutuksen aikana ja hankkia omien henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti alansa ammattitutkinto tai monipuolinen täydennyskoulutus lisätäkseen mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Kuvaan seuraavaksi kokemuksiani yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta Edupolin harjoitusyritysten Printvisio Oy ja Ekoplast Oy pääkouluttajana (12/2006-7/2009).

Yrittäjyyskasvatuksen keskeisiin käsitteisiin kuuluvat omaehtoinen yrittäjyys, sisäinen yrittäjyys ja ulkoinen yrittäjyys. Omaehtoinen yrittäjyys (self-oriented entrepreneurship, spontaneous entrepreneurship) on lyhyesti kuvattu valtakunnallisen yrittäjyyskasvatushankkeen verkkosivuilla (YVI 2015) Kyrön (1998) sanoin: ”Omaehtoinen yrittäjyys viittaa yksilön kokonaisvaltaiseen yrittäjämäiseen asennoitumiseen ja toimintatapaan kaikilla elämän osa-alueilla korostaen näkemystä, halua ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteen sekä vastuun ottamista omasta elämästä ja toiminnasta, esimerkiksi oppimisesta tai toimeentulosta”.

Harjoitusyritysten Printvisio Oy ja Ekoplast Oy toiminnat perustuivat opiskelijoiden aktiivisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan ja vastuunottoon. Opettaja niin pääkouluttajan ominaisuudessa kuin useiden yksittäisten ammattiaiheiden opetuksessa oli muuttunut ohjaajaksi. Opiskelijat tulivat harjoitusyrityksiin non-stop-periaatteella nykyisen TE-keskuksen haastattelujen kautta. Alkuhaastatteluihin osallistuivat sekä lähettävän organisaation että koulutusorganisaation edustajat. Näin vahvistettiin yhteistyötä opiskelijan parhaaksi koko koulutusprosessin, työharjoittelun ja työelämään siirtymisen näkökulmasta.

Opiskeluprosessi harjoitusyrityksessä koulutukseen pääsyn jälkeen alkoi henkilökohtaisella tapaamisella pääkouluttajan kanssa, jolloin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tehtiin silloisen henkilökohtaistamismääräyksen mukaisesti (Opetushallitus 2006). Henkilökohtaistamisen lisäksi uuden harjoitusyritystyöntekijän perehdyttäminen oli keskeisellä sijalla ja työnhaku- ja rekrytointitilanteita järjestettiin aika ajoin. Harjoitusyrityksen henkilöstöhallinto oli vastuussa yritykseen perehdyttämisestä ja varsinaisen syvällisen perehdyttämisen teki se osasto, jonne harjoitusyritystyöntekijä kulloinkin sijoittui. Sisäinen yrittäjyys (intrapreneurship, corporate entrepreneurship), yrittäjämäinen toimintatapa toisen palveluksessa, korostui harjoitusyrityksessä käytännön toimintana niin henkilöstöhallinnossa kuin muissakin liiketalouden osa-alueilla (ks. YVI 2015). Opiskelijoiden aiempi osaaminen viritti kehittämään yrityksen toimintoja jatkuvasti. Harjoitusyrityksen henkilöstöosasto esimerkiksi teki ilmapiiritutkimusta, joiden tuloksista keskusteltiin yhteisesti ja ongelmakohtiin pyrittiin vaikuttamaan. Täydennyskoulutuksen merkeissä yhteistyötä syvennettiin erilaisin tiimikoulutuksin (kuva 1), joissa pääkouluttajalla oli myös oma roolinsa.

Kuva 1. Inhimillinen viestintä yhteisen tarinan perustana

Opiskelu harjoitusyrityksessä mahdollisti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti polun ammattitutkinnon suorittamiseen tai täydennyskouluttautumiseen, kunkin opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti. Oman yrityksen perustamista suunnittelevat osallistuivat harjoitusyritystyöhön mahdollisimman monipuolisesti ja harjoitusyrityksen liiketoimintasuunnitelman ajantasaistamisen ohella he laativat oman yrityksensä liiketoimintasuunnitelman, pääkouluttajan ohjatessa. Kun opiskelijan tekemä liiketoimintasuunnitelma oli riittävällä tasolla, opiskelija oli yhteydessä uusyrityskeskukseen. Yhteistyötä tehtiin Kehitysyhtiö Posintran (2015) kanssa, mutta riippuen kotipaikkakunnastaan opiskelija saattoi käyttää myös muiden uusyrityskeskusten palveluja.

Osaamisen hankkimiseksi opiskelijoilla oli harjoitusyrityksessä mahdollisuus kiertää kaikki harjoitusyrityksen liiketoiminta-alueet tai sijoittua suoraan sille alueelle, jota opiskelija halusi syvemmin hallita (kuvio 1). Tehtaan tuotanto oli simuloitu, mutta konkreettiseksi toiminnaksi se muuttui niin tehtaiden simu-työntekijöiden kuin harjoitusyritystyöntekijöiden saadessa palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Työntekijöiden sairastumiselta tai uusien työntekijöiden palkkaukselta ei vältytty, ja harjoitusyrityksessä henkilöstöhallinnon ja palkkahallinnon tehtäviin kuului hoitaa kyseessä olevat asiat. Työehtoihin liittyviä neuvotteluja käytiin niin ikään harjoitusyritysten työtekijöiden palkkoihin ja työehtoihin liittyen. Harjoitusyrityksen toimitusjohtajalta edellytettiinkin monipuolista näkemystä ja osaamista yritystoiminnasta ja kykyä tehdä tarvittavia ratkaisuja ja käydä henkilöstön kanssa neuvotteluja. Harjoitusyrityksen hallitus kokoontui kerran viikossa arvioimaan yrityksen tilaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi pääkouluttaja. Hallituksen kokouksissa jokainen harjoitusyrityksen osa-alueen vastuuhenkilö esitteli tavoitteet ja toteutuman. Yhdessä yritettiin pohtia korjausliikkeitä, mikäli sellaiselle oli tarvetta. Harjoitusyrityksessä olevat opiskelijat ottivat vastuun töistään, jonka lisäksi korostui yhteistyö.

Omaehtoinen yrittäjyys, sisäinen yrittäjyys ja ulkoinen yrittäjyys olivat harjoitusyritystoiminnassa koko ajan läsnä. Koulutuksessa olevat sitoutuivat rooleihinsa joskus liiankin syvästi, joka aika ajoin edellytti ohjauksellista otetta pääkouluttajalta.

Konkreettisia käytännön toimia – todelliset messut – harjoitusyritysmessut

Harjoitusyrityksessä virtuaalisten verkostojen lisäksi todellisuudessa yhteydet toisten harjoitusyritysten työntekijöiden (opiskelijoiden) kanssa mahdollistivat yhteistyön sekä kotimaassa että ulkomailla. Toimiessani harjoitusyrityksen pääkouluttajana lähes 6000 harjoitusyrityksen verkosto maailmalla toi lisäväriä kielten opiskeluun. Opiskelijan omista tavoitteista ja aktiivisuudesta riippuen yhteyksiä tuohon aikaan pidettiin pääsääntöisesti sähköpostilla, mutta kielenharjoittelun näkökulmasta puhelinyhteydet antoivat oman lisänsä esimerkiksi markkinointi- tai ostotilanteissa. Harjoitusyritykset määrittelivät aika ajoin uudelleen markkinointistrategiansa ja uusien alueidenkaan valtaaminen ei ollut poissuljettu. Yhtenä todellisena projektina oli messuosaston kokoaminen markkinointiosaston toimesta ja harjoitusyritysmessuihin osallistuttiin joukolla joka vuosi (kuva 2). Harjoitusyrityksen messut olivat innostava lisä partneriyritykseen tehtyjen vierailujen lisäksi. Harjoitusyritysten messuille ulkomaille ei tänä ajanjaksona osallistuttu, mutta Printvisio Oy:n historiassa sellainenkin messumatka on toteutunut.

