Osaaminen näkyväksi työtodistukseen
Työn tekemisen tapojen monipuolistuessa yhä useammat työurat rakentuvat vaihtelevansisältöisistä jaksoista, joissa voi olla mukana työttömyyskausia tai työskentelyä freelancerina tai alihankkijana. Luonnollisesti mukana on myös opiskelujaksoja. Siksi työelämäneuvojien lienee jatkossa entistäkin tärkeämpää osata tunnistaa osaamista, joka on kertynyt joko työssä tai muuten elämässä. Tähän liittyen on hyvä kysyä myös sitä, miten työssä hankittu osaaminen olisi mielekästä kirjata työtodistukseen. Näistä kysymyksistä on ilmestynyt uusi opaskirja, sen nimi on Osaaminen näkyväksi työtodistukseen.
Työelämässä työntekijän osaamista tunnistetaan esimerkiksi työnhakutilanteissa, kehityskeskusteluissa, työnkuvan muutosten yhteydessä sekä suunniteltaessa kehittämishankkeita. Näyttöjä osaamisesta voidaan kirjata työpaikalla esimerkiksi kehityskeskusteluiden muistioihin tai osaamisrekisteriin.
Työssä hankitun osaamisen tunnistaminen perustuu työn sisältöjen huolelliseen kuvaamiseen. Millaisista tehtävistä työ koostuu? Onko työ suorittavaa vai soveltavaa? Miten yksityiskohtaisina ohjeet ja tehtävänannot saadaan? Kuinka paljon työ vaatii tehtäväsisältöjen ja oman osaamisen kehittämistä? Selkeitä mitta-asteikkoja on vaikea muodostaa, toisaalta myös osaaminen kertyy työssä pikemminkin hitaasti liukumalla kuin selkeinä hyppäyksinä. Osaaminen arvioituu aina myös suhteessa ammattialaan: ilmaisu hyvät vuorovaikutustaidot voi ja saa tarkoittaa eri asioita logistiikan kuin sosiaali- ja terveysalalla.
Osaamista tunnistettaessa ja arvioitaessa hyvä kysymys on esimerkiksi juuri se, miten paljon työntekijä joutuu itse suunnittelemaan omaa työtään. Kyky suunnitella kertoo työntekijän taidosta osata ottaa asioista selvää ja työn sisältöjen ymmärtämisestä. Suunnittelukyky on myös sen oivaltamista, miten oma työ liittyy työpaikan toiminnan kokonaisuuteen. Muita hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi se, millaisia ongelmia joutuu työssään ratkaisemaan, millaista vuorovaikutusta työ vaatii ja millaisia työvälineitä työssä on täytynyt osata käyttää.
Haasteita osaamisen tunnistamisessa
Yksi haaste osaamisen tunnistamiselle ovat tunnesyyt. Käsitys omasta osaamisesta syntyy saadun palautteen pohjalta. Jos työpaikan ilmapiiri on huono tai palautetta ei saa, käsitys omasta osaamisesta voi jäädä heikoksi, vaikka osaaminen olisi todellisuudessa kunnossa. Tällöin olisi tärkeää osata kiinnittää huomiota siihen, miten työt sujuvat ja millaisia tuloksia syntyy, koska tulokset ovat todellisia silloinkin, jos palaute on vääristynyttä.
Jos tarkkailee minkä tahansa työyhteisön käyttäytymistä, huomaa nopeasti, että yhteisö tunnistaa tehokkaasti jäsentensä osaamista, mutta yksilöt tunnistavat huonosti omaansa. Otan tästä esimerkin. Jos työpaikalla menee printterissä paperi jumiin, työyhteisö osaa nimetä (paremmuusjärjestyksessä) kuka osaisi irrottaa paperit. Jos taas siltä työntekijältä, joka yleensä saa jumiin menneen tulostimen taas toimimaan, kysyy, missä olet hyvä, normaali vastaus tahtoo olla: ”En tiedä”. Jos henkilöltä kysyy suoraan, oletko hyvä irrottamaan jumiin jääneitä papereita tulostimesta, vastaus voi olla kieltävä, vaikka vastaajana olisi juuri työyhteisön paras tulostintohtori. Vasta kysymällä, kenet mielestäsi haetaan apuun, jos jollekulle tulee tällainen ongelma, saa henkilön miettimään osaako jotain sellaista, mitä muut eivät yhtä hyvin osaa. Esimerkki voi olla triviaali, mutta itse periaate ei ole.
Erityinen haaste osaamisen tunnistamiselle ovat ihmiset, joilla on työ- tai henkilöhistoriassaan itseluottamusta syvästi haavoittavia kokemuksia. Jos henkilö on esimerkiksi joutunut joskus työpaikkakiusaamisen kohteeksi tai tullut irtisanotuksi hyvin repivien yt-menettelyiden päätteeksi, hänelle voi jäädä vahva usko omaan huonommuuteen ja osaamisen riittämättömyyteen. Tällainen todellisuudessa perusteeton usko voi tehokkaasti haitata esimerkiksi työnhakua. Osaltaan tämäkin ryhmä osoittaa sitä, kuinka osaamisen tunnistaminen edellyttää aina yhteyttä johonkin yhteisöön. Käsitys siitä, olenko hyvä tässä tai vähemmän hyvä tuossa, syntyy vertaamalla omaa suoriutumista opiskeluyhteisön, työyhteisön tai perhe- tai muun sosiaalisen yhteisön jäsenten toimintaan. Yhteisön kautta osaaminen asettuu arvioitavaan mittakaavaan.
