Tulevaisuushyppy Etelä-Pirkanmaalla

Kirjoittaja Arja Pakkala

team-965095_1280Etelä-Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen verkosto kokoontui tulevaisuusfoorumiin, jossa he alueensa nykytilan tarkastelun jälkeen tekivät tulevaisuushypyn vuoteen 2020. Tulevaisuuden visioiden perusteella sovittiin konkreettisista toimenpiteistä, joilla alueen verkostotoimijat jatkossa kehittävät yhteistyötä, uraohjausta ja työllisyyden hoitoa. Julkisorganisaatioiden, 3. sektorin ja yrityselämän edustajat sitoutuivat toteuttamaan kehittämistoimia ja kokontumaan jatkossa säännöllisin väliajoin.

 

Artikkelissa kuvataan tulevaisuusfoorumissa esille tulleita vahvuuksia, kehittämisen kohteita sekä lähitulevaisuudessa toteutettavia kehittämistoimia.

Tulevaisuusfoorumi Valkeakoskella 4.6.2015

Etelä-Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen ja työllisyyden hoidon verkostotoimijat kokoontuivat yhteistyöfoorumiin Valkeakoskelle 4.6.2015 Ura Ovi ry:n kutsumana. Osallistujat olivat työllisyydenhoidon ja elinikäisen ohjauksen verkostotoimijoita ja päättäjiä sekä yrityselämän edustajia. Tilaisuuden vetäjänä toimi Arja Pakkala Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Foorumissa tarkasteltiin nykyistä ja tulevaa elinikäistä ohjausta työllisyydenhoidon ja uraohjauksen näkökulmasta.

Paneelissa olivat asiantuntijoina Riku Immonen, Jukka Varonen, Raimo Alarova, Ilkka Peltomaa, Minna Kotilainen, Suvi Kainu, Soile Hanski ja Raimo Koskela
Paneelissa olivat asiantuntijoina Riku Immonen, Jukka Varonen, Raimo Alarova, Ilkka Peltomaa, Minna Kotilainen, Suvi Kainu, Soile Hanski ja Raimo Koskela

Tilaisuus alkoi paneelilla, jossa työllisyydenhoidon toimijat kertoivat nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä omista viitekehyksistään.  Keskustelussa avattiin mm. työvoiman saatavuuden, pitkäaikaistyöttömyyden ja monialaisen palvelutarpeen sekä elinkeinopolitiikan näkökulmaa. Lisäksi pohdittiin työllisyyden hoitoa rakenteiden, syrjäytymisen ehkäisemisen, nuorten ja aikuisten opiskelijoiden, sosiaalityön, työvoimahallinnon ja alueen kuntien näkökulmista sekä yhdistysnäkökulmasta.

Onnistumiset uraohjauksessa, yhteistyössä ja palveluissa

Etelä – Pirkanmaalle on luotu toimivat työllisyyden hoidon rakenteet ja pysyviä toimintoja erilaisten hankkeiden pohjalta. Kuntouttavan työtoiminnan vahvistaminen ja Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) perustaminen alueelle ovat olleet yksittäisinä toimenpiteinä onnistuneita.  Lisäksi alueelle on luotu työllisyysstrategia, kehitetty elinkeinopolitiikkaa ja tuettu yritysten perustamista.

Yhteistyöstä ja palveluista otettiin esille työllisyyden hoidon ja Valkeakosken seudun kehittämisyhtiön yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa, Campus-yhteistyö ja yritysyhteistyö.  Työllisyyden hoidossa on ollut jatkuvuutta ja onnistumisen kokemuksia. Asiakkaat ovat saaneet oikeaa palvelua, sähköiset välineet ovat kehittyneet ja moniammatillinen yhteistyö on ollut hyvää.

TE- palveluiden rinnalle on perustettu mm. Ura Ovi ry, joka tarjoaa työnhakijoille yksilöllistä uraohjausta ja työn etsintää. Oppilaitoksissa opiskelijoille on tarjottu tukea opintojen aikana ja nivelvaiheissa, esim. Vaateri (nuorten työpaja), kuntayhteistyö ja opiskelupaikan takaaminen kaikille peruskoulun päättäneille nuorille.  Alueella on ollut voimakas kehitystyö ja monialainen yhteistyö, jonka avulla asiakas ohjataan oikeisiin palveluihin.

Havaittuja kehittämiskohteita

Ohjausprosessia ja yritysyhteistyötä haluttiin kehittää. Osallistujien mielestä asiakasohjausprosessi ei ole selkeä, esim. Etelä-Pirkanmaalla n. 500 työtöntä henkilöä on kuntouttavassa työtoiminnassa. Miten tämä joukko saataisi eteenpäin?