Kuva 2. HY Ekoplast Oy:n messuosasto harjoitusyritysmessuilla Tampereen Pakkahuoneella 2007
Kuva 2. HY Ekoplast Oy:n messuosasto harjoitusyritysmessuilla Tampereen Pakkahuoneella 2007

Lopuksi

Harjoitusyritystä oppimisympäristönä voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Pedagogiset ratkaisut kiinnittyvät oppimiseen tekemisen ja kokemisen kautta mutta myös tutkivalla oppimisella on sijansa. Toisilta oppiminen ja yhteistyö, verkostojen rakentaminen ja verkostoissa oppiminen ovat osa harjoitusyrityskoulutusta. Innovatiivisena oppimisympäristöratkaisuna harjoitusyritys soveltuu hyvin niin kokopäiväisille kuin työnsä ohella opiskeleville. Ideaalitilanne on, että opiskelijat tulevat non stop -periaatteella mukaan koulutukseen, jolloin harjoitusyritys oppimisympäristönä toimii kuten mikä tahansa yritys. Toisaalta lukukauden mittainen harjoitusyritys esimerkiksi liiketalouden koulutuksen oppimisympäristönä on mahdollista rakentaa myös koulutuksen ytimeksi, jolloin se voi toimia samojen periaatteiden mukaisesti kuin esimerkiksi Edupolin (2015) harjoitusyritykset. Niissä konkreettisen ja simuloidun toiminnan ytimen lisänä olivat harjoitusyrityshenkilöstön täydennyskoulutukset. Mainittakoon vielä, että opiskelijat osallistuivat täydennyskoulutuksiin oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Näin ollen harjoitusyrityksessä opiskelijat eivät pääsääntöisesti olleet yhtä aikaa koulutuksessa. Vastaavanlainen toteutus edellyttää koulutusorganisaatiossa harjoitusyritysoppimisympäristön asettamista menetelmänä keskiöön. Vastuuopettajalla on toiminnassa ratkaiseva rooli. Hänen tulee olla moniosaaja ja ymmärtää yrityksen toiminnan eri osa-alueet ja kokonaisuus. Yritysten eri osa-alueita on kehitettävä työelämän tulevaisuustarpeet huomioiden. Tämä voi parhaimmillaan tapahtua ottamalla kehittämiseen mukaan täydennyskoulutusta toteuttavat opettajat ja harjoitusyrityksen opiskelijat.

Päivätoteutuksessa, Edupolin (2015) harjoitusyrityksissä, näkyivät opiskelijoiden omaehtoinen ja sisäinen yrittäjyys aktiivisena toimintana, vastuunottona, neuvottelutaitoina, tiimityönä ja yhteistoimintana. Yritystoimintaan ja sen henkilöstöön liittyvät vähemmän positiivisetkin asiat edellyttivät neuvotteluja ja ratkaisuja. Harjoitusyrityksessä oppimisympäristönä korostui vertaisohjaus, yhteistoiminta tavoitteiden saavuttamiseksi ja aktiivinen, yrittäjämäinen ja innovatiivinen toiminta oman osaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseksi. Ulkoinen yrittäjyys (liiketoiminta) konkretisoitui harjoitusyrityksessä, jossa kaikki harjoitusyritystyöntekijät osallistuivat yrityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, arviointiin, korjaustoimenpiteisiin, riskien hallintaan, kehittämiseen – jokainen omien henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti. Parhaimmillaan harjoitusyritys oppimisympäristönä palvelee opiskelijoita silloin, kun opiskelijan on ajallisesti mahdollista kiertää yrityksen jokaisessa toiminnassa, ja sen jälkeen siirtyä omien tavoitteiden mukaiseen harjoitusyritystyöhön.

Reaalimaailma (opiskelijoiden yhteiset ponnistelut yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhteydet ja yhteistyö harjoitusyritysverkostojen kanssa globaalisti) ja simuloidut toiminnot lähentävät opiskelua ja työelämää ja mahdollistavat joustavamman siirtymisen opiskelun jälkeen työelämään paremmin kuin perinteisesti luokkahuoneissa tarjottavat ainekohtaiset ja erilliset opinnot.

