Monikulttuurisen ohjauksen ajankohtaistuminen ammattikorkeakouluissa

Seija Järvi |

Artikkelissa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjausta ja opiskeluun liittyviä haasteita ammattikorkeakoulujen näkökulmasta. Aluksi taustoitetaan teeman ajankohtaistumista korkeakouluissa ja Meri-Lapin kontekstissa, lopuksi kootaan tilannekuvaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksesta ja hahmotellaan Mervan (monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien oppimiseen erikoistuneen vastuuopettajan) mahdollista työnkuvaa ammattikorkeakoulutuksessa monikulttuurisen ohjauksen osalta.

Ohjaus näyttää nousevan tulevaisuuden korkeakouluopinnoissa keskeiseen asemaan. Avoimia korkeakouluopintoja suorittaneista opiskelijoista vajaa kolmannes totesi saaneensa ohjausta liian vähän tai ei lainkaan. Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän (2013) mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmien uudistuksissa on pyritty luomaan korkeakouluille kannusteita laadukkaiden opinto- ja ohjausprosessien järjestämiseksi.[1]

Hallituksen esitys uudesta ammattikorkeakoululaista on annettu eduskunnalle 14.2.2013[2]. Nuorten tutkintoon johtavan koulutustarjonnan vähentyessä erilaiset joustavat aikuiskoulutusmuodot korostuvat. Samalla ohjauksen tarve korostuu. Koulutuksen rahoituksen yhtenä laskentaperusteena on tulevaisuudessa entistä vahvemmin opiskelijapalaute, jossa opiskelijat arvioivat, ovatko ammattikorkeakoulun opintoihin liittyvät neuvonta- ja ohjauspalvelut tukeneet hyvin heidän opintojensa edistymistä. Tämä asettaa vaatimuksia ohjauksen kehittämiselle. Korkeakoulujen on tarkasteltava myös oman alueen ammattikorkeakoulujen profiilia ja tulevaisuuden koulutustarpeita. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden korkeakouluopinnot ja niihin valmentavat opinnot ovat yksi mahdollinen profiloitumisen alue.

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden korkeakouluopintojen tukemisen ajankohtaistuminen

Maahanmuuttajilla on Suomessa 10 prosenttiyksikköä heikompi korkea-asteen koulutuksen suoritusprosentti (24 %) kuin EU:n keskiarvo (34 %). Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet muun väestön kanssa ja tällä tavoin edistää sekä sosiaalista koheesiota että maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntämistä.[3]

Kuva kv-opiskelijoista.Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta maahanmuuttajat voivat olla:
1) ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita
2) Suomessa pysyväisluontoisesti olevia maahanmuuttajia (joilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa asiantuntija-alalla)
3) tilauskoulutuksen opiskelijoita Suomessa tai ulkomailla
4) toisen polven maahanmuuttajia (peruskoulu tai osa siitä suoritettu Suomessa)

Ammattikorkeakouluissa varsinainen aliedustus koskee niitä maahanmuuttajia, jotka oleskelevat Suomessa mutta joilta puuttuu suomalainen korkeakoulutus ja heidän lapsiaan eli toisen polven maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamiseksi ammattikorkeakouluilla olisikin nyt mahdollisuus profiloitua maahanmuuttajien kouluttamisen erityisosaajina.[4] Ammattikorkeakoulujen rahoituskriteereissä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opintopisteet muodostavat lakiesityksen mukaan 4 %[5].

Valtiovallan tavoitteena on, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset osallistuvat koulutukseen samassa suhteessa kuin kantaväestö ja että heidän osuutensa myös korkeakoulutettavista vastaa heidän osuuttaan väestöstä.[6] Tällä hetkellä maahanmuuttajia siirtyy lukiokoulutukseen ja korkeakouluihin vähän suhteessa kantaväestöön. Yhtenä syynä ovat puutteellisiksi koetut valmiudet. Maahanmuuttajien ohjaus onkin ajankohtaistunut sekä valtakunnallisesta että paikallisesta näkökulmasta.

Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän (2013) mukaan opintojen ohjauksella on tärkeä rooli aliedustettujen ryhmien koulutuspolkujen rakentamisessa[7]. Myös korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimenpidesuositus on että ”Korkeakoulut varaavat riittävät voimavarat opinto-ohjauspalveluihin, joilla tuetaan ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen edistymistä.” Sen mukaan meillä ei myöskään ole vielä osattu hyödyntää Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten osaamista ja kulttuurien tuntemusta.[8]

Joissakin kaupungeissa on monikulttuurisuusohjelma[9], joka kattaa palvelut laajasti ja ulottuu esimerkiksi opetuksen osalta varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Meri-Lapin alueella olevan Silmu-projektin[10] yhdeksi toimenpiteeksi on esitetty kaupungin maahanmuutto-ohjelman laatiminen. Silmu-projekti suuntautuu maahanmuuttajien kotouttamiseen ja sen tavoitteena on mm. kehittää maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja kotouttamisen palveluprosesseja sekä edistää kotouttavien toimenpiteiden nopeaa aloitusta ja yhteensovittamista asiakasnäkökulmasta. Projektin tehtävänä on koota ohjaustiimi alueen toimijoista, joiden työskentelyyn maahanmuuttajat liittyvät ja tarvitsevat nimenomaan alkuvaiheen ohjausta. Verkostoon kuuluvat

  • kunta (pakolaistyö, sosiaalityö, opetus, päivähoito ja keskushallinto)
  • TE-toimisto
  • järjestöt
  • Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö
  • Mamu-opetus
  • SPR:n Kemin vastaanottokeskus
  • Ammattiopisto Lappia

Kemin ja Tornion kaupungit sekä Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutus ovat mukana myös valtakunnallisessa Osallisena Suomessa -hankkeessa, joka ajoittuu vuosille 2011-2013. Hankkeen yhtenä valtakunnallisena tavoitteena on rakentaa koulutuspolkuja nuorille maahanmuuttajille.[11] Osallisena Suomessa -hankkeen alaisuudessa toimii myös Kuulumisia-koulutus, jonka puitteissa tarjotaan opetustehtäviin pätevöittävää täydennyskoulutusta maahanmuuttajataustaisille ja maahanmuuttajien opetus- ja koulutustehtävissä työskenteleville henkilöille[12].

Monikulttuurisuus näyttäytyy korkeakouluissa usein vain kansainvälisten vaihtojen näkökulmasta. Korkeakouluissa on ollut myös hankkeita, joiden tarkoitus on ollut edistää monikulttuurisuutta, moniäänisyyttä, yhteisöllisyyttä tai maahanmuuttajien osallisuutta. Esimerkiksi koulumaailmassa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia koordinoi joitakin vuosia sitten Koulua ja elämää varten -kehittämishanketta, jossa peruskoulua kehitettiin sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä[13].

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa selvityshenkilön tarkastelemaan korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen edistämistä. Selvityksessä tarkastellaan myös sitä, voidaanko positiivinen erityiskohtelu korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ulottaa eri kieli- ja kulttuuritaustasta tuleviin maahanmuuttajiin ja maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin.[14] Pohjoisenkin korkeakouluissa on tulevaisuudessa otettava kantaa myös tähän kysymykseen.

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopinnoissa

Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä suosittaa korkeakouluille, että ne syventäisivät pedagogista osaamistaan aliedustettujen ryhmien kouluttamisessa[15]. Tällä hetkellä monet maahanmuuttajille suunnatut hankkeet keskittyvät perusopetukseen ja perusopintoihin valmistavaan opetukseen sekä opintojen nivelvaiheisiin ja ammatillisiin opintoihin ja työelämään siirtymiseen. Jatkossa maahanmuuttajaopiskelijat tulevat kuitenkin siirtymään myös ammattikorkeakouluihin. Sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta tämä on erittäin tervetullutta. Sosiaalialan työkenttä on muuttunut monikulttuurisemmaksi ja alalle tarvitaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä[16].

Vaasan yliopisto toteutti vuonna 2010 tutkimuksen Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden hakeutumisvaihe sosiaali- ja terveysalalla. Kävi ilmi, että mitä korkeammalla tasolla alaa opiskellaan, sitä vähemmän opiskelijoina on maahanmuuttajia. Monien maahanmuuttajien kielitaito ei vielä riitä korkeimpiin opintoihin hakeutumiseen eikä opintomahdollisuuksia välttämättä myöskään tunneta kovin hyvin. Myöskään opintojen ohjauksessa ei yleensä ole käytettävissä erityistä maahanmuuttajia varten suunniteltua ohjausmateriaalia.[17] Ammattikorkeakoulussa maahanmuuttajille tarkoitettua opetusmateriaalia löytyy Opetushallituksen kartoituksen mukaan ainoastaan kieliopinnoista[18]. Vuonna 2011 Opetushallitus julkaisi Monikulttuurinen ohjaus -oppaan, joka kuitenkin suuntautuu pääosin peruskoulu- ja lukiokoulutukseen sekä perusopetukseen valmistavaan opetukseen[19]. Monikulttuurisesta ohjauksesta korkeakouluissa ei juuri ole vielä annettu ohjeistusta.

