Ohjaus tehostaa ulkomaankokemuksista oppimista
Yhteispohjoismainen julkaisu Open the Door to the World : Views on Mobility Guidance from up North pureutuu ohjauksen kansainväliseen ulottuvuuteen. Ulkomaanjakso voi olla lähtijälle ainutkertainen tilaisuus oppia kansainvälisistä kokemuksista, jäsentää omia ajatuksiaan ja suunnitella tulevaisuuttaan. Ohjauksella on merkittävä rooli vaihtojakson oppimistavoitteiden asettamisessa ja -tulosten käsittelyssä.
Teos rakentuu neljän asiantuntija-artikkelin varaan, ja jokaista artikkelin teemaa lähestytään esimerkkien valossa. Eri maista on nostettu esiin toimivia käytäntöjä, joista kaikki voivat oppia. Julkaisun ovat tuottaneet yhteistyössä Baltian ja Pohjoismaiden Euroguidance-keskukset, jotka tukevat ohjaus- ja neuvonta-alan kansainvälistymistä Euroopassa. Euroguidance-verkosto on osa Erasmus+ -ohjelmaa, ja Suomen Euroguidance-keskus toimii Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksessa eli CIMOssa.
Julkaisu on luettavissa Euroguidance-sivustolla.
Kansainvälisistä kokemuksista kumpuavat opit hyötykäyttöön
Perinteisesti kansainväliseen osaamiseen on liitetty sellaisia valmiuksia kuin kielitaito, suvaitsevaisuus ja kulttuurien välinen osaaminen. Edellämainittujen ominaisuuksien lisäksi voidaan puhua laajennetusta kansainvälisestä osaamisesta, johon kuuluvat sitkeys, tuottavuus ja uteliaisuus. Ne ovat vähemmän tunnettuja ominaisuuksia, joita kansainväliset kokemukset kerryttävät. Vaikka monet työnantajat eivät edelleenkään pidä kansainvälistä kokemusta merkittävänä rekrytointikriteerinä, he arvostavat valmiuksia, joita katsovat kansainvälisen kokemuksen tuottavan.
Liettualainen Kostas Noreika tuo esiin työnantajan näkemyksiä keskusteluun siitä, mitä kansainväliset kokemukset voivat tuoda työelämään. Sähköisiä maksupalveluja tuottavan yrityksen toimitusjohtaja korostaa sitä, että kansainväliset oppimiskokemukset kerryttävät sellaista osaamista, joka voi nopeuttaa yritystä saavuttamaan tavoitteitaan. Vilkastempoisessa liike-elämässä työntekijöiden nopea mukautumiskyky uusiin tilanteisiin voi tuoda yritykselle kilpailuetua. Noreika on huomannut, että ulkomailla oleskelleet työntekijät sopeutuvat yleensä muita vikkelämmin monikulttuurisiin tiimeihin. Kansainväliset kokemukset ovat erityisen hyödyllisiä myös silloin, kun ne realisoituvat kielitaitona ja vieraan kulttuurin tuntemisena yrityksen laajentaessa uusille markkinoille. ”Ulkomaiset business-kumppanit käyttäytyvät eri tavalla, jos käytät heidän äidinkieltään”, Noreika summaa. Hän kuitenkin korostaa, että myös työkokemus kansainvälisessä yrityksessä kotimaassa on houkutteleva tausta rekrytoinneissa. Silloin työnhakija on saanut kansainvälisiä kokemuksia, ja osaa myös soveltaa oppimiaan asioita oman maansa kontekstiin.