Omaehtoinen yrittäjyys aktiivisuutena ja yrittäjämäisenä toimintana, sisäinen yrittäjyys yhteistoimintana yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tietoisuutena oman panoksen vaikutuksesta yrityksen tulokseen mahdollistuvat harjoitusyrityksessä. Parhaimmillaan harjoitusyrityksessä yhdistyvät eri opittavat aiheet yritystoiminnan kehittämisen projekteiksi, harjoitusyritysten perustoimintojen mahdollistaessa prosessin, jossa konkreettisesti harjoitellaan työelämässä tarvittavia valmiuksia. Partneriyritysten rooli on harjoitusyrityksen toiminnassa merkittävä sillä partneriyritys kiinnittää harjoitusyrityksen reaalimaailmaan.

Harjoitusyrityksen toiminta esimerkiksi virtuaalitodellisuudessa mahdollistaisi opiskelijoiden rekrytoinnin globaalisti tai Euroopan tasolla opiskelijoiden tavoitteiden ja osaamistaustan mukaisesti ja loisi yhteistyötä esimerkiksi eri ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen välille tuoden lisäväriä muun muassa kielten oppimiseen ja eri kulttuurien yhteistyön rakentumiseen. Teknologian ja sen sovellusten kehitys mahdollistaa harjoitusyrityksen toimintojen uudistumisen. Tänä päivänä sähköpostien ja puhelujen rinnalle tulleet videoneuvottelumahdollisuudet uudistavat harjoitusyritystoimintoja. Harjoitusyrityksen kehittäjien on vastattava huomisen työelämän osaamistarpeeseen.

Kirjoittaja:

Lehtori Inkeri Laaksonen (KM, Tradenomi) toimii opettajankouluttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lähteet

Edupoli. 2015a. Viitattu 20.10.2015. http://www.edupoli.fi/.

Edupoli. 2015b. Viitattu 20.10.2015. http://www.edupoli.fi/Etusivu/Edupoli/Edupoli-40-vuotta/Merkkipaaluja/.

Europen-PEN international – practice enterprices networks. 2015a. Viitattu 20.10.2015. http://www.penworldwide.org/.

Europen-PEN international – practice enterprices networks. 2015b. Our History. Viitattu 20.10.2015. http://www.penworldwide.org/ourhistory.html.

Finpec. 2015a. Yritystoiminnan harjoittelua aidoilla prosesseilla reaalimaailman simulaatiossa. Viitattu 19.10.2015. http://www.osao.fi/osao/finpec.html.

Finpec. 2015b. Virtuaalinen oppimisympäristö opiskelijoille ja oppilaitoksille. Viitattu 19.10.2015. http://www.finpec.fi/.

Kehitysyhtiö Posintra. 2015. Viitattu 27.10.2015. http://www.posintra.fi/.

Kyrö, P. 1998. Yrittäjyyden tarinaa kertomassa. Helsinki: WSOY.

Opetushallitus 2006. Henkilökohtaistamismääräys (43/011/2006). Viitattu 26.10.2015. http://www.oph.fi/download/47428_nayttotutkinnot_Henkilokohtaistaminen.pdf.

Oulun seudun ammattiopisto. 2015. Historia. Viitattu 20.10.2015. http://www.osao.fi/osao/finpec/historia.html.

Opetusministeriö. 2015. Koululaisten miniyritykset kannustavat yrittäjyyteen. Viitattu 20.10.2015. http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2005/2909/yrittajyys.html.

Oy Painotalo tt-urex Ab. 2015. Viitattu 20.10.2015. http://www.urex.fi/.

PSV Kaluste Oy. 2015. Viitattu 20.10.2015. http://www.psv-kaluste.net/.

Silfvast, P. 2015. Harjoitusyritystoiminnan tilanne Edupolissa. Sähköposti 21.10.2015.

 

 

 

 

 

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-83