Tuntuvatko soittotunnit noudattavan aina samaa kaavaa? Mitäpä jos kokeilisitte luoda jotain uutta jo opitun asian avulla? Itse tehty kappale C-duurin sävelillä tai uudenlainen tulkinta vanhasta klassikosta voivat innostaa oppilasta uudelle tasolle. Luovuus Luovuus käsitteenä on perinteisesti liitetty lähinnä taiteisiin ja koulussa taideaineisiin. Luovuutta on kuitenkin monenlaista ja yhä enemmän sekä laaja-alaisemmin sitä myös hyödynnetään monilla…
Jatka lukemistaHumpparumpalin haasteet
Olen nyt kaksi vuotta opetellut rumpalina ammattitaitoni rakennepalasia. Ennen ammattimaailmaan astumista olin tottunut tekemään suuren treenimäärän yhtä lyhyttä, mutta merkityksellistä keikkaa varten. Lavalle astumisessa oli mukana hirvitystä ja keikan jälkeisen onnistumisen helpotusta. Nyt oli aika tehdä tasainen määrä tarvittavaa valmistautumista 5 setin humppakeikkaa varten, missä paikan päällä kyseeseen tulee jo nuotinluku, temmon tarkkuus ja suuri…
Jatka lukemistaTeknologian hyödyntäminen soiton opetuksessa
Teknologiset välineet ovat nykyisin helposti käyttäjän saatavilla (Mathlin, 2017, 18). Nykyään lähestulkoon jokaiselta löytyy taskusta älypuhelin. Siksi sitä ja muita älylaitteita (Tablettia tai kannettavaa tietokonetta) on helppoa hyödyntää soiton opetuksessa. Puhelimeen ja tabletille on helppoa ja halpaa ladata erilaisia opetusta ja oppimista helpottavia applikaatioita. Musiikkiteknologia voi auttaa musiikin oppimisessa palvelemalla musiikin soittajaa, tekijää tai kokijaa….
Jatka lukemistaVideon käyttö soiton lähiopetuksessa
Tässä artikkelissa on tarkoitus kertoa lyhyesti ideoita ja ajatuksia siitä, miten videoita voitaisiin hyödyntää soiton lähiopetuksessa opetuksen tukena. Videoviestintä voi olla yksisuuntaista tai vuorovaikutteista. Yksisuuntaisella videoviestinnällä tarkoitetaan videojakelua, jossa video tallennetaan palveluun tai paikkaan, missä muut voivat katsoa sen ilman aika ja paikka sidonnaisuutta. Vuorovaikutteisella videoviestinnällä tarkoitetaan viestintää, jossa samanaikaisesti kaksi tai useampi henkilö on…
Jatka lukemistaKuuluuko sukupuoli soittotunnilla?
Heräsin pohtimaan sukupuolisensitiivisyyden merkitystä, kun etsin pienelle oppilaalleni soitettavaa materiaalia kanteletunnille. Vastaan tuli helpoilla perussoinnuilla säestettävä Viisi pientä ankkaa. Toimiva, tuttu ja turvallinen lastenlaulu! Mutta minkälaisia sukupuolirooleja laulu pitääkään sisällään? Pitäisikö musiikkipedagogin toimia työssään sukupuolitietoisemmin? Kuuluuko sukupuoli soittotunnilla? Mikä sukupuoli? Usein sukupuolen ajatellaan olevan kaksijakoinen ja ihmiset käsitetään joko naisena tai miehenä. Tämä käsitys on…
Jatka lukemistaSoittamisen harjoittelun suunnitteleminen ja sen ohjaaminen
Olen pohtinut pitkään kysymystä, mikä on paras tapa muodostaa instrumentin harjoittelurutiini omalla kohdallani. Tähän kysymykseen en ole kuitenkaan löytänyt täysin kattavaa vastausta ja siksi pyörin edelleen tämän kysymyksen ympärillä. Tästä kysymyksestä sain idean myös tämän artikkelin kirjoittamiseen. Artikkelissa on tarkoitus tarkastella esimerkinomaisesti omaa harjoittelun kehityshistoriaani sekä harjoittelun suunnittelun ohjaamisen mahdollisuuksia. Harjoittelun rakennuspalikoita Harjoitteleminen on suuri…
Jatka lukemistaModerni plektrakäden tekniikka ja sen opettaminen