Kostas Noreika ymmärtää kansainvälisistä kokemuksista kumpuavia hyötyjä työelämässä, mutta kaikki työnantajat eivät ole yhtä valveutuneita. Miten osaamistaan voi sitten tunnistaa ja avata työnantajille? Latviassa on kehitetty työkalu, jonka avulla ulkomailla opiskellut tai työskennellyt henkilö voi arvioida omaa osaamistaan seuraavissa aihepiireissä: vieraiden kielten taito, työelämätaidot, sosiaaliset taidot ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen. Kaikissa aihepiireissä on mukana ajatus toimimisesta kulttuurillisesti vieraassa ympäristössä. Latviassa on hyviä kokemuksia matriisin käytöstä, sillä se auttaa hahmottamaan omia oppimistavoitteita ulkomaanjakson aikana. Työkalu auttaa myös avaamaan omaa kansainvälisistä kokemuksista kumpuavaa osaamista työnhaussa. Suomessa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on tuottanut ohjaajille ja nuorille työkaluja, joiden avulla voi tunnistaa kansainvälisten kokemusten pohjalta saavutettua osaamista ja kertoa siitä työnhaussa.
Ulkomaanjakso tavoitteellisena oppimiskokemuksena
Kansainväliset kokemukset ovat mahdollisuus oppimiseen. Ohjaajan rooli on muuttunut kansainvälistymismahdollisuuksiin liittyvän tiedon tarjoamisesta syvällisempään suuntaan. Ohjausalan ammattilaisen tehtävänä on kannustaa ja motivoida asiakkaita tarttumaan tilaisuuteen lähteä ulkomaille. Lisäksi hän voi auttaa lähtijää asettamaan ulkomaanjaksolle etukäteen mietittyjä oppimistavoitteita, jotta vaihdosta ei tulisi pelkkä turistimatka. Ohjaajan rooli on tärkeä ennen vaihtojaksoa, sen aikana ja sen jälkeen, jotta lähtijä osaa varautua myös mahdollisiin kielteisiin kokemuksiin kuten koti-ikävään tai kulttuurishokkiin. Nekin voivat olla mahdollisuus uuden oppimiseen ja joustavan asenteen muodostumiseen myöhemmin elämässä.
Islannin yliopistossa työskentelevä opinto-ohjaaja Jónína Kárdal korostaa kokonaisvaltaista näkemystä ulkomaanjakson suunnitteluun. Lähtijän kannattaa ennakoida koko prosessi ja miettiä, mitä hän haluaa ulkomaanjaksolta osana urasuunnittelua. Kárdal on myös huomannut työssään, että kotimaahan paluu voi laukaista paluushokin, johon on syytä varautua.
Ohjausalan ammattilaisen oma kansainvälinen tausta vaikuttaa siihen, kuinka luontevasti hän työssään kannustaa asiakkaitaan hankkimaan kansainvälisiä kokemuksia. Tämän huomasivat virolainen Yulia Sharapova ja ruotsalainen Gun Nilsson osana täydennyskoulutusjaksoa. Sharapova ja Nilsson osallistuivat työparina viikon pituiseen virolais-ruotsalaiseen ohjausalan koulutukseen, joka järjestettiin Tukholmassa vuonna 2014. Oma kokemus kansainvälisestä koulutuksesta ja vuorovaikutuksesta vieraalla kielellä innosti heitä uudella tavalla motivoimaan asiakkaitaan hankkimaan kansainvälisiä kokemuksia. Työskentely yhdessä toi myös esiin sen, että ohjaustyö molemmissa maissa on hyvin samantapaista, ja molemmat voivat oppia toisen maan käytännöistä.
Voimaa vaikeuksien voittamisesta
Kansainväliset kokemukset voivat olla erityisen hyödyllisille henkilöille, jotka ovat muita heikommassa asemassa esimerkiksi vamman, sairauden, sosiaalisten syiden tai vähemmistöön kuulumisen takia. Hän saa mahdollisuuden nähdä itsensä eri valossa ja löytämään uusia puolia itsestään.
Ulkomaanjaksolla joutuu kohtaamaan uudenlaisia ja yllättäviä tilanteita, joiden selvittäminen edellyttää omien taitojen monipuolista hyödyntämistä. Haastavat tilanteet saattavat tuntua ikäviltä, mutta niistä selviytyminen itsenäisesti rakentaa itseluottamusta. Kansainväliset kokemukset auttavat parhaimmillaan ylittämään henkisiä esteitä ja itsenäistymään. Myös sosiaaliset taidot kehittyvät samoin kuin rohkeus käyttää vieraita kieliä.
Ohjaajan rooli on tarjota osallistujalle tarvittaessa tukea, jotta tämä ylettyisi korkeammalle kuin yksin pystyisi. Ylipalvelu on kuitenkin vaarallista, sillä silloin lähtijä menettää tilaisuuden oppia.
Tämä on huomattu tanskalais-saksalaisessa hankkeessa, jossa tuetaan oppimisvaikeuksista kärsiviä nuoria opiskelijavaihdon keinoin. Tanskalainen Morten Ellehauge vahvistaa sen, että nuoret oppivat uskomattoman paljon ulkomaanjakson aikana ja ylittävät henkisiä esteitä. Henkilökohtaiset valmiudet ja koulumenestys ovat lähteneet kasvuun vaihtojakson jälkeen.
Suomalainen Samuel Hanttu sai lisää itsevarmuutta ja aikuistui suorittaessaan Erasmus+ -rahoitteista EVS- vapaaehtoispalvelua (European Voluntary Service) Portugalissa lasten parissa. Välimatka kotimaahan auttoi häntä näkemään oman elämäntilanteensa ja askeleet tulevaisuuteen entistä kirkkaammin. Opiskelumotivaation puutteesta kärsivä Samuel innostui uudestaan artesaaniopinnoistaan ja päätti suorittaa opinnot loppuun keskeyttämisen sijaan.
Avarakatseinen ja utelias asenne kansainvälisen identiteetin pohjana
Ruokkimalla avarakatseisuutta, uteliaisuutta ja kunnioitusta erilaisuutta kohtaan luomme mahdollisuuksia itsellemme ja yhteiskunnalle. Vaihtojaksot Euroopassa muuttavat tyypillisesti osallistujien asenteita avoimeen suuntaan ja lisäävät eurooppalaisen identiteetin tuntua. Myös sosiaaliset taidot kasvavat kanssakäymisessä toisenlaisesta ympäristöstä tulevien ihmisten kanssa. Ulkomaanjakson aikana saadut taidot voivat helpottaa esimerkiksi kansainvälisten verkostojen luomista myöhemmin työelämässä.
Latvialainen koulu oli mukana kansainvälisessä projektissa, jossa eri maista tulevat nuoret pohtivat yhdessä tulevaisuuden työelämää ja eri ammateissa tarvittavia taitoja. Koulun rehtori ja hankkeen vetäjä Inta Kornejeva huomasi, että isäntäperheissä asuminen opetti nuorille sosiaalisia taitoja ja uskallusta puhua vieraita kieliä. Tulevaisuudesta keskusteleminen auttoi kirkastamaan omia oppimistavoitteita ja suunnitelmia. Esimerkiksi latvialainen Andrejs muutti tulevaisuudensuunnitelmiaan projektin aikana. Hän päätti hakeutua opiskelemaan lisää sen sijaan, että lähtisi ulkomaille töihin koulun loputtua.
Norjalainen virkamies Elin Bakkelorentzen kertoo, että kansainvälisistä kokemuksista on ollut hänelle hyötyä henkilökohtaisessa elämässä ja työuralla. Hänestä on tullut sitkeämpi, vahvempi ja uteliaampi. Bakkelorentzen uskoo näiden ominaisuuksien parantavan työsuoritusta: ”Kun on yksin vieraassa ympäristössä, se auttaa sietämään vaikeita tilanteita ja selviytymään niistä. Uteliaisuus muuttaa asennetta kohdata haasteita ja kiinnostua niistä. Itsevarmuus kasvaa, kun huomaa, että pärjää, ja se auttaa luottamaan omaan osaamiseen.”
Julkaisu: Open the door to the world | Euroguidance Network
Teksti:
Linda Tuominen, tiedottaja, Euroguidance/ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Kuva: Satu Haavisto
Teksti on päivitetty 2023. Päivityksen aikaan Opetushallitus toimii Suomen kansallisena Euroguidance-keskuksena. Lue lisää Euroguidancesta.