Vahvuudet työllistymisen ja urasuunnittelun voimavarana

Nyky-yhteiskunnan polveilevilla työurilla omien vahvuuksien tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen on työllistymisen edellytys. Ohjauksen avulla voimme auttaa yksilöä havaitsemaan ja sanoittamaan omia vahvuuksiaan. Työvälineinä voidaan käyttää keskustelujen lisäksi erilaisia tehtäviä ja testejä. Työelämän vaatimuksiin vastaaminen ja uramahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää oman osaamisen uudenlaista esiintuomista ja markkinointia.

Työelämän murroksen myötä työurat ovat moninaistuneet ja muuttuneet epävarmemmiksi lisäten erilaisia siirtymiä koulutus- ja työuralla. Osin näiden seurauksena mielekkään työn saavuttaminen ja työmarkkinoilla erottuminen vaatii enenevissä määrin itsetuntemuksen ja omien vahvuuksien tunnistamista sekä oman osaamisen markkinointia. Uraohjauksen keskeiseksi kysymykseksi nouseekin, miten tukea yksilöä vahvuuksiensa tunnistamisessa ja hyödyntämisessä työllistymistä ja urakehitystä edistäen.

Vahvuuksien tunnistamisen tarve

Työelämän murroksessa pysyvistä työpaikoista ja vakaista työurista on siirrytty epävarmoihin ja polveileviin työuriin (Savickas ym. 2009). Muutoksen seurauksena myös erilaiset siirtymät koulutus- ja työuralla ovat lisääntyneet mm. koulutuksesta työelämään, työelämästä koulutukseen, kokopäiväisyydestä osa-aikaisuuteen, vakituisesta määräaikaisuuteen, työllisyydestä työttömyyteen tai muuten työelämän ulkopuolelle hetkellisesti tai lopullisesti (Kasurinen 2013). Aikaisemmin urakehitystä on voinut kuvata selkeänä ja lineaarisena, mutta nykyään erilaiset työurat kumuloituvat ja vaihdamme työtä ja uraa useita kertoja elämäntilanteiden ja tarpeiden muuttuessa, vakinainen työsuhde ei ole enää itsestäänselvyys tai edes tavoiteltava asia (Carlsson & Järvinen 2012).

Nykypäivän työmarkkinat vaativat aiempaa enemmän yritystä, syvempää itsetuntemusta ja suurempaa itseluottamusta (Savickas 2012). Itsetuntemus onkin yksi työllistyvyyteen vaikuttavista valmiuksista (Kasurinen 2013), sillä nopeutuneessa maailmassa ja sosiaalisen median värittämässä vuorovaikutuksessa yksilön on aikaisempaa nopeammin pystyttävä vakuuttamaan työnantaja omasta potentiaalistaan. Työelämän muutosten lisäksi myös odotukset ja suhtautuminen työtä kohtaan ovat muuttuneet. Kun työtä ei enää tehdä pelkästään tekemisen vuoksi, on työn mielekkyys noussut tärkeään rooliin. Työn itseisarvon sijaan voidaan puhua mielekkään työn (Carlsson & Järvinen 2012) tai kutsumustyön merkityksestä (Järvilehto 2014). Mielekkään työn edellytyksenä on oman vahvuusalueen, eli niiden asioiden, jotka tuntuvat helpoilta, luontevilta ja vaivattomilta, tunnistaminen. Vahvuusalueen pääkomponentteja ovat vahvuudet ja persoonallisuuspiirteet. (Carlsson & Järvinen 2012.) Kutsumustyö on mielekästä työtä, oman intohimon toteuttamista toisille hyötyä tai iloa tuottaen. Kutsumuksellisuutta voi työurallaan lisätä itsetutkiskelun avulla, esimerkiksi positiivisen psykologian luonteenvahvuustestiä hyödyntämällä. (Järvilehto 2014.)

Vahvuuksien tunnistaminen käytännössä

Työelämän kiihtyneen vauhdin ja lisääntyneiden vaatimusten myötä myös ohjauksen tarve työllistymisen tukemisessa on kasvanut. Keskeistä ohjauksessa onkin auttaa yksilöä tunnistamaan ja sanoittamaan omat vahvuutensa esimerkiksi osaamis- ja vahvuuskartan muodossa, joka tuo näkyväksi ohjattavan vahvuudet ja toimii konkreettisena työkaluna urasuunnittelussa ja –ohjauksessa. Vahvuuskartan työstämisen voi aloittaa esimerkiksi valitsemalla vahvuuslistasta itseä parhaiten kuvaavat vahvuudet. Näkökulmaa voi laajentaa kysymällä muilta, mitä vahvuuksia he näkevät minussa. Menetelmä on hyvä keino saada esiin vahvuuksia, mitä ei välttämättä itse tunnista. (ks. esim. Carlsson & Järvinen 2012.)

