Luomun myynti huimassa kasvussa: +14 % vuonna 2016

Kirjoittajat: Jaana Auer, JAMK; Hilkka Heikkilä, JAMK; Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi
Artikkelikuva: Jaana Auer, JAMK

Luomufoorumi järjestettiin helmikuussa 2017 ensimmäistä kertaa Keski-Suomessa ja se keräsi 100 hengen yleisön kuulemaan ajankohtaisista asioista luomutuotannon alalla. Luomufoorumin 2017 järjesti Luomun koordinaatiohanke yhteistyössä Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa -hankkeen (LuomuKS) kanssa.

Luomutuotteiden kehitys

SOK:n valikoimajohtaja Antti Oksa valotti luomumarkkinoiden kehitystä ja jatkonäkymiä omassa esityksessään. Luomu on vastaus moniin tämän hetken kulutuksen valtatrendeihin, esimerkiksi terveellisyyteen ja vastuullisuuteen. Suomi Syö 2015 -tutkimuksen mukaan luomuun liittyvät positiiviset asenteet ovat vahvistuneet ja saatavuus on parantunut.

Tämä näkyy myös myynnissä. Pro Luomun mukaan luomun myynti on 14 prosentin kasvussa ja markkinat kasvaneet yli 100 miljoonaa euroa. Kasvu oli selvästi vahvempaa kuin muutamina edellisvuosina. Se ylitti reippaasti myös koko päivittäistavarakaupan yhden prosentin kasvun vuonna 2016.

Oksa pohti esityksessään, mitkä seikat vaikuttivat luomutuotteiden menekkiin. Osa luomutuotteista tarjoaa luomuvaihtoehdon edulliselle perustuotteelle. Näillä tuotteilla on laaja saatavuus ja pieni hintaero. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat luomukananmunat, joiden osuus myytävistä kananmunista on yli 15 %. Osa luomutuotteista, joiden myynti on kasvussa, on tuotteistettu trendeihin osuvasti. Ne ovat aidosti erilaisia ja vahvasti brändättyjä. Oksa totesi, että markkinoilla on luomutuotteita, jotka ovat olleet ”Jymy”-menestyksiä. Hän antoi myös vinkkejä luomutuotemahdollisuuksista. Kauppa kaipaa luomuna esimerkiksi maitotalousvälipaloja, juustoa, kotimaisia luomumarjoja ja niistä tehtyjä marjavalmisteita sekä vihannespakasteita.

Luomutuotanto kannattaa taloudellisesti paremmin

Luken tutkimuspäällikkö Arto Latukka analysoi Taloustohtoriin kirjatun aineiston pohjalta luomun kannattavuutta. Kannattavuuskirjanpidossa on mukana yli 800 tilaa, joista luomutiloja on noin 100 ja lisää tiloja kaivataan. Suomessa luomutilojen lukumäärä on pysynyt aika lailla vakiona 2000-luvulla samalla, kun tavanomaisten tilojen lukumäärä on romahtanut lähes 80 000 tilasta 50 000 tilaan.

Luomutilojen yrittäjätulo kiri tavanomaisen tuotantoa harjoittavien tilojen tulon ohi jo vuonna 2008 ja kasvattaa eroa vuosittain. Työtunnille saatava korvaus tavanomaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla on ollut viime vuosina 5-6 euron välillä, kun samaan aikaan luomutilojen korvaus per työtunti on ollut 8-10 euroa. Taloustohtorin mukaan luomutilojen työkustannukset eivät juuri eroa tavanomaisten tilojen työkustannuksista. Luomun parempi kannattavuus tulee osaksi korkeammista tuotoista, lähinnä tuista, mutta myös esimerkiksi korkeammasta tuotteen hinnasta ja osaksi alemmista tarvikekustannuksista ja omavaraisemmasta eläinten ruokinnasta.

Lähdettävä liikkeelle mahdollisuuksien, ei ongelmien kautta

Kommenttipuheenvuorossa luomumaidontuottaja Martti Mäkelä Pihtiputaalta haluaisi koko ketjun avoimemmaksi ja reilun kaupan periaatteita toteuttavaksi. Tämä lisäisi kuluttajien luottamusta ja kysyntää. Luomutuotanto heidän tilallaan perustuu kotoiseen rehuntuotantoon ja ravinteiden kierrätykseen tilan sisällä. Muuttuvat kustannukset ovat alle 35 % kaikista kustannuksista, mikä suo kustannusedun tavanomaisiin tiloihin nähden. Ostopanoksista valkuaisrehun osto on suuri kustannuserä. Valkuaisrehuna käytetään pääasiassa kotimaista rypsiä, joten raha kiertää lähitaloudessa. Mäkelän mukaan luomutuotannossa riskit epäonnistua tai onnistua on suuremmat. Taloudellinen tulos ei ole ulkoisista panoksista kiinni, vaan ammattitaito korostuu. Hänen mielestä luomutuotanto on haastavampaa ja mielenkiintoisempaa kuin tavanomainen tuotanto. Yhteistoimintaa tarvitaan tilojen välillä, jotta saavutetaan synergiaetuja. Mutta tilat sijaitsevat hajallaan, mikä vaikeuttaa tilannetta. Asenteet voivat olla esteinä luomuun siirtymiselle, samoin lisääntyvä byrokratia. Mäkelän mielestä liikkeelle on kuitenkin lähdettävä mahdollisuuksien kautta eikä ongelmista.

Luomueläintuotannon valtti on mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen

Satu Raussi Eläinten hyvinvointikeskuksesta kertoi Luomufoorumissa eläinten hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin määritelmässä korostuu eläimen oma kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Hyvinvoinnin kokemus koostuu sekä hyvistä että huonoista kokemuksista. Hyvinvointi muodostuu hyvästä ruokinnasta, hyvästä kasvatusympäristöstä, hyvästä terveydestä ja mahdollisuudesta toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä. Kaikki eläinten hyvinvointisäädökset koskevat myös luomutuotantoa, mutta lisäksi luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa on noudatettava myös luomueläintuotannon ehtoja. Satu Raussin mukaan luomueläintuotannon valtit ovat mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja ympäristö.

Kommenttipuheenvuorossa Pirjo Kortesniemi Eläinterveys ETT ry:stä totesi, että eläinten hyvinvoinnin määrittäminen on haastavaa. Siihen tarvitaan mittareita. Luomueläintuotannon ehtojen ruokintaan ja rehuihin liittyvät säädökset luovat haasteita hyvän ruokinnan järjestämiselle. Hän nosti esimerkiksi riskin kivennäis- ja hivenainepuutoksille, joista seleenin puutos on puhuttanut paljon. Kortesjärven näkemyksen mukaan luomusäädökset saattavat rajoittaa eläinten hyvää terveyttä muun muassa siitä syystä, että tautien ja sairauksien ennaltaehkäisyn ohjeistus puuttuu kokonaan. Hän totesi, että luomun ulkoiluvaatimukset tuovat hyvinvointia, mutta myös haasteita, koska tarttuvien tautien riski kasvaa. Hän nosti esiin lintuinfluenssan vakavan tilanteen tällä hetkellä. Hän totesi yhteenvetona, että luomu antaa hyvät edellytykset olosuhteiden ja käyttäytymisen osalta, mutta tuo tuottajalle haasteita ylläpitää terveyttä ja tasapainoista ruokintaa. Tämän toteutumiseksi tarvitaan suunnitelmallista terveydenhuoltoa.

Luomutuotanto on haastava taitolaji

Ajankohtaiseen asiaan, ja esimerkiksi Helsingin Sanomien kolumnissa ja keskusteluissa tammikuussa 2017 puhututtaneeseen asiaan eli luomutuotannon ekologisiin vaikutuksiin, esitteli Luken tutkija Merja Saarinen tutkittua tietoa ja erilaisia näkökulmia. Hän totesi, että ympäristöhyödyt ovat luomun lupausten ytimessä, mutta niiden tutkimusta tarvitaan lisää ja arviointitapoja pitää kehittää vielä paremmiksi ja koko järjestelmän huomioonottaviksi. Useimmissa vertailuissa vaikutukset per pinta-ala ovat luomulle suosiolliset, mutta etu useimmiten menetetään, kun lasketaan vaikutukset per tuote. Yhtenä syynä tähän on luomun alhaisempi sato- ja tuotostaso, mutta elinkaarilaskelmat eivät välttämättä vielä ota kaikkia näkökulmia huomioon ja vaihtelu eri tuotantotapojen sisällä on suurta.

Lukessa on tutkittu esimerkiksi ruisleivän tuotantoa ja tutkimuksissa on todettu, että luomu voi pärjätä erittäin hyvin tai tosi surkeasti. Yllätyksiä ympäristövaikutuslaskelmissa voi tulla muun muassa leivän paistamisesta, kuljetusten tehokkuudesta ja prosessoinnin eri vaiheista. Pääraaka-aineiden ekologisuus on usein hyvin tiedossa ja siihen voi itse vaikuttaa, mutta sivuraaka-aineiden, esimerkiksi hillojen, vaikutukset voivat olla suhteellisesti yllättävän isot.

Ympäristön hyvinvoinnin kannalta meidän pitäisi kiinnittää huomiota kaikessa tuotannossa energiankäyttöön, kuljetuksien tehokkaaseen järjestelyyn sekä prosessien ja pakkauksien ekologisuuteen. Luomutuotannossa satotasoja pitäisi kehittää parantamalla viljelytekniikoita ja kehittämällä viljelijöiden ammattitaitoa.

MTKn ympäristöjohtaja Liisa Pietola toi kommenttipuheenvuorossaan esille, miten luomutuotannossa on saavutettu paljon hyviä käytäntöjä ympäristön kannalta, esimerkiksi maan multavuuden vaaliminen, viljelykierto ja ravinnekierto. Haasteena ympäristövaikutusten kannalta luomutuotannossa on satotason alhaisuus, mekaaninen rikkakasvien torjunta ja kasvinsuojelu. Lopuksi hän totesi, että luomutuotanto on haastava taitolaji. Sen tulee vastata kuluttajien kysyntään, perustua faktoihin ja se ansaitsee tulla kehitetyksi.

Luomufoorumissa esitetyt materiaalit löytyvät kokonaisuudessa Pro Luomun sivuilta.

Luomun koordinaatiohanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa -koulutushanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.