Osaaminen työelämän ja koulutuksen haasteena – osaamis- ja oppimisyhteistyötä rakentamassa

Kirjoittaja Ritva Nurminen

traffic-sign-808760_1280Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyö on ollut pitkään kehittämistyön erityiskohteena. Miten se on toiminut ja millaisia yhteistyön malleja ja uudenlaista osaamista se on tuottanut? Tärkeää olisi pohtia, miten on pystytty vastaamaan yhteisiin osaamisen muutoshaasteisiin. Yhteistyötä tarvitaan, mutta millaista sen tulisi olla? Erityisen tärkeä yhteistyön kasvualusta on opettajien ja työpaikkojen välinen luottamuksellinen yhteistoiminta, jossa on mahdollista kartoittaa yhteistyön mahdollisuudet sekä luoda yhteiskäyttöön soveltuvia oppimispolkuja, ohjausratkaisuja ja käytännön työvälineitä. Pääajatuksena tässä kirjoituksessa on nostaa esille työelämää ja oppilaitoksia yhdistäviä kehittämisteemoja ja virittää esiin erilaisia yhdessä tekemisen mahdollisuuksia.  Osaaminen ja sen laadusta huolehtiminen kulkee mukana välttämättömänä pohjavireenä.

Työn ja oppimisen suhde muuttuu

Uuden oppiminen ja monimuotoiset oppimisen tavat näyttävät tulevaisuudessa yhä selkeämmin tulevan osaksi kaikkea työtä. Nykyiset työn, oppimisen ja opiskelun vielä voimissaan olevat rajat murtuvat. Työnteko on jatkuvaa oppimista. Uuden osaamisen haltuunoton merkitys osana työ- ja toimintaprosesseja entisestään vahvistuu. Opiskelua ja oppimista siirretään enemmän työpaikoille, jolloin on mahdollista nivoa paremmin yhteen työelämän ja oppilaitosten kehittämistarpeita. Osaamisen kehittämistyön ja koulutuksen tarpeet ovat yhteisiä. Osaamisen hankkiminen ohjatusti autenttisissa työ- ja oppimisympäristöissä on kaikkien etu.  Työelämän muutoksessa taitoja ja valmiuksia on osattava ”muotoilla” yhä enemmän palvelemaan työelämää yleensä ja työpaikkojen muuttuvia osaamistarpeita – oppijaa unohtamatta.

Kuullaanko työelämän viestiä?

Keskustelu koulutuksen tarjonnasta näyttää lisääntyvän. On tuotu esille, että koulutusorganisaatioiden palvelut ja niiden tuottama osaamispääoma nojaavat vahvasti kokonaisiin tutkintoihin. Työn järjestelyjen monimuotoistuminen, yhteisöllisen toiminnan vaatimus, ”big data” ja palvelukonseptien uudet osaamisvaatimukset edellyttävät kuitenkin uudenlaisia osaamisen yhdistelmiä, osaamistasoja ja uudenlaista kokonaisuuksien hallintaa niin työntekijöiltä kuin esimiehiltäkin. Viesti on selvä, uudenlaiseen osaamiseen ja monipuolisiin osaamiskokonaisuuksiin pohjaavia opintokokonaisuuksia ja koulutuspalveluja tarvitaan enemmän.

Osuvia koulutus- ja ohjauspalveluja

Työelämä ja yritykset odottavat monimuotoista ja tuloksellista osaamisen kehittämistä, joka voidaan räätälöidä tukemaan yrityksen kehittämistilannetta ja henkilöstön osaamistarpeita paremmin. Jäykkien tutkintojen sijaan kaivataan kohdennettuja ja aidosti tarpeesta kumpuavaa palvelua ja yhteistoimintaa, jotka tukevat myös organisaation osaamisen hallintaa ja verkosto-osaamista. Työorganisaatiot kaipaavat myös tukea ja ohjausta sekä osuvia koulutus- ja tukipalveluja suoraan henkilöstölleen.  Paras lähtökohta olisi yhdessä rakennettu osaamisstrategia ja kumppanuusyhteistyö. Tärkeää on löytää yhteiset tavoitteet ja rakentaa luottamuksellinen yhdessätekemisen ilmapiiri. Miten tällaista päämäärätietoista osaamisyhteistyötä voitaisiin saada tapahtumaan enemmän, kenen sitä tulisi koordinoida ja ohjata – miten?