Tutkimusten mukaan aliedustettujen ryhmien opinnot viivästyvät usein koulutuksen ja työharjoittelujen organisointiin, tiedon puutteeseen, ennakkoluuloihin sekä pedagogisiin käytäntöihin liittyvistä syistä. ”Nyt pikemminkin tieto opiskelun esteistä leviää aliedustettujen ryhmien keskuudessa heikentäen motivaatiota ja karsien koulutukseen hakijoita.”[20]

Kuva kv-opiskelijoista.
Opinto-ohjauksen tarve korkeakoulutuksessa on lisääntynyt EU-maissa työvoiman liikkuvuuden ja opiskelumahdollisuuksien laajenemisen myötä.

Tulevaisuudessa lisääntyvä AHOT -menettely tuo omalta osaltaan haasteita myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla. Muualla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen jaetaan yleensä ammatilliseen ja akateemiseen tunnustamiseen. Ammatillisesta tunnustamisesta päättää virkakelpoisuuden osalta Opetushallitus ja alakohtaiset viranomaiset päättävät ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä. Akateemisesta tunnustamisesta päättävät korkeakoulut ja oppilaitokset. Ne myös päättävät ulkomaisen tutkinnon antamasta jatko-opintokelpoisuudesta ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta Suomessa suoritettavaan tutkintoon.[21] Ongelmallista on, että monet asiakirjat ovat voineet jäädä lähtömaahan tai tuhoutua eikä dokumentteja suoritetuista tutkinnoista ole mahdollista saada.

Monikulttuurisuuden haasteet tulisi huomioida myös opintojen ohjauksessa. Maahanmuuttajien ja kulttuuristen vähemmistöjen ohjauksen kehittäminen on 2000-luvulla ajankohtaistunut yhtenä ajankohtaisimmasta ohjausalan haasteista myös Suomessa. Uuteen kulttuuriin kotoutumisprosessi saattaa aiheuttaa sellaisia ohjaustarpeita, joita Suomessa syntyneillä ei ole. Ohjaajan tulisi olla tietoinen kulttuuristen vähemmistöryhmien elämästä ja elinoloista Suomessa. Ohjauksen kompetensseja ovat monikulttuurinen tietoisuus, kulttuurierojen tuntemus ja monikulttuuriset ohjauskäytänteet. Myös yhteistyöverkostojen luominen on tärkeää.[22]

Ylipäätään opintojen ohjauksen tarve korkeakoulutuksessa on lisääntynyt EU-maissa työvoiman liikkuvuuden ja opiskelumahdollisuuksien laajenemisen myötä. Ohjauksessa tarvitaan yhä enemmän monikontekstuaalista ammattitaitoa, jolla kyetään vastaamaan ohjauksen laajenevaan toimintakenttään ja työelämän muutoksiin kuten työurien fragmentoitumiseen ja epävarmuuden kasvuun.[23]

Ammattikorkeakouluissa monikulttuurisuutta katsotaan usein opiskelija- ja opettajavaihdon näkökulmasta. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoihin valmentavan koulutuksen järjestämisestä tai opintojen ohjauksesta ei ammattikorkeakoulujen strategioissa tai muissa asiakirjoissa useinkaan ole kannanottoja. Niissä tosin voidaan mainita esimerkiksi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisvalmiuksien edistäminen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden heterogeenisuus saattaa kuitenkin aiheuttaa sen, että maahanmuuttajakoulutus sekoitetaan kansainvälistymiseen liittyviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin[24].