Tunnistamiseen liittyy sanoittaminen
Kun työntekijän osaamista tunnistetaan, se samalla aina puetaan sanoiksi. TJS Opintokeskus, joka on Akavan ja STTK:n yhteinen vapaan sivistystyön oppilaitos, on toteuttanut yhteistyössä eri liittojen kanssa jäseniltoja. Näissä tilaisuuksissa on valmennettu jäseniä tunnistamaan vertaistuella omaa osaamistaan ja pukemaan sitä sanoiksi. Työskentelystä osanottajien kanssa nousee moniakin kiinnostavia huomioita. Esittelen niistä tässä kaksi.
Osallistujat kertovat usein, että heidän on vaikea ilmaista osaamistaan sanoin. Vaikuttaakin siltä kuin osaaminen ilmenisi työn tekemisessä yleensä niin, että useampia osaamisia esiintyy yhdessä. Jos työ on esimerkiksi asiakaspalvelua, erityisen onnistunut asiakaspalvelutilanne tai erityisen haastavan asiakkaan kohtaaminen nostavat esiin monia eri taitoja yhtä aikaa. On osattu kuunnella, on osattu ratkaista ongelma, on kyetty hallitsemaan hermot vaikka asiakas on käyttäytynyt provosoivasti. Tai on osattu kysyä oleelliset asiaan vaikuttavat yksityiskohdat, joita asiakas ei ole osannut omatoimisesti kertoa. Lähempää tarkasteltuna käsite asiakaspalveluosaaminen purkautuukin lukuisiksi alakäsitteiksi. Yhdeksi luultu osaaminen onkin paljastunut osaamisryppääksi, johon sisältyy monta erilaista taitoa.
Osallistujat ilmaisevat usein myös yllättyvänsä siitä, miten erilaisiin pääluokkiin osaaminen voidaan jakaa. Jos työntekijä huomaa vertaispalautteen perusteella olevansa esimerkiksi poikkeuksellisen hyvä kohtaamaan stressaantuneita tai kriisissä olevia asiakkaita, hän saattaa ajatella, että taito kuuluu osaksi asiakaspalveluosaamista tai vuorovaikutustaitoja. Asiakaspalvelutyössä työntekijän esimies saattaa kuitenkin hahmottaa tällaisen osaamisen kuuluvan kokonaisuuteen, jonka nimi on työn laatu tai tuottavuus. Työnantaja voi olla valmis maksamaan palkanlisää osaamisesta, joka parantaa työn laatua. Tällöin työntekijän ja esimiehen pitäisi osata tunnistaa, että kriisiasiakkaiden kohtaamistaito kuuluu – tai voi kuulua – työn laatuosaamiseen. Tilanteiden muuttuessa työelämässä yhä kiintyvällä tahdilla osaamisen kehittäminen ja dokumentointi jää vääjäämättä yhä enemmän työntekijän omalle vastuulle. Tämä johtuu osin siitä, ettei työnantajan palveluksessa enää viivytä niin kauaa, että osaamisen kehittämistä ehdittäisiin yhdessä miettiä.
Ammattiliitto tukee osaamisen tunnistamisessa
Ammattiliitot tukevat erilaisin tavoin jäsentensä osaamisen tunnistamista ja sanoiksi saattamista. Osa liitoista tarjoaa uraneuvontaa tai CV:n ja hakemusten kommentointipalvelua. Monet järjestävät jäsentilaisuuksia, joissa opitaan tuomaan omaa osaamista esiin. Tilaisuuksissa voidaan hakea keskustellen vertaisnäkökulmia siihen, millainen osaaminen omalla ammattialalla on ”normaalia” ja mikä ”erinomaista”.
Osaaminen näkyväksi työtodistukseen -julkaisu on osa ESR-hanketta nimeltä Unelmia uudesta työstä. Hankkeen avulla toimihenkilöliitot kehittävät jäsenpalvelujaan vastaamaan entistä paremmin työn uusien muotojen haasteisiin. Työssä hankitun osaamisen tunnistamisen välineet palvelevat tietysti kaikkia työssäkäyviä jäseniä, mutta lyhyitä työsuhteita tekevät ja itsensä työllistävät hakevat töitä usein, siksi oman osaamisen osoittaminen on heille erityisen tärkeää.
Hankkeessa on tuotettu selvitys joustoturvan käyttökokemuksista (Vaherjoki 2011) sekä fysioterapeuttien työmarkkinatilanteesta (Leinikki 2012). Tekeillä ovat lisäksi tutkimukset tekijänoikeuksista luovilla aloilla (Järvilehto) sekä tuntiopettajien sosioemotionaalisista taidoista (Hankala 2012). Hankkeessa on lisäksi järjestetty seminaari pätkätyöhön liittyvistä kysymyksistä, luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja oppilaitoksissa. Lisäksi hanke tuotti materiaalia pätkätyöläisten käyttöön.
Toimihenkilöjärjestöt palvelevat jäseniään myös tuottamalla kotisivuilleen hyödyllistä tietoa työntekijöiden oikeuksista, työllistymisestä ja työturvallisuudesta sekä palkkakehityksestä. Erinomainen työelämätietouden lähde on mm. www.tyoelamaan.fi -sivusto.
Kirjoittaja
Kirjoittaja Inka Ukkola työskentelee kulttuurisihteerinä TJS Opintokeskuksessa.