Plektran käsite on ollut olemassa vähintään jo satoja vuosia ennen kuin 1920-luvulla plektraa alettiin käyttämään kitaran soittamisessa tavalla, joka nykyään mielletään kitaran ja sähkökitaran soitolle ominaiseksi (Hoover 1995). Tämä artikkeli on suunnattu lähinnä kitaristeille ja sen soittoa opettaville, vaikka aihe koskee myös esimerkiksi mandoliinin, sähköbasson tai banjon soittamista plektralla. Periaatteet ovat samat: miten pidät plektraa…
Jatka lukemistaPerkussiivinen fingerstyle akustisella kitaralla ja bassolla
Kiinnostuksemme perkussiiviseen fingerstyle-tekniikkaan on alkanut harjoitellessamme musiikin sovittamista kitaralle ja bassolle. Perinteisen soittotyylin sijasta vaihtoehtoiset tekniikat inspiroivat tekemään musiikkia täysin uudella tavalla, ja uusia ideoita ja ajatuksia syntyy eri tavalla kuin normaalisti. Vaihtoehtoinen tyyli soittaa voi olla vaikkapa melodian soittaminen oikealla kädellä otelaudalta, perinteisen sormella tai plektralla pikkauksen sijaan. Vastaavien tekniikoiden yhteen liittämisessä on käytännössä…
Jatka lukemistaKaksin karkuteillä – lied-pedagogiikan tulevaisuuden näkymiä
Lied on pop! ”Ma elän!” voisi huudahtaa Suomen nouseva lied-kulttuuri. Oskar Merikannon hittinäkin tunnettu eläväinen laulu on omiaan kuvaamaan vähitellen statustaan nostavan lied-musiikin kukoistusta. Erinomaisia esimerkkejä liedin suosion kasvusta ovat menestyksekkäät Helsinki Lied -kilpailut sekä Suomen Lied-akatemia ry:n aktiivinen toiminta lied-musiikin edistämiseksi. Konsertteja ja projekteja on jatkuvasti vireillä – pinnan alla siis kuplii. Jokainen klassinen…
Jatka lukemistaYhteisöllisyyttä musiikista – ohjenuoria yhteisöllisen musiikkihetken luomiseen
Ihmisille on ominaista halu kuulua ryhmään ja tuntea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Onnistuneet kokemukset ryhmässä voivat olla positiivinen vaikuttaja ihmisen elämässä (MAST, ryhmäytymisopas). Opettaessa tai erilaisia ryhmiä ohjatessa ohjaajalla on suuri vastuu ryhmän yhteenkuuluvuuden ja yhteishengen edistämisessä, mikä taas luo pohjan onnistuneella ryhmätoiminnalle. Musiikki voi lisätä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja sen avulla voi käydä erilaisia tunnekokemuksia…
Jatka lukemistaJazzimprovisoinnin opettaminen
Jazzmusiikkiin kuuluu olennaisesti improvisointi, joka tarkoittaa hetkessä säveltämistä. Jazzmusiikissa improvisointi pohjautuu usein soitettavan kappaleen rakenteeseen ja sen harmoniaan. Improvisointi tapahtuu usein kappaleen rakenteen päälle, mutta se voi tapahtua esimerkiksi vain yhden osan päälle, tai olla niin sanotusti ulkona lapusta. Yleensä jazzkappaleet noudattavat kaavaa, jossa ensin soitetaan harmonisoitu melodia, eli teema. Sen jälkeen improvisoidaan sooloja teeman…
Jatka lukemistaItseohjautuvaan harjoitteluun opettaminen
Monilla instrumenttiopettajilla on kokemusta oppilaista, jotka tulevat tunneille harjoittelematta. Instrumentin opiskelu vaatii paljon itsenäistä työskentelyä sekä aikaa harjoitteluun. Tästä ajasta tyypillisesti yksi tunti viikossa on opettajan ohjaamaa, joten päävastuu asioiden omaksumisesta jää oppilaalle. Harjoittelun puutteen takia tunnit kuluvat kappaleen harjoituttamiseen, kun optimaalisessa tilanteessa sisältö koostuisi ilmaisullisista ja tyylinmukaisista aiheista. Opettajana on ymmärrettävä erilaisia oppimistyylejä ja…
Jatka lukemista