Valtakunnallisessa ESOK-hankkeessa (Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa 2006–2001 -hanke) on pohjana laaja esteettömyyskäsitys, jonka mukaan ”eriarvoisuus tai syrjinnän vaara voi liittyä opiskelijan vammaan, terveydentilaan, oppimisvaikeuteen, etniseen taustaan, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja/tai ikään”. Tämä lähestymistapa vastaa yhdenvertaisuuslain 4§:n vaatimusta, jonka mukaan ”Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista”.[25] ESOK-hankkeessa ei kuitenkaan tuotettu tästä näkökulmasta materiaalia vaan opiskelijoiden monenlaisuuden huomioimisen edistämiseen tarkoitetut opaslehtiset suunnattiin eri vammaisryhmiä varten[26]. Monikulttuurisuuden näkymättömyys on tullut esille paitsi koulutuksen myös esimerkiksi terveysalan asiantuntijoiden ohjaustyön piirteenä ylipäätään[27]. Nisulan sosiaalityön väitöstutkimusta mukaillen voi kysyä, mihin liittymistä koulutuksella halutaan tukea. Tuetaanko esimerkiksi liittymistä valtakulttuuriin ja työelämään vai omiin etnisiin yhteisöihin. Rakenteelliset tekijät vaikuttivat maahanmuuttajien työelämävalmennuksessa positiovalintoihin ja maahanmuuttajien identiteetin muotoutumiseen uudessa ympäristössä.[28] Monikulttuurinen ohjaus ei myöskään ole vielä jalkautunut sinne mistä opiskelijat tulevat, asuinalueille.

Valmentavia opintoja ammattikorkeakouluihin?

Kuva kv-opiskelijoista.
Ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö on mahdollistanut maksuttoman koulutuksen järjestämisen maahanmuuttajille vuodesta 2010 lähtien.

Ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö on mahdollistanut maksuttoman koulutuksen järjestämisen maahanmuuttajille vuodesta 2010 lähtien (Ammattikorkealaki 2009/564, § 17). Tämä mahdollisuus on kirjattu myös uuteen lakiesitykseen. ”Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutuksen laajuudesta säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.[29]

Sosionomikoulutuksen osalta valmentavaa koulutusta on järjestetty mm. Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Opinnot ovat olleet 9 op laajuisia ja niiden tavoitteena on ollut perehdyttää opiskelija sosiaalialaan ja sosionomin työhön sekä vahvistaa valmiuksia ammattikorkeakoulussa opiskeluun. Opiskelijaryhmän ovat muodostaneet kohderyhmät, joille sitä on markkinoitukin eli maahanmuuttajat ja ei-maahanmuuttajataustaiset, sosionomiopinnoista kiinnostuneet aikuiset. Kohderyhmälle suunnatussa kyselyssä kaikki vastaajat kokivat, että valmentavista opinnoista oli ollut heille hyötyä valintakokeisiin valmistautumisessa.[30]

Vaasan yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan maahanmuuttajatyön edustajat, maahanmuuttajat ja oppilaitosedustajat kannattivat vahvasti erityisesti sosiaali- ja terveysalalle suunnatun ammatillisiin opintoihin valmentavan koulutuksen järjestämistä maahanmuuttajille. Koulutuksen sisältöalueiksi esitettiin mm. suomalainen sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmä, yhteiskuntatietous ja suomen kielen opinnot, esim. alan käsitteistö. Valmentavaa koulutusta esitettiin järjestettäväksi myös ammattikorkeakouluopintoihin, esimerkiksi ELY-keskusten tuella.[31]

Pääkaupunkiseudulla Metropolia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan opintojen HERA Competence -pilottihankkeessa on toteutettu korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, Turussa SATU- ja SPECMA-hankkeissa on järjestetty nimenomaan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin valmentavia opintoja. Opinnoissa on käsitelty ammatillista kielitaitoa, ryhmädynamiikkaa, verkko- ja etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, opiskelua suomalaisessa korkeakoulussa sekä suomalaista sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmää.[32] Selvityksen perusteella oppilaitoksissa oli laaja kannatus myös korkeakouluihin valmentaville opinnoille. Niitä voitaisiin järjestää eritasoisten oppilaitosten kesken yhdessä jolloin ne olisi pidettävä melko yleisellä tasolla tai valmentavat opinnot voisivat kohdistua pelkästään korkeakouluopintoihin yllä mainittujen hankkeiden tapaan. Näistä hankkeista on saatu hyviä kokemuksia.[33]

Myös syksyllä 2012 on joissakin ammattikorkeakouluissa alkanut ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille. Diak, HUMAK, Arcada ja HAAGA-HELIA toteuttavat koulutuksen ajalla 24.9.2012–24.5.2013.[34] Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa 19.11.2012–10.6.2014 välisenä aikana Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Espoon TE-toimiston järjestämän täydennyskoulutuksen maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille. Koulutuksen tavoitteena on täydentää jo suoritettu terveydenhoitoalan tutkinto Suomen vaatimusten mukaiseksi ammattikorkeakoulututkinnoksi.[35] Turussa on korkeakoulutetuille Ohjauspysäkki Onnikan järjestämänä tarjolla oma neuvontapiste[36].