Osaamisyhteistyö kehittämismaastoksi

Osaamisyhteistyöllä tarkoitetaan tässä kaikkia koulutus-, ohjaus ja kehittämistoimintoja, joita työpaikalla oppimisen ja osaamisen edistämiseksi toteutetaan ja tehdään. Tuloksekkaasti toteutuessaan se edellyttää kumppanuusyhteistyötä, jossa ammattitaitoa uudistetaan toteuttamalla mm. osaamisen tunnistamista, kehittämistä ja arviointia parantavia käytäntöjä yhdessä sopien, toimien ja kehittäen. Osaamisen kehittäminen ja ohjaaminen työssä tai koulussa pitävät aina sisällään syvempää pohdintaa työstä, osaamisesta, oppimisesta ja ohjaamisesta sekä niiden välisistä suhteista. Ne yhdessä luovat perustaa oppimista ja osaamista yhdistävien urapolkujen rakentamiselle työssä ja opinnoissa.

Osaamis- ja oppimisyhteistyön peruslogiikan voi pelkistää seuraavasti:

kaaviopieni

 

Tässä pohdinnassa kaikille yhteisiä peruskysymyksiä ovat mm.

  • Mitä työssä tehdään (mihin työssä pyritään, millaisissa ympäristöissä, millä tavoilla)?
  • Mitä siinä on osattava (millaista osaamista, mitä taitoja, valmiuksia ja kykyjä)?
  • Miten osaaminen opitaan (missä ympäristöissä, miten etenee, miten arvioidaan)?
  • Miten osaamisen hankkimista tuetaan (miten ohjataan, missä vaiheessa ja ketkä, miten osaamista todennetaan ja arvioidaan)?

Osaamispuhe on ohentunut

Osaamis- ja pätevyyspuhe jää usein liian yleiseksi työelämävaatimusten luetteloinniksi. Työlähtöinen osaamispuhe ja elinikäistä oppimista tukeva osaamistarpeiden analyysi ja osaamispolun pohdinta ohenevat tai ne ohitetaan. Aito dialogi ja keskustelu taas loisivat yhteistä perusnäkemystä osaamisyhteistyölle, osaamispuheelle ja osaamista koskeville neuvotteluille. Parhaimmillaan yhteinen näkemys tavoiteltavasta osaamisesta on perustana osaamisten ja potentiaalien tunnistamiselle, osaamiskartoitus- ja kehityskeskusteluille, ura- ja oppimispoluille sekä kaikelle osaamisperusteiselle rekrytointi- ja arviointitoiminnalle. Edellisenkaltaiset pohdinnat kiinnittyvät aina pohjimmiltaan kunkin työpaikan, työn ja henkilöstön sekä organisaation ja toimialan yleisiin ja paikallisiin muutos- ja tilannetekijöihin – kaikille sopivaa osaamispuheen kaavaa ei ole.

Uudenlaisia osaamisen yhdistelmiä

bakers-865447_1280Työelämän keskeisimmät kehitys- ja muutostrendit avaavat monia näkökulmia ammatillisiin valmiuksiin ja koulutukseen. Ala- ja ammattirakenteet nykymuodossaan murtuvat ja niiden rajapinnoille syntyy uusia osaamistarpeita. Osaamisen muotoutuminen uudenlaisiksi osaamisen yhdistelmiksi on voimakas tulevaisuuden kehityslinja. Työ abstrahoituu, järjestelmät muuttuvat monimutkaisemmiksi ja kokonaisvaltaisen ajattelun tarve korostuu, jolloin erilaisten ongelmien ja ilmiöiden tulkintatarve kasvaa. Tarvitaan osaamista, jossa eri asiantuntijuusalueiden huippuosaajat työskentelevät yhdessä. Keskeistä osaamista on kyky välittää ja tulkita eri asiantuntijoiden näkemyksiä ja osaamista. Tällaisessa toiminnassa tarvitaan elävää vuorovaikutusta käytännön toiminnan ja teoreettisen tarkastelun välille niin, että työn tekeminen ja syvempi ymmärrys työstä ovat vuoropuhelussa. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia ammattilaisten ja asiantuntijoiden vuorovaikutustaidoille, yhteisten tavoitteiden muotoilemiselle ja osaamis- ja oppimispuheelle sekä digi- ja verkosto-osaamiselle. Ytimenä on ennakointiosaaminen, tiedon luominen yhdessä ja osaamisen jakaminen. Haasteeksi jää, miten toteutetulla osaamisyhteistyöllä ja käytännön toimintamalleilla tuemme tällaisen yhteisosaamisen karttumista.

