Kirjoittaja: Mari Holopainen
Artikkelikuva: ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel

Ruoka on oleellinen osa kaikkea matkailua, mutta hyvinvointimatkailussa sen merkitys korostuu. Hyvinvointimatkailu on ollut trendi jo kylpylöiden kulta-ajoista, mutta taas viime vuosina kasvava ja uusista näkökulmista lähestyttävä. Hyvinvointimatkailun ajatuksena on saavuttaa kokonaisvaltainen fyysinen ja psyykkinen hyvä olo, josta voi nauttia vielä matkan jälkeenkin. Pyrkimys ei silti ole parantaa sairauksia tai parantaa kuntoa vaan antaa vireyttä elämään yksilöllisesti. Suomalaiset matkailutoimijat ja yritykset ovat aktivoituneet palveluiden kehittämiseen – myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvointilomalla asiakkaan päiväohjelmaan voi kuulua ruokamatkailullekin tyypillisiä keräilyyn, ruoan valmistamiseen ja luonnossa tai kulttuuriympäristössä ruokailuun liittyviä osia. Osasina ajallemme tyypilliset ilmiöt kuten jooga tai mindfullness ovat myös toivottuja, sillä asiakkaat yhdistävät hyvinvointimatkailun stressinpoistoon, rentoutumiseen keskellä hiljaisuutta ja liikuntaan luonnonkauniissa maisemissa sekä esteettisissä ympäristöissä (Visit Finland). Harmoninen majoitus ja nauru täydentävät paketin.

Uusia liikeideoita?

Kun nuoret pääsivät matkailuopintojensa osana pohtimaan ruoan tulevaisuuden bisnesmahdollisuuksia ja kokemuksia, joita heidän näkemyksensä mukaan voisi tuoda hyvinvointimatkailupalveluihin, nousi esiin oivalluksia, joissa voi nähdä uusien bisnesideoiden ituja!

Yrttiaika_21, (c)maaseutuverkosto, kuvaaja Jyrki Vesa
Ruoan merkitys korostuu hyvinvointimatkailussa. Kuva: ©maaseutuverkosto, Jyrki Vesa.

Ruoan alkuperä kiinnostaa nuoria. Yhteys luontoon, luontokokemus osana hyvinvointia ja ruoan matka pellolta, vedestä tai metsästä pöytään nähtiin niin kiinnostavana, että matkailijalle haluttiin ideoida mahdollisuus osallistua keräilyyn ja pyytämiseen sekä ruoan tai sen osan valmistamiseen. Kun keräilyyn liittyy kevyttä ulkoliikuntaa, tutustumista paikalliseen kulttuuriin ja lopuksi terveellinen ja maittava itse valmistettu ruoka nautitaan ryhmän kanssa vuorovaikutuksessa, lähestytään kokonaisvaltaisempaa kokemusta, jota esim. Milena¹ tekstissään painotti. Espanjalainen Javier² käytti esimerkkinään matkailijoiden viinitiloilla suosimaa palvelua, jossa matkailija pääsee keräämään ja valikoimaan rypäleitä, polkemaan niitä, näkemään viinin valmistusprosessia kokonaisvaltaisesti ja maistelemaan viiniä sen eri vaiheissa sekä nauttimaan siitä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Mikä vastaava kokonaisvaltaisesti valloittava tuotteemme on Suomessa? Villiyritit, kalastus tai sienestys ja ruoan valmistus?

Ruoka osana kokonaisvaltaista elämystä ja hyvinvointia

Kokonaisvaltainen ruoan kokeminen nousi usean nuoren ajatuksissa: raaka-aineiden keräämiseen yhdistetty rentoutumishetki metsässä tai marjoista tai muista metsän antimista valmistettu kauneus-/ hyvinvointihoito retken aikana. Miltä kuulostaisi kasvohoito tai jalkakylpy tuoreeltaan kasvien kasvuympäristössä? Kasvien maistelu niitä kerättäessä, aloittaen vaikka ketunleivästä – uusia makuja testaten, kuten esimerkiksi jäkälän käyttäminen ruoassa.

Ruoan terveysvaikutukset ovat kiinnostavia. Maryne³ haaveili etukäteen valittavista terveysvaikutteisista menuista hyvinvointimatkailijan lomalle: jos haluat rentoutusta, ruokasi valmistetaan tietyistä raaka-aineista ja elimistön puhdistamista, tai piristysruisketta varten toisenlaisista tuotteista paikallisia raaka-aineita hyödyntäen. Idea on kiinnostava tavoitteellisemmalle hyvinvointilomalle. Jatkumoa turvattaisiin jakamalla reseptejä matkailijalle mukaan ja myymällä valmiiksi kuivattuja kasvi- ja marjasekoituksia, juomia ja hauteita.

Luonto ja raaka-aineet teemoiksi

Elinan⁴ näkemyksen mukaan Suomen luontoa voitaisiin käyttää pienten uusien hotellien sisustuksessa entistä laajemmin ja innovatiivisemmin – teemoittain sisustettuihin hotellihuoneisiin voitaisiin tarjoilla teeman mukainen aamupala: talvihuoneeseen kuumaa kaakaota, paahdettua ruisleipää ja poron lihaa, syyshuoneeseen marja- ja sienituotteita. Luonnon elementit voisivat viimeistellä myös sisustuksen: talvihuoneessa lunta hienostuneena sisustuselementtinä, myös tuoksut teemojen mukaan.

Tuoksuja ja tunteita

Tuoksu onkin hyvin tärkeä osa ruokaa, se linkittyy monenlaisten palveluiden kuluttamisessa elämyksen kokemiseen, biologiassa myös parin valintaan. Voisiko hyvinvointimatkan tuoksumaailmaa suunnittelemalla vaikuttaa ihmisen ruokailumieltymyksiin ja -käytänteisiin, jopa pysyvämmin? Tätä pohti Tanja⁵ Psychology Today -lehden artikkelin pohjalta. Artikkeli valotti tuoksuihin perustuvia alitajuntaisia valintojamme. Todella mielenkiintoinen ajatus aikana, jolloin mm. ylipaino on merkittävä terveysriski monessa maassa. Aiheesta innostuvan kannattaa tietysti perehtyä syvällisesti tutkimukseen ennen palvelulupauksia. Tuoksuja on toki käytetty jo hyvän aikaa, esimerkiksi tavarataloissa ja markkinointikampanjoissa (esim. Nuuksio) aktivoimaan asiakasta.

Anne-Marie⁶ muistutti allergioiden lisääntymisestä ja niiden huomioinnin tärkeydestä matkailijoille tarjottavan ruoan valikoimassa hyvinvointilomalla. Tämä on haaste monelle palveluntarjoajalle – toisaalta se on mahdollisuus myös erottautua tai erikoistua, samoin kuin erilaisten ruokavalioiden huomioiminen. Kaikkiaan ruoan tulee olla saumaton osa hyvinvointimatkalla – onhan ravinto hyvinvointimme ja nautintojemme kulmakiviä. Voisimmeko vielä tarkentaa sen vaikutuksia ja nostaa sen näkyvyyttä sekä osuutta hyvinvointimatkoilla?

Kirjoittaja:
Mari Holopainen
tuntiopettaja
Matkailu ja palvelut, JAMK

JAMKin opiskelijoiden hyvinvointimatkailun ruokatekstit aiheesta: Envision possibilities of food linked into Wellbeing Tourism: what kind of experiences and business opportunities do you see in future?:
¹Milena Paolozzi, ²Javier Bescos, ³Maryne Edely, ⁴Elina Luosa, ⁵Tanja Jaska, ⁶Anne-Marie Niemeyer