Lapissa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ei ole järjestetty ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja. Kun jatkossa toiselta asteelta valmistuu yhä enemmän myös maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, olisi kenties hyvä ainakin selvittää tällaisen koulutuksen tarvetta alueella. Kyse on myös huomattavista taloudellisista resursseista, jos hallituksen lakiesitys hyväksytään eduskunnassa ja ammattikorkeakoulujen rahoituskriteereissä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opintopisteet muodostavat lakiesityksen mukaan 4 %[37].

Samalla kun tavoitellaan osaajia Suomeen, on syytä muistaa tähänastisten maahanmuuttajien integroitumisen vaikeudet[38]. Kielteiset kokemukset esimerkiksi suomalaiseen työelämään pääsystä tai siihen osallistumisesta johtavat tutkimusten mukaan ammatilliseen kriisiytymiseen. Myös korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien identiteetti murenee työelämän ulkopuolelle jäämisestä aiheutuvien jatkuvien pettymysten seurauksena ja osallistumismahdollisuuksien puutteessa.[39] Ohjaus tulisikin nähdä myös yksilötasoa laajempana yhteiskunnallisena ja kulttuurisena vastuuna[40]. Tällöin ohjauskäytännöissä on tärkeää myös verkostollinen yhteistyö. Näyttää vahvasti siltä, että monikulttuurisuuteen liittyvän osaamisen tarve on yhteiskunnassamme lisääntymässä. OKM:n tukemana on käynnistymässä alan opintoja korkeakoulujen asiantuntijoille, esim. Turun yliopiston järjestämänä on käynnistymässä korkeakoulutettujen täydennyskoulutus 2013–2014 neljällä paikkakunnalla[41].

Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun toteuttama Merva-koulutus (Monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien oppimiseen erikoistuneiden vastuuopettajien koulutus) on pyrkinyt osaltaan vastaamaan maahanmuuttajien ohjauksen haasteisiin oppilaitosten näkökulmasta. Merva-asiantuntijaa voi hyödyntää myös ammattikorkeakouluissa, kun niissä mietitään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden rekrytoinnin, opiskelun ja ohjauksen kysymyksiä.

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien ohjauksen erityiskysymykset voivat korkeakouluissakin edellyttää usein verkostojen hyödyntämistä ja asiantuntijoiden yhteistyötä. Yhteistyötä voidaan tehdä muiden oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen, työ- ja elinkeinotoimen, maahanmuuttajien omien järjestöjen sekä maahanmuuttajille suunnattujen tukipalvelujen kanssa.[42] Yksi mahdollisuus tukea maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoja ja varmistaa ohjauksen saatavuus sekä koordinoida yhteistyötä, on hyödyntää Mervan osaamista. Seuraavassa lyhyesti mahdollisia vastuualueita, joissa Mervaa voisi hyödyntää monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajakysymyksissä.

Mervan vastuualueiden hahmottelua sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulussa

Seuraavassa tarkastelen alustavaa ideointia Mervan mahdollisesta työnkuvasta sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen osalta mahdollista myöhempää tarvetta ajatellen.

Kuva opiskelijoista.
Mervan toiminnan pääperiaatteena on muun muassa käytäntö- ja käyttäjälähtöisyys sekä se, että se tukee opiskelijoiden opintojen sujuvuutta.

Ehdotukset ovat pääosin peräisin MerVa -koulutuksen LivingLab -työskentelystä, jossa ne on tuotettu yhdessä osallistujien kesken ja joista olen poiminut joitakin kehittämisideoita mahdollista jatkokehittelyä varten. Olen myös huomioinut suunnitelmassa paikalliset hankkeet. Pääperiaate on, että Mervan toiminta on käytäntö- ja käyttäjälähtöistä ja että se tukee opiskelijoiden opintojen sujuvuutta ja työelämään integroitumista sekä tutoropettajien ja opon työtä opintojen aikana.

1. Perustetaan yksikköön/koulutusohjelmaan monikulttuurisuuskysymysten vastuuryhmä/tiimi (Merva, opo, opettajien edustaja, johdon edustaja, opiskelijoiden edustaja), joka kokoontuu säännöllisin väliajoin. Tiimin tehtävien ja tavoitteiden määrittelyyn osallistuvat myös opiskelijat ja muu henkilökunta. Vastuuryhmä voi kutsua kokouksiinsa mukaan myös työelämän ja yhteistyökumppaneiden edustajia.

2. Laaditaan yksikkö- tai haluttaessa koulutusohjelmakohtainen toimintasuunnitelma ja työnjako (tiimi laatii).

3. Osana suunnitelmaa määritellään Mervan työnkuva.

  • Merva-asiantuntija on käytettävissä alusta saakka opiskelijan aloittaessa opiskelun ja päivittää opiskelijan polkua yhteistyössä tutoropettajan ja/tai opinto-ohjaajan kanssa.
  • Mervalla on aktiivinen, toimiva yhteys työelämään ja hänen vastuualueenaan on verkostoituminen, koulutuksen markkinointi ulospäin sekä yhteistyö monikulttuurisuuskysymyksissä mm. vastaanottokeskuksen, kuntien, järjestöjen ja viranomaisten kanssa.

4. Koko korkeakouluyhteisön kouluttaminen monikulttuurisuusosaamisessa ja yhteisöllisten työmuotojen kehittäminen, joita voivat olla esim.

  • Kulttuurikahvila (toiminnallinen, informaali, matalan kynnyksen oppiminen): opiskelijat pyörittävät yhdessä
  • Koulun arkeen jalkautettu hanke, joka ”vieri”kouluttaa opettajia (Merva konsultoi, kouluttaa ja kehittää)
  • Muuta käytännön toimintaa kuten tapahtumia, messuja, teemapäiviä, luentoja, vierailuja jne.

5. Maahanmuuttajille suunnatut ammattikorkeakouluun valmentavat opinnot käynnistetään. Osia valmentavista opinnoista voi avata myös muille opiskelijoille (esim. aikuisopiskelijat ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat). Koulutusta tulisi myös markkinoida ja esitellä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Valmentavissa opinnoissa keskeisiä sisältöalueita ovat suomen kielen ja suomalaisen yhteiskuntatietouden opinnot.

6. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osaamisen tunnistamisen kehittäminen (AHOT).

7. Opintojen aikana maahanmuuttajaopiskelijoiden ja suomalaisten opiskelijoiden yhteiset opinnot ja/tai ainakin yksittäisiä opintojaksoja yli koulutusohjelmarajojen.

8. Harjoittelun ohjaajien perehdyttäminen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen ja harjoittelun toteuttaminen myös vertaisohjausta hyödyntäen (suomalainen ja maahanmuuttajaopiskelija yhtä aikaa harjoittelussa).

9. Oppilaitosten välinen yhteistyö (olemassaolevan hyvän yhteistyön ulottaminen myös monikulttuurisuuskysymyksiin ja mahdolliset yhteiset koulutusosiot valmentavissa opinnoissa).

10. Entistä tiiviimpi yhteistyö myös muiden maahanmuuttajatyötä tekevien paikallisten toimijoiden kanssa (VOK, sosiaalityö, SILMU- sekä Osallisena Suomessa -projektit).

11. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opinto-ohjauksen kehittäminen, myös verkossa.

12. Maahanmuuttajille tarkoitetun opiskelumateriaalin työstäminen.

(Lairio ym. 2001, 162) ehdottavat, että opinto-ohjaajat voisivat olla aloitteentekijöinä esimerkiksi oman oppilaitoksensa monikulttuurisuuspäivien järjestämisessä. Tällaisten teemapäivien puitteissa oppilaitokseen voitaisiin kutsua eri kulttuurien edustajia kertomaan omasta kulttuuristaan ja keskustelemaan kulttuurien välisistä eroista. Teemapäiville voitaisiin kutsua myös työelämän edustajia.