Palvelualoille syntyy yhä enemmän tarvetta moniosaajille, jotka tuottavat räätälöityjä asiakaslähtöisiä kokonaispalveluita yhdessä. Niiden tuottamisessa toimialojen, ammattien ja toimintajärjestelmien välille syntyy uudentyyppistä osaamistarvetta.  Ne perustuvat asiakkuuksien syvään ymmärtämiseen, monialaiseen yhdessä tekemiseen ja moniosaamisen johtamiseen vaihtuvissa toimintaympäristöissä ja verkostoissa. Osaamisyhdistelmät muodostuvat useiden henkilöiden osaamisesta yhdessä. Tehtävät ja niissä tarvittava osaaminen ovat niin vaativia ja monimutkaisia, että niitä ei yhden asiantuntijan osaamisella pystytä ratkaisemaan. Osaamisyhteistyöllä tähän fuusio- tai hybridiosaamisen haasteeseen olisi mahdollisuuksia löytää uudenlaisia yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja ja toimintatapoja.

Matka jatkuu

Työelämää ja osaamistarvetta on tarpeen tarkastella eri alojen selvitystyön ja kokemusten pohjalta hahmotellen ja muutostarpeen suuntaa ennakoiden. Mitä voisimme asialle tehdä yhdessä nyt, kun työelämä ja globaali maailma elävät monenlaisessa liikkeessä? Todellinen kehitystyö tapahtuu vain konkreettisissa hankkeissa. Käytännön toimeenpano, kokeilut ja niistä oppiminen ratkaisevat. Käytännön toiminnassa syntyneellä ja yhteisissä pohdinnoissa kiteytyneellä kokemustiedolla on merkittävä paikkansa yhteistyössä. Näin kartutamme työelämäperustaista osaamispääomaamme: avarramme näkemyksiämme ja opimme uutta dialogissa sekä jaamme helmet muiden hyödyksi. Pysymme oppivina yhdessä!

Kirjoittaja

Ritva Nurminen toimii ammatillisena opettajankouluttajana ja työskentelee erilaisissa kehittämishankkeissa koulutuksen ja yritysten parissa. Tärkeänä keskustelukumppanina tässä kirjoituksessa ja sparraajana vuosien ajan on ollut operatiivinen päällikkö Minna Oksanen ISS Palveluista.

Lisälukemista

Blom, S., Lepänjuuri, A., Niskanen, A.  & Nurminen, R. (toim) 2014. Opintopisteistä osaamiseen. Työvälineitä ja tarinoita työelämäyhteistyössä, Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 172 / 2014
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72138/JAMKJULKAISUJA1722014_web.pdf?sequence=1

Lepänjuuri, A. & Nurminen, R. 2015. Opettajuus liikkeessä – opettaja työelämän muutoksen tunnistajana ja tulkkina. ELO-verkkolehti 12/05. http://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2015/05/12/opettajuus-liikkeessa-opettaja-tyoelaman-muutoksen-tunnistajana-ja-tulkkina/

Nurminen, R.(toim.) 2007. Osaaminen hallintaan. Ammattitaidon valmentaminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 74.

Nurminen R. & Pennanen, S.2007. Osaamisen hallinta – työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste. Teoksessa Laitinen, A., Nurminen, R. & Soininen, L.. (toim.) 2007. Tunnistatko osaamisen? Näkökulmia ja välineitä osaamisen arviointiin ja välittämiseen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 80.

Sitran trendilista 2013 – 2014
http://www.sitra.fi/uutiset/sitran-trendilista-2013-2014-valmistui

Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, opetus- ja kulttuuriministeriö http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/Liitteet/suositus.pdf

TYYNE – Työelämä oppimisympäristönä (2013)

Auvinen, A-M., Salminen, O., Mäkelä, P. & Tamminen, T. (toim) http://wiki.eoppimiskeskus.fi/download/attachments/8226492/TYYNE-raportti_10062013?api=v2

Julkaisematon aineisto: Opettajan työelämäosaaminen – opintosivusto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, Minna Oksasen haastattelut ja muu aineisto (julkaisematon)