Idea matkaan saatiin hankkeessa mukana olevalta yrittäjältä. Opintomatkan yhtenä tarkoituksena oli tukea yrittäjien työstä palautumista, joista erityisesti työstä irrottautuminen erilaiseen ympäristöön on todettu tehokkaaksi. Tämä toteutui ja palautteihin oli kirjattu ”matkan toimineen etäisyyden ottona ja lepohetkena omasta työarjesta”. Sonnentagin ja Fritzin (2007) mukaan palautumisprosessi voidaan nähdä vastakohtana kuormittumiselle ja näin palautumisella pyritään tukemaan voimavarojen ja…
Jatka lukemista
Rentoutus ja venyttely hyvinvoinnin tukena
On hyvä pohtia, miksi kannattaisi panostaa rentoutumiseen. Kataja (2003) tuo esille, että nykyelämässä aikataulut, teknistyminen ja runsaat aistiärsykkeet aiheuttavat hermostollisen vireystason nousua. Näin luonnollinen lepo ja palautuminen voivat jäävät vajavaisiksi. Hermoston ylivirittyminen voi edelleen johtaa henkisen ja kehollisen pahoinvoinnin oireisiin kuten stressiin, alakuloon, ja erilaisiin psykosomaattisiin vaivoihin. On myös havaittu, että monet kokevat rentoutumisen olotiloja…
Jatka lukemista
”Tässä mitään taukoja tartte”….vai tarvitsisiko kuitenkin?
Maatalousyrittäjien työ pitää sisällään hyvin erilaisia tehtäviä, vaihtelevissa toimintaympäristöissä. Perustehtävää hoidetaan niin pelloilla, kuin navetoissa mutta aikaa kuluu paljon myös ns hallinnollisiin tehtäviin (työn suunnittelu, tilaukset, raportointi, laskutukset, valvonta yms). Työn kuormitustekijät ovat näin varsin moninaiset. Yhden näkökulman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen antaa työtehtävien aktiivinen tauottaminen, jolloin pyritään aktivoimaan lihasten verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa ja samalla kohottamaan vireystilaa…
Jatka lukemista
”Etteks te osaa vieläkään ruokkia niitä lehmiä!” – Kokemuksia hedelmällisyyspienryhmästä
Joutsalaisten Samuel ja Kirsi Höltän ideasta lähti liikkeelle MEKA -hankkeen hedelmällisyyspienryhmä syksyllä 2017. Höltät olivat ehtineet miettiä umpilehmien ruokintaa ja tunnutusta omien kokemustensa kautta. – Minna Norismaan luento pienryhmässä oli aivan huippu juttu! Norismaalla oli hyvät mustavalkoiset ohjeet mitä ruokinnan osalta pitää tilalla tehdä. Yleinen näkemys on, että tunnutusta ei pidä tehdä lehmille ennen poikimista….
Jatka lukemista
Opit ohtaan hankkeen vetämisestä
Projektityö on parhaimmillaan antoisaa, opettavaa ja innostavaa. Hanke vastaa tarpeeseensa ja saa muutosta aikaan. Kaameimmillaan sama työ on kaaoksen hallintaa ja tulipalojen sammuttamista. Voimavarojen ja innostuksen kuluessa sähläämiseen, ei tuloskaan ole parasta mahdollista A-luokkaa. Ja siihenhän jokainen projektipäällikkö tähtää, tekemään parasta mahdollista tulosta hyvin toteutetulla projektilla. Koulutushankkeessa, kuten kehittämisprojekteissa yleensäkin, on tärkeää kuunnella kohderyhmän tarpeita…
Jatka lukemista
Paimenkoirat apuna matalan stressitason karjankäsittelyssä
Riikka ja Jukka Ruunaniemi ovat viime vuosina perehtyneet karjankäsittelyyn paimenkoirien avulla yhdysvaltalaisen Bud Williamsin oppeja hyödyntäen. Teoria perustuu eläinlähtöiseen karjankäsittelyyn, jossa karjaeläimen pakoetäisyyttä ja laumakäyttäytymisen lainalaisuuksia hyödynnetään eläinten liikuttamisessa. Paimenkoirat ovat hyödyllinen apuväline tämänkaltaiseen karjankäsittelyyn ja Ruunaniemen tilalla paimennustyöt koirien kanssa alkoivat 2006. – Paimenkoirat oppivat paljon työnteosta vanhempien koirien esimerkillä. Välillä saatetaan treenataan ns….
Jatka lukemista
Lean – vähemmän on enemmän
Lean on japanilaiselta autotehtaalta lähtöisin oleva johtamismenetelmä, joka selkeyttää ja tehostaa tuotantoa. Tarkoituksena on arvon tuottaminen, hukkien poistaminen sekä jatkuva parantaminen. Lean huomioi myös ihmisten erilaisuuden ja tarjoaa työkaluja, joilla voidaan sujuvoittaa työn tekemistä ja parantaa tuottavuutta. Pohjimmiltaan Lean on maalaisjärjen käyttämistä eli sitä, että tehdään oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. MEKA -hankkeessa…
Jatka lukemista
Jämsän seudun Satotaso 6 tn/ha -pienryhmä
Keskisadoilla laskettuna viljan viljelyn kannattavuus on ollut jo useampana vuonna miinuksella. Ohran ja kauran keskisadot ovat Suomessa noin 3500 kg/ha, kevätvehnän noin 3700 kg/ha. Kun viljan hinta on ollut alhainen ja panoskustannukset korkeat, eivät keskisadot riitä kannattavaan tuotantoon. Viljanviljelyyn keskittyvässä pienryhmässä lähdettiin määrätietoisesti tavoittelemaan satotason nostoa. Perehdyimme kasvukunnon tekijöihin, viljanviljelyn tekniikoihin, lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja taloudellisen…
Jatka lukemista
Tuotannollisen yhteistyön käynnistäminen vaatii aikaa ja paljon yhteisiä istuntoja
Kannonkosken maatilayrittäjät havahtuivat syksyllä 2018 pohtimaan kunnan maatalouden tulevaisuutta ihan tosissaan. – Kun laskimme Mäkelän Simon kanssa kunnan maa- ja kotieläintilat ja niiden näkymät viiden vuoden päähän, niin näytti aika hurjalta, toteaa maatilayrittäjä Jari Hurskainen. Tilaston mukaan vuonna 2018 Kannonkoskella oli 57 maatilaa, joista 14 kotieläintilaa ja maatilayrittäjistä noin 70 % oli yli 50-vuotiaita. Kunnan…
Jatka lukemista
MEKAn matkassa
Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila (MEKA)-hanke on saavuttanut päätepisteensä. Matka projektipäällikön näkökulmasta on ollut täynnä iloisia yllätyksiä, huimia kokemuksia ja oppimisen elämyksiä. Tunteiden kirjokin on ollut laaja näiden neljän vuoden aikana, joina olemme yhdessä ProAgria Keski-Suomen kanssa saaneet hanketta toteuttaa. Hankkeet itsessään ovat välineitä tehdä erilaisia asioita, MEKAn tapauksessa toteuttaa koulutuksia maatalousyrittäjille. Koulutustapahtumissa on kehitetty omaa osaamista…
Jatka lukemista