Työllistämistyön tuloksellisuudessa oli erään panelistin mukaan epäonnistuttu, koska alueen tunnusluvut eivät ole kovin hyviä (työllisyysaste, aktivointiaste + muut tilastot). Alueella on ollut vaikeuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja toiminnoissa oli havaittu jäykkyyttäkin (esimerkiksi silloin jos olisi mahdollista työllistää, niin asia saattaa joskus ’jämähtää’ jonnekin).

Terveydenhuoltoa toivottiin vahvemmin mukaan työllisyyden hoitoon ja verkostoon, myös sosiaalinen kuntoutus haluttiin saada kunnolla käyntiin ja sen kehittämiseksi odotettiin tulossa olevaa uutta ESR-hanketta. Työllisyydenhoidon johtamista haluttiin kehittää ja selkiyttää sekä saada siihen enemmän suunnitelmallisuutta.

Koulutukselliseksi pulmaksi nähtiin se, että työvoimakoulutus alueella on vähentynyt ja siirtynyt Tampereelle. Ohjauksen työvälineiden puuttuminen nähtiin pulmalliseksi. Aktivointiasteen nostaminen olisi mahdollista, mutta toimijat olivat kokeneet, että keskeisiä välineitä on poistettu tai vähennetty, esimerkkinä palkkatuki. Lisäksi korkeasti koulutettujen työttömien määrän lisääntyminen ja yli 50 v. työttömien määrän lisääntyminen nähtiin haasteina. Uraohjaus nähtiin merkitykselliseksi työmuodoksi muutoksessa.

Uraohjauksen laatutekijöitä

Alueen toimijoiden välillä on hyvä yhteistyö, esimerkiksi Ura Ovi ry:llä on ammattitaitoinen ohjausryhmä ja työryhmällä on monipuolinen osaaminen. Ammatillisen oppilaitoksen yhteistyö työelämän kanssa toimii hyvin, samoin yhteistyö muun verkoston ja sidosryhmien kanssa. Palvelutarpeen mukainen asiakasohjaus on parantunut ja asiakaspalautteet ovat tasoa hyvä-kiitettävä. Palvelutarpeen mukainen toiminta tarkoittaa, että asiakas on keskiössä ja työntekijöillä on hyvä palveluasenne.

Koulutustarpeita on kyetty ennakoimaan oppilaitoksessa.  Opiskelijoiden työelämävalmiudet ovat hyvällä tasolla, niitä on kehitetty käyttämällä erilaisia työvälineitä ja projekteja. Vaikuttavuusarvioinnit ja erilaiset kyselyt ovat parantaneet toiminnan laatua ja vaikuttavuutta siten, että on reagoitu ja parannettu asioita heti, kun on huomattu, että jokin asia ei toimi.

Tulevaisuudessa nähtiin tärkeäksi rakenteiden epäselvyyden poisto ja työllisyyden hoidon suunnittelu aivan eri tavalla. Siinä nähtiin, että 3.sektorin ja kuntien rooli kasvaa työllisyydenhoidon toimijoina, ei nojauduta pelkästään TE-toimistoon. Yksityisiä palveluntarjoajiakin tulee mukaan. Haasteellisena nähtiin se, että hankerahoitusta on jatkossa vaikea saada.

Palvelujen käytön näkökulmasta sähköisiin palveluihin suhtaudutaan positiivisemmin kuin ennen. Opintojen henkilökohtaistaminen on kehittynyt, työllisyyden hoidon palvelujen verkostomaisuus on lisääntymässä ja asiakkaat ovat entistä tietoisempia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. He haluavat ohjausta ja valmennusta.

Kuulijat sanoivat kommenteissaan, että tulevaisuudessa työelämän rooli kouluttajana kasvaa. Kuulijoiden mielestä panelistien puheenvuoroista oli kuultavissa yhteinen tahtotila ja halu kehittää sekä rakenteita että toimintaa.

Paneelista tulevaisuushyppyyn

Tulevaisuushyppy tehtiin vuoteen 2020 ja sinne rakennettiin mahdollisia näkymiä neljän ryhmän hahmottaessa, millaisia alueen työllisyyden hoidon ja elinikäisen ohjauksen palvelut ja verkostot ovat silloin, kun asiat sujuvat, asiakkaat saavat hyvää palvelua siten, että he löytävät tiensä työhön ja koulutukseen sekä rakentavat alueen menestystä. Ryhmät paneutuivat työhönsä intensiivisellä ja asiantuntevalla otteella sekä laativat neljä yhteistyön ja toimivan verkostotyön perustalle rakentuvaa tulevaisuuden mallia.