Vahvuuksien tunnistamisessa voi hyödyntää myös VIA-luonteenvahvuustestiä omien ydinvahvuuksien tunnistamiseksi. Testi perustuu positiiviseen psykologiaan, jonka perusajatuksena on yksilön vahvuuksiin keskittyminen ja niiden hyödyntäminen uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Omat vahvuutemme tuntemalla, voimme havaita niitä myös muissa ja siten tukea luonteenvahvuuksien muuttumista yksilön voimavaraksi. (Uusitalo-Malmivaara 2014.) Myös muiden testien, kuten WSQ-työtyylitesti tai DISC-käyttäytymistyylitesti, tekeminen koulutetun ohjaajan ohjauksessa saattaa selventää ja tehdä näkyväksi omaa sosiaalista toimintatapaa ja luontaista käyttäytymistyyliä vahvistaen yksilön käsitystä omista vahvuuksista ja heikkouksista.

Vahvuuksien tunnistaminen työnhaun lähtökohtana

Vahvuuksien tunnistaminen ja sanoittaminen on työnhaun lähtökohta ja välttämätön osa itsensä ja osaamisensa markkinointia. Kukapa meistä ei olisi ollut työhaastattelussa, jossa kysytään omia vahvuuksia ja heikkouksia. Työnhakeminen ja työnhaun dokumentit tulisikin rakentaa omien vahvuuksien ja osaamisen varaan, pitkien koulutus- ja työlistausten sijaan. Omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen ja niiden esiintuominen oikeanlaisten avainsanojen kautta esimerkiksi LinkedIn-palvelussa, on tärkeää, jotta tulet löydetyksi ja saat profiilillesi näkyvyyttä. LinkedInin kaltaisten verkkoyhteisöpalvelujen myötä työnhakuprofiilien ja verkostoitumisen merkitys työnhaussa onkin entisestään kasvanut. Verkostoitumisen ”vaatimus” pistää kuitenkin miettimään, tapahtuuko tulevaisuuden työnhaku entistä enemmän verkon sosiaalisissa palveluissa ja tippuvatko tai ovatko jo tippuneet, kyydistä ne, joilla ei ole valmiuksia tai halua käyttää näitä palveluja?

Omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen oman osaamisen markkinoinnissa on muuttuvilla työmarkkinoilla menestymisen edellytys. Omaa osaamistaan on turha myydä työnantajille, jos ei tiedä, mitä on myymässä. Ohjauksen avulla yksilöä voidaankin auttaa tunnistamaan, tekemään näkyväksi ja sanoittamaan omaa osaamistaan ja siten parantaa hänen työllistymismahdollisuuksiaan ja urasuunnittelua sekä selviytymistään jatkuvien muutosten ja siirtymien värittämässä työelämässä.

Kirjoittaja:

Anu Vaaraniemi, KM, opinto-ohjaaja. Artikkeli on kirjoitettu JAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajakoulutuksessa 2016.

Lähteet:

Carlsson, M. & Järvinen, K. 2012. Mielekäs työ – uuden ajan uraopas. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Järvilehto, L. 2014. Kohti kutsumustyötä ja joukkokukoistavaa yhteiskuntaa. Julkaisussa Positiivisen psykologian voima. Toim. L. Uusitalo-Malmivaara. Jyväskylä: PS-kustannus, 329-341.

Kasurinen, H. 2013. Ohjaus työllisyyden tukena. Julkaisussa Yhteisellä matkalla – Aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä. Toim. M. Niemi-Pynttäri & A. Ryhänen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 65-75. Viitattu 24.8.2016. http://publications.theseus.fi/handle/10024/54022.

Savickas, M. L. 2012. Life design: A paradigm for career intervention in the 21st century. Journal of Counseling & Development, 90, 1, 13-19.

Savickas, M. L., Nota, L., Rossier, J., Dauwalder, J., Duarte, M. E., Guichard, J., Soresi, S., Van Esbroeck, R & van Vianen, A. E. M. 2009. Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior, 75, 3, 239-250.

Uusitalo-Malmivaara, L. 2014. Hyveet ja luonteenvahvuudet. Julkaisussa Positiivisen psykologian voima. Toim. L. Uusitalo-Malmivaara. Jyväskylä: PS-kustannus, 55-74.