Lähdeviittaukset

[1] Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013, 36
[2] HE 9/2013 vp, kohta 4
[3] Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013, 24, 41
[4] Isoaho 2012, 33–34
[5] HE 9/2013 vp, kohta Esityksen vaikutukset
[6] OKM 2012; Isoaho 2012, 33
[7] Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013
[8] Opetusministeriön julkaisuja 2009:21, 14, 31
[9] Hämeenlinnan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2012–2015
[10] Silmu-projekti http://www.tem.fi/files/33617/Silmu-hanke.pdf
[11] Kuntien kokeiluhankkeet. 2012
[12] Kuulumisia 2013
[13] Sarja 2007,
[14] Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013, 42
[15] OKM 2013,
[16] Bergström ym. 2012, 45
[17] Mäntylä 2010, 8–10
[18] Opetushallitus 2012a
[19] Opetushallitus 2011
[20] Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013, 41
[21] Opetushallitus 2012b
[22] Lairio ym. 2001, 146; Puukari ym. 2001, 194
[23] Lairio & Nissilä 2003, 21–27
[24] Isoaho 2012, 41
[25] ESOK-loppuraportti 2011
[26] ESOK-hanke
[27] Vänskä 2012, 114–115
[28] Nisula 2010, 280
[29] Lakiehdotus ammattikorkeakoululain muuttamisesta, 17§
[30] Bergstöm 2012, 44
[31] Mäntylä 2010
[32] Mäntylä 2010, 12–13
[33] Mäntylä 2010, 23
[34] Sammakko-esite 2012
[35] Täydennyskoulutusta maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille 2012
[36] Ohjauspysäkki Onnikka -esite
[37] HE 9/2013 vp, kohta Esityksen vaikutukset
[38] Julkunen 2003, 65
[39] Koivumäki & Matinheikki-Kokko 2004, 228
[40] Puukari 2003, 146
[41] Turun yliopisto 2013
[42] ks. Opetushallitus 2011, 8

Lähteet

AMK strategia 2012 ja toimeenpanosuunnitelma
https://vpn.tokem.fi/,DanaInfo=intra.lappia.fi,SSL+loader.aspx?id=b22af076-ba20-4115-9628-4e687c0a0a8e

Bergström, Soile & Komppa, Johanna & Stranden-Mahlamäki, Tuija. 2012. Valmentavien ja orientoivien opintojen tuella sosionomikoulutukseen. Teoksessa Lintula, Leila (toim.) Monta polkua osaamiseen. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Taito-työelämäkirjat 3/2012. s. 44–51.
http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/TAITO/PDF/METROPOLIA_monta_polkua_osaamiseen.pdf

ESOK-hanke http://www.esok.fi/esok-hanke/ ja http://www.esok.fi/esok-hanke/index_html#jul

ESOK-loppuraportti 2011 http://www.esok.fi/esok-hanke/julkaisut/raportti/index_html#ek

Esteetön korkeakouluopiskelu 2011. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
http://www3.tokem.fi/TIEDOSTOT/esteeton_korkeakouluopiskelu_2011.pdf

Esteetön opiskelu. Rovaniemen ammattikorkeakoulu. http://virtual.ramk.fi/esteettomyys/

HE 9/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+9/2013&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Hämeenlinnan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2012–2015.
http://www.hameenlinna.fi/Maahanmuutto-Immigration/Tiedotteet—Maahanmuuttaja–ja-monikulttuurityo/Hameenlinnan-monikulttuurisuusohjelma-2012—2015/

Isoaho, Kati. 2012. Mahdollisuuksia maahanmuuttajille – korkeakouluissa? Teoksessa Lintula, Leila (toim.) Monta polkua osaamiseen. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Taito-työelämäkirjat 3/2012. s. 33–43.
http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/TAITO/PDF/METROPOLIA_monta_polkua_osaamiseen.pdf

Julkunen, Raija. 2003. Työelämä ohjauksen ympäristönä. Teoksessa Lairio, Marjatta & Puukari, Sauli (toim.) Ohjauksen uudet orientaatiot. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.

Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu. Strategia 2012.
http://www.tokem.fi/loader.aspx?id=5867bb21-b5e1-44e5-b1e0-ec2b45f0c378

Koivumäki, Kai & Matinheikki-Kokko, Kaija. 2004. Maahanmuuttajien ammatillisen identiteetin tukeminen uraohjauksen avulla. Teoksessa Onnismaa, Jussi & Pasanen, Heikki & Spangar, Timo (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. PS-kustannus.