Tulevaisuusvisioiden keskeiset ideat

Tulevaisuusfoorumin osallistujia kokoamassa ja jakamassa ajatuksia visioiden äärellä
Tulevaisuusfoorumin osallistujia kokoamassa ja jakamassa ajatuksia visioiden äärellä

Kokoavassa keskustelussa nousivat esille tulevaisuuden näkyminä yhden luukun periaate, palvelumuotoilu, uraohjaus, työttömien ’myyminen’ yrityksiin ja yritysyhteistyö. Rekrytointiprosesseihin toivottiin uusia keinoja, vaihtotyötä, asiantuntijatyötä ja vuokratyötä. Keskustelua herätti myös ajatus siitä, että ammatillisissa opinnoissa oleville löytyisi oppisopimuspaikka 3. vuodelle. Jos eläkeikää nostettaisiin, työttömissä nähtiin paljon potentiaalia.

Tulevaisuushypyssä kirjattiin toimenpiteitä ja tunnelmia, jonka jälkeen palattiin nykyhetkeen ja Valkeakoski-opiston tulevaisuusfoorumiin.

Tulevaisuusfoorumin osallistujien mieleen tuli keskeisenä voimavara-asiana selkeä tahtotila uuteen, uusi hallitusohjelma, ja lisäksi se, että Etelä-Pirkanmaan kuntajohtajat ja työllisyyspalveluiden johtajat tekivät suunnitelman. Johtajien lisäksi kaikki toimijat kokoontuivat yhteen.

Kun pohdittiin muutospelkoa, osallistujat näkivät ennemminkin intoa tehdä ja turhautumista siihen, että mallit eivät vielä ole valmiit. Kaikki mukana olijat näkivät oman organisaationsa olevan aktiivisesti mukana ja kehittävän omaa toimintaansa. Rekrytoinnin helpottamiseksi nähtiin hyväksi keinoksi, että palkkatuki päätettiin asettaa automaattiseksi kolme vuotta työttömänä olleille.

Ensimmäiset toimenpiteet muutokseen lähdettäessä

Kun palattiin nykyhetkeen ja Valkeakoski-opistolle 4.6.2015, edellä esitetyistä ajatuksista kuultiin, että konkreettinen toimenpide oli työllisyys- ja elinkeinotoimikunta, jota oltiin parhaillaan perustamassa. Sen nähtiin tuovan päätöksentekoa ja kumppanuutta. Yrityselämän näkökulmasta näköpiirissä oli tuottavuuden saaminen nousuun sekä entistä ammattitaitoisemmat työntekijät.

Tärkeänä pidettiin, että verkosto saataisiin kerran vuodessa koolle työllisyysasioiden äärelle. Siihen löytyi jo seuraava konkreettinen ajankohta ja tilaisuus, jossa olisi myös asiakasraatilaisia mukana.

Osallistujat lupasivat lähitulevaisuudessa toteuttaa useita toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Tulossa on ainakin koonti ja tutkielma yhteistyöfoorumista 4.6.2015, facebook-ryhmä työllisyyden hoidon verkostolle, yhteistyön lisääminen yrityskäynneissä, 3. sektorin toiminnan kehittämistä, kunnan ja 3. sektorin välisen yhteistyön selkiyttämistä, rakennetyöttömyyden tutkimusprosessi Pirkanmaan Te-toimiston käynnistämänä ja ohjauksellista kehittämistä oppilaitoksessa. Yritysten edustajat lupasivat ottaa Ura Ovelta töihin hyviä työntekijöitä.

Mitä tulevaisuusfoorumi antoi?

Foorumi oli hyvä tilaisuus alueen elinikäisen ohjauksen sekä verkoston yhteistyön virittämiseksi ja kehittämiseksi. Tilaisuudessa ja sen tuloksissa tuli selkeästi ilmi, miten tärkeätä toimijoiden on säännöllisin väliajoin kokoontua yhteen tarkastelemaan tilanteita ja suunnittelemaan toimenpiteitä tulevaisuuteen. Kun toimijat kokoontuvat yhteen, syntyy dialogissa ja asioiden parissa työskentelyssä uusia ideoita toimenpiteiksi ja käytännöiksi tai jo olemassa olevien toteutusten kehittyneempiä sovelluksia.

yhteystietolaatikkosin1Etelä-Pirkanmaalla tämän foorumin kokoon kutsunut toimija on Ura Ovi ry, lisätietoa siitä löytyy osoitteesta www.uraoviry.fi

 

 

Kirjoittaja Arja Pakkala (KT) toimii lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.