Moderni plektrakäden tekniikka ja sen opettaminen

Plektran käsite on ollut olemassa vähintään jo satoja vuosia ennen kuin 1920-luvulla plektraa alettiin käyttämään kitaran soittamisessa tavalla, joka nykyään mielletään kitaran ja sähkökitaran soitolle ominaiseksi (Hoover 1995). Tämä artikkeli on suunnattu lähinnä kitaristeille ja sen soittoa opettaville, vaikka aihe koskee myös esimerkiksi mandoliinin, sähköbasson tai banjon soittamista plektralla. Periaatteet ovat samat: miten pidät plektraa…

Jatka lukemista

Perkussiivinen fingerstyle akustisella kitaralla ja bassolla.

Kiinnostuksemme perkussiiviseen fingerstyle-tekniikkaan on alkanut harjoitellessamme musiikin sovittamista kitaralle ja bassolle. Perinteisen soittotyylin sijasta vaihtoehtoiset tekniikat inspiroivat tekemään musiikkia täysin uudella tavalla, ja uusia ideoita ja ajatuksia syntyy eri tavalla kuin normaalisti. Vaihtoehtoinen tyyli soittaa voi olla vaikkapa melodian soittaminen oikealla kädellä otelaudalta, perinteisen sormella tai plektralla pikkauksen sijaan. Vastaavien tekniikoiden yhteen liittämisessä on käytännössä…

Jatka lukemista

Kaksin karkuteillä – lied-pedagogiikan tulevaisuuden näkymiä

Lied on pop! ”Ma elän!” voisi huudahtaa Suomen nouseva lied-kulttuuri. Oskar Merikannon hittinäkin tunnettu eläväinen laulu on omiaan kuvaamaan vähitellen statustaan nostavan lied-musiikin kukoistusta. Erinomaisia esimerkkejä liedin suosion kasvusta ovat menestyksekkäät Helsinki Lied -kilpailut sekä Suomen Lied-akatemia ry:n aktiivinen toiminta lied-musiikin edistämiseksi. Konsertteja ja projekteja on jatkuvasti vireillä – pinnan alla siis kuplii. Jokainen klassinen…

Jatka lukemista

Yhteisöllisyyttä musiikista – ohjenuoria yhteisöllisen musiikkihetken luomiseen

Ihmisille on ominaista halu kuulua ryhmään ja tuntea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Onnistuneet kokemukset ryhmässä voivat olla positiivinen vaikuttaja ihmisen elämässä (MAST, ryhmäytymisopas). Opettaessa tai erilaisia ryhmiä ohjatessa ohjaajalla on suuri vastuu ryhmän yhteenkuuluvuuden ja yhteishengen edistämisessä, mikä taas luo pohjan onnistuneella ryhmätoiminnalle. Musiikki voi lisätä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja sen avulla voi käydä erilaisia tunnekokemuksia…

Jatka lukemista

Jazzimprovisoinnin opettaminen

Jazzmusiikkiin kuuluu olennaisesti improvisointi, joka tarkoittaa hetkessä säveltämistä. Jazzmusiikissa improvisointi pohjautuu usein soitettavan kappaleen rakenteeseen ja sen harmoniaan. Improvisointi tapahtuu usein kappaleen rakenteen päälle, mutta se voi tapahtua esimerkiksi vain yhden osan päälle, tai olla niin sanotusti ulkona lapusta. Yleensä jazzkappaleet noudattavat kaavaa, jossa ensin soitetaan harmonisoitu melodia, eli teema. Sen jälkeen improvisoidaan sooloja teeman…

Jatka lukemista

Itseohjautuvaan harjoitteluun opettaminen

Monilla instrumenttiopettajilla on kokemusta oppilaista, jotka tulevat tunneille harjoittelematta. Instrumentin opiskelu vaatii paljon itsenäistä työskentelyä sekä aikaa harjoitteluun. Tästä ajasta tyypillisesti yksi tunti viikossa on opettajan ohjaamaa, joten päävastuu asioiden omaksumisesta jää oppilaalle. Harjoittelun puutteen takia tunnit kuluvat kappaleen harjoituttamiseen, kun optimaalisessa tilanteessa sisältö koostuisi ilmaisullisista ja tyylinmukaisista aiheista. Opettajana on ymmärrettävä erilaisia oppimistyylejä ja…

Jatka lukemista