Sisä-Suomen kalatalous kehittyy

Kirjoittaja: Janne Ruokolainen
Artikkelikuva: Sisä-Suomen kalatalousryhmän opintomatkalla tutustumassa Vihiluodon kalan toimitiloihin, kuvaaja Leena Pölkki

Suomessa on jo jonkin aikaa ollut havaittavissa selvä kasvu kotimaisen kalan kysynnässä. Sisä-Suomen alueella on runsaasti kalaisia järviä, joten tähän kysyntään on helppo vastata. Vai onko sittenkään? Jostain syystä kotimaisen kalan kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa.

Yksi syy kalan puutteeseen on kaupallisten kalastajien eläköityminen. Uusia kalastajia ei tahdo saada alalle, jonka vetovoima ei riitä houkuttelemaan nuoria. Toisaalta tämä kummastuttaa. Mikä muu ammatti tarjoaa yhtä paljon elämyksiä niitä janoaville nykyihmisille? On raitista ilmaa ja luontokokemuksia, saaliin saamisen riemua ja käsillä tekemisen tuottamaa tyydytystä. No, harva pääsee rikastumaan, mutta ahkera ja nokkela saa kyllä palkkansa, kunhan muut edellytykset ovat kunnossa.

Muista edellytyksistä mainittakoon lupien saannin vaikeus, joka on turhauttanut aloittelevia kalastajia. Siellä täällä on vielä vesialueen omistajia, jotka pelkäävät kaupallisten kalastajien tyhjentävän järvet kalasta. Suurella osalla alueista asiat ovat toki paremmin. On oivallettu, että kalastaja itse asiassa hoitaa kalakantaa. Usein ylitiheä kanta aiheuttaa kalojen kääpiöitymistä. Tuolloin kalastaminen ei ilahduta enää kaupallista, eikä kotitarvekalastajaakaan. Nykyisin vallalla oleva särkikalainnostus kannustaa lisäksi kalastamaan sellaisia lajeja, joita poistamalla voidaan vaikuttaa vesistön ekologiseen tilaan parantavasti.

Usein kalastajilta puuttuvat asianmukaiset kalankäsittelytilat. Omien tilojen rakentaminen on aloittelevalle kalastajalle aivan liian suuri investointi. Joitakin kuntien rakentamia kalasatamia on, mutta niistäkin osa on tyhjillään. Myös koneet ja laitteet ovat kalliita, ja esimerkiksi muikunperkuukone jää monelta korkean hinnan vuoksi hankkimatta. Tällöin saalis myydään perkaamattomana, mikä alentaa hintaa ja heikentää tuotteen säilyvyyttä. Investoimalla konekantaan voisi kalastaja lisätä saaliin jalostusastetta ja sitä kautta liikevaihtoaan. Koneet myös helpottavat raskaissa työvaiheissa ja tekevät työstä tehokkaampaa. Tällä taas on vaikutusta työn mielekkyyteen ja työssä jaksamiseen.

Mikä siis ratkaisuksi? Kalastajat kyllä tiedostavat ongelmat, mutta pitkän työpäivän jälkeen ei monellakaan riitä aikaa tai voimia lähteä tekemään vielä kehittämistyötä tai suunnittelemaan investointihankkeita. Tähän työhön tarvitaan siis ulkopuolista apua. Sisä-Suomen kalatalousryhmä yrittää omalta osaltaan vastata tuohon tarpeeseen.

Sisä-Suomen kalatalousryhmä eli niin sanottu Kala-LEADER aloitti toimintansa vuoden 2016 alussa. Sen tehtävänä on rahoittaa pieniä elinkeinokalatalouden kehittämishankkeita ja ohjata suuremmissa hankkeissa, myös sellaisissa, joiden tavoitteena ovat investoinnit kalastajien tiloihin ja laitteisiin. Lisäksi kalatalousryhmä luo yhteistyöverkostoja ja järjestää koulutusta ja opintomatkoja alan ammattilaisille. Myös kalaistukkaiden luonnonravintoviljelijät ja muut kalankasvattajat ovat oikeutettuja Kalatalousryhmän ohjaukseen ja tukeen.

Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminta alkoi tammikuun alussa, ja suuri osa ajasta on mennyt toiminnan käynnistämiseen. Siitä huolimatta monenlaista kehitystä on jo tapahtunut. Kalastajien, kalankasvattajien ja -jalostajien investointihankehakemuksia on jätetty sähköiseen tukihakujärjestelmään, Hyrrään. Lisäksi vireillä on muutamia hyviä kehittämishankkeita.

Myös ammattilaisten yhteistyöverkostoja on alkanut muodostua. Tätä edesauttoi osaltaan opintomatka, jonka Kalatalousryhmä järjesti. Matkalla käytiin tutustumassa kalastajien yhteistoimintayrityksiin Sodankylän Lokassa ja Kuusamossa. Matka oli antoisa ja arvokasta oppia saatiin siitä, miten yhteistoiminnalla saadaan toimintaa kannattavammaksi. Samalla tuli kuitenkin selväksi, että myös kuntien ja muiden yhteiskunnallisten tahojen tukea tarvitaan. Esimerkiksi kalasataman rakentaminen jää usein toteutumatta, jollei kunta lähde hankkeeseen päätoimijaksi. Lisäksi kuntien tulisi oivaltaa, että kalastajien tilojen järjestäminen ja muu toiminnan tukeminen maksavat itsensä takaisin lisääntyvinä verotuloina ja toiminnasta syntyvinä kerrannaisvaikutuksina. Samalla saadaan alueelle luotettava taho toimittamaan todellista lähiruokaa, jonka eettisyyttä ei tarvitse arvailla.

Kalatalousryhmä on aloittanut neuvottelukierroksen toiminta-alueensa kuntien ja kehittämisyhtiöiden kanssa. Tähän mennessä käydyissä keskusteluissa kuntatoimijoiden suhtautuminen kalatalouden kehittämiseen on ollut erittäin positiivinen. Tämä on luonut kalastajiin uskoa siitä, että toiminnalla on tulevaisuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Ehkäpä toiminnan kehittyminen houkuttelee mukaan myös uusia kalastajia. Näkymät alkavat siis pikkuhiljaa kirkastua. Kalataloudella on kuin onkin tulevaisuutta, kunhan itse uskomme asiaamme ja saamme oikeat toimijat yhteen. Lopputuloksena syntyy kaikkia alueen toimijoita hyödyttävä tilanne, jossa paikallista kalaa nähdään entistä useammin alueemme ruokapöydissä.

Kirjoittaja:
Janne Ruokolainen
Kalatalousaktivaattori
Sisä-Suomen kalatalousryhmä