Mistä on ruokaketjun yritykset tehty? Rohkeudesta, kekseliäisyydestä, kärsivällisyydestä sekä epävarmuuden sietokyvystä
Kirjoittajat: Toni Laajalahti ja Leena Pölkki
Artikkelikuva: Tryffelikoira (Lagotto romagnolo) Pate, kuvaaja Toni Laajalahti
Artikkeli on ensimmäinen osa Liikkeellä maakunnassa -juttusarjaa, jossa Kilpailukykyinen keskisuomalainen maaseutu -koulutushankkeen (KIKE) Niina Rantakari ja Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeen (KEKO) Leena Pölkki ja Toni Laajalahti jalkautuvat maakuntaan ja vierailevat paikallisten ruokaketjuun kuuluvien yrittäjien luona.
Pakkasimme mukaan reissumieltä ja markkinointimateriaaleja ja lähdimme yritysvierailukierrokselle Saarijärvelle ja Keuruulle 11.7.2016. Saarijärvellä suuntasimme Eijan Juurekseen ja Vihannekseen. Vuonna 2013 toimintansa aloittaneessa yrityksessä käsitellään ja jalostetaan muun muassa perunoita, porkkanoita ja lanttuja – kotimaisia totta kai. Yrityksen tilat on remontoitu vanhaan navettaan.
”Tuotteitamme menee muun muassa lounaspaikkoihin. Suurimmat asiakkaamme ovat Saarijärven ja Äänekosken kaupungit, joista jälkimmäinen ostaa meiltä tuoreporkkanat. Lisäksi jalostetumpia tuotteitamme, kuten suikaleita ja raasteita menee Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon”, toimistoalalta ruoka-alalle siirtynyt yrittäjä Eija Silokunnas taustoittaa.
Jatkossa yrityksessä halutaan kehittää myös kuivatuotteita.
”Esimerkiksi kuivatussa lantussa on todella hyvä maku. Se maistuu varmasti koululaisillekin”, Silokunnas vinkkaa.
”Olemme lähteneet kokeilemaan myös tryffeleitä. Tilallemme on istutettu tammi- ja pähkinäpuita, joiden juuristossa tryffelirihmastot kasvavat. Tämä vaatii tosin kärsivällisyyttä, sillä esimerkiksi tammen kohdalla satoa on odotettavissa vasta 8–10 vuoden päästä. Sadonkorjuussa korvaamattomana apuna tulevat sitten olemaan tryffelikoiramme Pate ja Napoleon”, parasta aikaa yrittäjätutkintoa tekevä Silokunnas jatkaa.
Lisää arvostusta tarvitaan
Saarijärvellä matkamme jatkui lihanleikkaamo ja lähiruokamyymälä Lihatrioon. Yrityksellä on kolme omaa nautakarjatilaa ja niiden lisäksi he käsittelevät lihoja 40–50 tilalta eri puolilta Keski-Suomea ja sen reunamia.
”Lähiruoan kysyntä kasvaa koko ajan, ja se näkyy myös meillä”, toteaa Lihatrion toimitusjohtaja Jouko Huttunen.
”Pienimuotoinen lihanleikkuu on hieno käsityöala, jolla voidaan vastata hyvin asiakastarpeisiin”, toteaa ammatistaan silminnähden ylpeä ja omaakin lihanleikkuuyritystä Kivijalka Kuukkasta pyörittävä lihanleikkaaja Rene Kuukkanen.
”Samalla tämä edistää lihan monipuolisempaa käyttöä.”
Molemmat Lihatrion miehet toivovat, että kuluttajat haastaisivat jatkossa entistä tiukemmin lihantuottajat ja -jalostajat, jotta ala kehittyisi.
Ennen matkamme jatkumista kävimme vielä Iitan lähipuodissa. Puodista löytyvät paikalliset elintarvikkeet ja käsityöt sekä kahvila. Puoti on vahvasti yhteisöllinen paikka.
”Esimerkiksi keväällä pidetty neulekahvio jäi elämään ja nyt kävijät voivat osallistua neulegraffitin tekemiseen neulomalla oman pätkänsä”, yrittäjä Mira Koivunen kertoo.
”Tärkein markkinointikanavamme on puskaradio, mutta myös Facebook tavoittaa monet asiakkaat, etenkin näin kesäaikaan.”