Kuntien kokeiluhankkeet. 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. http://www.tem.fi/index.phtml?s=4807 ja https://www.tornio.fi/index.php?p=OsallisenaSuomessa

Lairio, Marjatta & Nissilä, Pia. 2003. Ohjausasiantuntijuutta eri kouluasteille – Opinto-ohjaajakoulutus 30 vuotta. Teoksessa Lairio, Marjatta & Puukari, Sauli (toim.) Ohjauksen uudet orientaatiot. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.

Lairio, Marjatta, Nissilä, Pia, Puukari, Sauli & Varis, Eija. 2001. Opinto-ohjaajat monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien tukijoina. Teoksessa Lairio, Marjatta & Puukari, Sauli (toim.) Muutoksista mahdollisuuksiin. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.

Mäntylä, Miia. 2010. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden hakeutumisvaihe sosiaali- ja terveysalalla. Vaasan yliopisto. Levón-instituutti. Palvelututkimus 3/2010.
http://www.uva.fi/fi/sites/levon/services/countryside/resource_ring/events/raportti_suomeksik.pdf

Nisula, L. 2010. Vuorovaikutuskulttuuri ja sen jäsentyminen maahanmuuttajien työllistämisvalmennuksessa. Acta Universitatis Lapponiensis 194. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi 2010.
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=leila%20nisula&source=web&cd=4&ved=0CDAQFjAD&url=http%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F69745%2FNisula_Doria_ActaE68.pdf%3Fsequence%3D2&ei=mXKTUK_SLrDa4QSx04GABw&usg=AFQjCNGumxHmx9qgt0vT4lDP8TCfSL0Kwg

Ohjauspysäkki Onnikka -esite. Turun kaupunki.
http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=168039&GUID={5AAAFED8-116B-402E-823D-5E0070DA6701}

Opetushallitus 2011. Monikulttuurinen ohjaus.
http://www.edu.fi/download/132349_Monikulttuurinen_ohjaus_2011.pdf

Opetushallitus 2012a. Koonti maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen soveltuvista materiaaleista. (25.4.2012).
http://www.edu.fi/download/141229_maahanmuuttajien_oppimateriaalikartoitus_25042012.pdf

Opetushallitus 2012b. Tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/103/0/ammattipatevyyden_tunnustamista_koskevan_direktiivin_uudistaminen

OKM 2012. Koulutus ja tutkimus 2011-2016. Kehittämissuunnitelma. OKM:n julkaisuja 2012:1

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:2. Monipuoliset ja sujuvat opintopolut
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/tr02.pdf?lang=fi

Opetusministeriön julkaisuja 2009:21. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015.

Opiskelijan tietopankki 2013.
https://vpn.tokem.fi/,DanaInfo=edu.tokem.fi+?DeptID=16315#hyvoryhma

Puukari, Sauli, Lairio, Marjatta & Nissilä, Pia. 2001. Ohjauksen tulevaisuuden näkymiä. Teoksessa Lairio, Marjatta & Puukari, Sauli (toim.) Muutoksista mahdollisuuksiin. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.

Puukari, Sauli. 2003. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys monikulttuurisessa ohjauksessa. Teoksessa Lairio, Marjatta & Puukari, Sauli (toim.) Ohjauksen uudet orientaatiot. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.

Sammakko-esite 2012 http://www.diak.fi/hakijalle/haussa/Documents/SAMMAKKO%20esite3.pdf

Sarja, Anneli. 2007. Ohjausdialogi, yhteisöllisyys ja opetustyö. Teoksessa Taajamo, Matti & Puukari, Sauli (toim.) Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 36. s. 37–47.
http://www.oph.fi/download/48978_monikulttuurisuus_ja_moniammatillisuus_ohjaus-ja_neuvotatyossa.pdf

Sipilä, Maria (toim.) 2012 Yhteisellä matkalla – ajatuksia opiskelusta ja ohjauksesta Sarja C. Oppimateriaalit 5/2012

Turun yliopisto 2013. Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä 30 op.
http://brahea.utu.fi/taydennyskoulutus/sote/kulttuuritietoiset_tyokaytannot_2012-2013/index.html

Täydennyskoulutusta maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille 2012.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Maahanmuuttajapalvelut/Taydennyskoulutusta_maahanmuuttajatausta%2824600%29

Vänskä, Kirsti. 2012. Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät? Terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132.
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47224/JAMKJULKAISUJA1322012_web.pdf?sequence=1