Luomutilan vasikka ja emäntä, ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel.

Oi jospa Suomen pellot luomuksi muuttuisivat – Luomun suosio kasvaa myös Keski-Suomessa

Kirjoittaja: Jaana Auer
Artikkelikuva: ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel

Eviran tilastojen mukaan Keski-Suomessa on tällä hetkellä alkutuotannon luomuvalvontaan kuuluvia maatiloja 177 kappaletta ja määrä on lisääntynyt 8 %:lla edellisestä vuodesta. Koko maassa luomumaatiloja on 4423 (8,9 % maatiloista) ja lisäystä 4 % edelliseen vuoteen. Keski-Suomessa luomutilojen määrä lisääntyy nopeammin kuin keskimäärin Suomessa. Näin on syytä tapahtuakin, sillä niin tilojen määrässä kuin luomupeltoalassakin olemme jäljessä maan keskiarvosta. Meillä luomussa on 7973 ha peltoa (8,4 % peltoalasta), kun koko maassa luomupeltoa on yli 241 000 ha, mikä on 10,6 % peltoalasta. Luomualaltaan suurin maakunta on Pohjois-Pohjanmaa yli 33 000 luomuhehtaarillaan (14 % peltoalasta). Seuraavina ovat Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa yli 20 000 hehtaarillaan. Mainittakoon, että Pohjois-Karjalassa 24,6 % peltoalasta on luomussa, myös Kainuussa ja Ahvenanmaalla osuus on yli 20 %. Luomutilalla on peltoa keskimäärin 54,6 ha ja Keski-Suomessakin 45 ha. Luomutilat ovat peltoalaltaan suurempia kuin maatilat keskimäärin, sillä koko maan kaikkien maatilojen keskipeltoala on 44 ha. EU:n alueella on yli 268 000 luomutilaa ja kasvu tilaluvussa on yli 5 %, luomualaa on yli 10,3 milj. ha.

Suomessa luomupeltoalasta yli puolet on nurmella eli eläinten laitumina ja säilörehunurmina. Luomuviljoista kauraa viljellään eniten (yli 30 000 ha) ja sen viljelyala on kasvanut noin neljänneksellä viime vuodesta.  Rukiin ja vehnän ala puolestaan pieneni 12 % edellisestä vuodesta.

Luomun osuus Suomen elintarvikemarkkinoista on noin 2 % ja markkinaosuus kasvaa. Pro Luomun mukaan vuonna 2015 kasvua oli 6,7 % ja luomumyynnin arvo oli 240 milj. euroa. Globaalisti luomumarkkina kasvoi yli 10 % ollen 60 mrd. euroa vuonna 2014.  Yli 90 % luomun markkinoista on Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Luomun kulutus kasvaa, koska kuluttajat haluavat laadukasta ja puhdasta ruokaa

Luomutilalla, ©maaseutuverkosto, Contum Oy.
Laajan kansainvälisen metatutkimuksen mukaan luomuruoka sisältää enemmän ja useammanlaisia terveydelle edullisia antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka. ©maaseutuverkosto, Contum Oy.

Tutkimuksella on kiistattomasti osoitettu, että luomuruoan ja tavanomaisesti tuotetun ruoan välillä on koostumuseroja. Laajassa kansainvälisessä metatutkimuksessa havaittiin, että luomuruoka sisältää enemmän ja useammanlaisia terveydelle edullisia antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka, mutta vähemmän terveydelle haitallisia raskasmetalleja (kadmiumia) ja torjunta-ainejäämiä. Newcastlen yliopiston professori Carlo Leifertin mukaan kasviperäiset polyfenolit ovat ruoan yleisimpiä antioksidantteja ja runsas typpilannoitus näyttää vähentävän kasvien polyfenolipitoisuutta. Kadmiumia puolestaan löytyy mineraalifosforilannoitteista. Keinolannoitteiden käyttö näin ollen heikentää ruoan ravintoarvoa.

Luomuliha ja-maito sisältävät noin 50 % enemmän hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja, luomumaito 40 % enemmän hyödyllistä konjugoitua linolihappoa (CLA) sekä jonkin verran enemmän rautaa ja E-vitamiinia kuin tavanomainen maito. Tavanomainen maito sisälsi enemmän jodia ja seleeniä kuin luomumaito. Luomulihassa on pienemmät pitoisuudet kahta tyydyttynyttä rasvahappoa (myristiini- ja palmitiinihappoa), jotka lisäävät sydän- ja verisuonitautiriskiä. Erot koostumuksessa johtuvat todennäköisesti nautojen erilaisesta ruokinnasta. Luomueläimet laiduntavat paljon ja syövät enemmän karkearehuja ja vähemmän väkirehuja kuin tavanomaisesti hoidetut naudat. Todennäköisesti tämä johtaa maidon ja lihan korkeampiin hyödyllisten rasvahappojen ja pienempiin haitallisten rasvahappojen pitoisuuksiin.

Luomussa maatalouden vesistö- ja ilmastokuormitukset pienempiä

Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaisissa kenttäkokeissa tutkittiin luomuviljelyn ja tavanomaisen viljelyn vesistökuormituksia niin kasvinviljelytilan kuin kotieläintilan viljelykiertoja käyttäen. Tutkimustulosten mukaan luomun typpikuormitus oli pienempi kuin tavanomaisen viljelyn. Luomukasvitilan kierrosta huuhtoutui keskimäärin 8,1 kg/ha typpeä vuotta kohti, kun tavanomaisesta viljelykierrosta huuhtoutui 12,2 kg/ha/v. Luomukotieläinkierrossa huuhtoutui 7,8 kg/ha/v ja tavanomaisessa kotieläinkierrossa 9,3 kg/ha/v. Vuosien välinen vaihtelu kuormituksessa oli runsasta ja suurin selittävä tekijä oli sateisuus ja sen aiheuttama salaojavalunta, sillä 83 % typpikuormituksesta tulee salaojien vesissä. Kotieläintilan kierrot kuormittivat vähemmän kuin kasvitilan kierrot, sillä nurmen viljely vähentää typpikuormitusta. Kasvava nurmi ottaa typpeä myöhään syksyllä ja aikaisin keväällä ja näin pitää maan liukoisen typen pitoisuuden ja typpihuuhtoumat alhaisina. Tässä tutkimuksessa luomuviljely pienensi typpikuormitusta myös sadon kuiva-ainekiloa kohti laskettuna, mutta se vaatii hyviä satoja.

Ranskassa Seinen alueella vertailtiin luomun ja tavanomaisen viljelyn nitraatin huuhtoutumista ja dityppioksidin päästöjä ilmaan. Mittaukset tehtiin samalla tilalla kolmena vuotena (2011-2014). Molemmat päästöt olivat luomussa pienempiä kuin tavanomaisessa viljelyssä niin pinta-alaa kuin satokiloa kohti laskettuna.

Luomun näkymät ovat valoisat monesta näkökulmasta katsottuna

Markkinoilla on kasvavaa kysyntää kaikissa tuoteryhmissä, eniten tuoretuotteissa. Kysyntää on niin kotitalouksien kuin ammattikeittiöiden suunnasta ja luomua voidaan myös viedä. Tarvitaan pitkälle vietyä tuotteistamista, jotta asiakkaan tarpeeseen voidaan vastata oikeanlaisilla tuotteilla. Esimerkiksi ammattikeittiö haluaa raaka-aineen vähintään pestynä tai muuten jalostettuna. Arvoketju pellolta pöytään täytyy suunnitella huolella logistiikkoineen ja pakkauksineen. Ympäristön kannalta luomu on kestävä tuotantotapa: pienipäästöinen, hiiltä sitova, ravinteita tehokkaasti kierrättävä. Luomu on myös eettinen ratkaisu. Esimerkiksi eläinten hyvinvointi on huomioitu luomusäännöissä mahdollisimman hyvin ja tuotanto on tiukasti valvottua. Luomu on kannattava tuotantotapa niin viljelijälle kuin aluetaloudelle.

Elokuussa 2016 käynnistynyt Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa LuomuKS -hanke pyrkii lisäämään luomutuotteiden tarjontaa sekä viljely- ja markkinaosaamista, jotta arvokas luomuraaka-aine saataisiin luomuna kuluttajalle asti kuluttajan arvostamina tuotteina.

Lisätietoja hankkeesta:
https://www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/luomuks
www.fb.com/luomuks

Kirjoittaja:
Jaana Auer, yrittäjyyden lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, Saarijärvi

Lähteet:
Baranski, M. et al. 2014. Higher antioxidant concentrations and less cadmium and pesticide residues in organically-grown crops: a systematic literature review and meta-analyses. British Journal of Nutrition, July 15th 2014.
Hakala, H. 2016. Luomuviljelyssä tavanomaista pienempiä typpipäästöjä. http://luomuinstituutti.fi/kategoria/alkutuotanto/
Hyväksytty tuotantoala 2016 ha. Evira. https://www.evira.fi/globalassets/lkasva2016-ennakko2.pdf
Kottila, M.R. 2014. Luomun kulutus yhä kasvussa. http://proluomu.fi/luomumarkkinat-kasvavat/
Lemola, R. 2016. Luomuviljely vähensi typpikuormitusta vesiin pitkäaikaisessa kenttäkokeessa. Luomulehti 2/2016.
Luomutilat (kpl) ja Luomutuotantoala (ha) 2016. Evira. https://www.evira.fi/globalassets/luomu-2016ep1.pdf
Niemi, E. 2016a. Globaali luomumyynti nousi yli 10 prosenttia vuonna 2014. Luomulehti 2/2016.
Niemi, E. 2016b. Luomumarkkinoiden maailmanlaajuinen kasvu jatkuu. Luomulehti 2/2016.
Niemi, E. 2016c. Luomulihassa ja maidossa on enemmän terveellisiä rasvahappoja. Luomulehti 2/2016.

3 kommenttia

  1. Jos kaikki Suomen pellot luomuksi muuttuisi, maataloustuotannon määräb putoaisi noin neljännekseen. Jos päättelee luomun nykytilanteesta: n. 8% viljelysmaata, n. 2% tuotannosta.

    Ruoan tuonnin olisi siis pakko räjähdysmäisesti kasvaa.

  2. ”Luomukasvitilan kierrosta huuhtoutui keskimäärin 8,1 kg/ha typpeä vuotta kohti, kun tavanomaisesta viljelykierrosta huuhtoutui 12,2 kg/ha/v.”

    Kun hehtaarituotto luomissa on noin puolet tavanomaisesta, vertailulukuna luomulle on siis noin 16 kg/ha/vuosi!

  3. ”Luomukasvitilan kierrosta huuhtoutui keskimäärin 8,1 kg/ha typpeä vuotta kohti, kun tavanomaisesta viljelykierrosta huuhtoutui 12,2 kg/ha/v.”

    Kun hehtaarituotto luomissa on noin puolet tavanomaisesta, vertailulukuna luomulle on siis noin 16 kg/ha/vuosi!

    Lisäksi ruotsalaitutkimuksen mukaan jopa hehtaaria kohti lasketut päästöt olisivat luomissa suuremmat.

Vastaa käyttäjälle Heikki Jokipii Peruuta vastaus