Markkinoinnissa korostuvat ihmiset ja tilat
Haapamäellä Keuruulla vierailimme Taatilan maatilalla. Kaaleistaan ja kaalituotteistaan tutuksi tullutta yritystä on pyörittänyt viimeiset vuodet nuori yrittäjäperhe talon vanhan yrittäjäparin tuella. Tuotantoa on tällä hetkellä kahdella pellolla yhteensä 6 hehtaaria, ja kaalinnostokoneesta huolimatta työ on pitkälti käsityötä.
”Olemme kehittäneet tilan toimintaa koko ajan. Esimerkiksi nykyisin osa kaaleista pakataan lohkoina, koska kokonaiset kaalit ovat pienille talouksille liian isoja. Lisäksi pyrimme kehittämään myyntikanaviamme. Olemme esimerkiksi olleet tyytyväisiä tuoreverkko.fi-palveluun, joka ostaa ja myy eteenpäin tilojen tuotteita suurille toimijoille”, toteaa yrittäjä Saara Kässi-Jokinen.
”Tänä vuonna haastetta ovat tuoneet kaalikoit. Toisaalta ongelmia ei voi alkaa liikaa miettimään, sillä ensi vuosi voi olla taas hyvä.”
Yritys on saanut hyvää palautetta kotisivuistaan. Esimerkiksi tilan kuulumiset tuovat yrittäjiä paremmin esille. Lihatrion tavoin aikomuksena on mennä markkinoinnissa jatkossa brändin sijaan enemmän maatilat, tuottajat ja jalostajat edellä.
”Meillä on hyviä kokemuksia koulutuksiin osallistumisista, sillä niiden myötä on syntynyt tärkeitä verkostoja. Samoin minulla on ikuinen toive itseni kehittämisestä ja opiskelujen jatkamisesta, ja toiveena on aloittaa puutarha-alan AMK-opinnot”, jo aiemmin agrologi AMK-tutkinnon hankkinut Kässi-Jokinen valottaa suunnitelmiaan.
Vaissi Oy on Suomen johtava kaalikääryleiden valmistaja, ja kaali ostetaan sopimusviljelijöiltä. Tuotteita myydään itsepalveluperiaatteella toimivassa tehtaanmyymälässä, jossa myös vierailimme. Yrityskierroksemme päättyi Vanhalle Keuruulle Pappilan Pitoihin. Yrittäjä Nanna Rantanen on pyörittänyt Pappilan Pitoja yksitoista vuotta ja Pappilan Tavernaa 2,5 vuotta. Kesäaikaan toimipisteissä työskentelee yhteensä 13 henkilöä. Ravintolatoiminnan lisäksi yritys teetättää Vaissilla kolmea erilaista kaalikäärylettä, joita myydään keskisuomalaisissa kaupoissa. Reseptit ovat itsetehtyjä.
”Olen pienestä pitäen halunnut ravintola-alalle ja saanut myös koko elämäni työskennellä sillä. Teen mielelläni pitkää päivää, eikä minua haittaa, etten ehdi sesongin aikaan harrastamaan. Talvea rakastavana nautin siitä, että voin pitää vapaata talvisin”, toteaa Rantanen tyytyväisenä.
Vaikka lähiruokaa halutaankin, on sen saamisessa ammattikeittiöihin edelleen myös haasteita.
”Emme voi valitettavasti ottaa sellaisia paikallisten tuottajien tuotteita listoillemme, joiden määrien riittävyydestä tai saatavuudesta ei ole varmuutta. Toinen haaste on ruoan kuljetus – välimatkat ovat pitkiä ja pienten erien kuljetus usein kallista. Lähiruokaa kun ei juurikaan vielä saa tukuista. Toisaalta olemme onnistuneet saamaan esimerkiksi maakunnassa valmistettua jäätelöä listallemme”, Rantanen sanoo.
Erilaisia koulutustoiveita ja -tarpeita
Yrityskierroksen aikana nousi esiin myös yrittäjien erilaisia tarpeita ja ajatuksia koulutuksista. Joillakin yrittäjillä on enemmän tarvetta esimerkiksi markkinointikoulutuksille, kun taas toiset tarvitsevat ohjausta oman työn johtamiseen. Samoin koulutusten ajankohdista nousi esille toive niiden järjestämisestä iltaisin, viikonloppuisin ja luonnollisesti sesongin ulkopuolella.
Kiitos kaikille yrittäjille ajasta ja kiinnostavista keskusteluista. Kierrokselta tarttui mukaan monia maittavia tuliaisia kotiinkin. Nam! Seuraava yrityskierros on Osta tilalta -päivänä 10.9.2016.
Kirjoittajat:
Toni Laajalahti ja Leena Pölkki, Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohanke