Verkkolehdet

Motivoivampaa pianonsoittoa etsimässä

Miten voi saada toisen ihmisen innostumaan musiikista? Ei välttämättä mitenkään. Voisiko soitonopettaja kuitenkin edesauttaa oppilaitaan löytämään musiikista jotain enemmän kuin palloja paperilla: sisältöä, merkitystä tai leikillisyyttä? Pohdin artikkelissani soitonopettajan keinoja auttaa oppilaitaan motivoitumaan musiikista omien kokemusteni pohjalta sekä pianonsoittajana että soitonopettajana. Lisää lumoa, vähemmän vääntämistä Pianonsoittaja on usein melko yksinäinen instrumentalisti. Etenkin klassisen musiikin harrastaja. […]

Musiikki ja maku – Miksi on tärkeää tietää, mitä soitto-oppilas kuuntelee?

Suurin osa nuorisosta kuuntelee jonkinlaista musiikkia. Miksi musiikki on ylipäätään tärkeää nuorisolle? Entä miksi erikoislukion instrumenttiopettajan on tärkeää tietää, mitä opiskelijat kuuntelevat?   Instrumenttiopettajana minulta kesti neljä vuotta tajuta, ettei minulla ole aavistustakaan, mitä musiikki merkitsee oppilailleni. Mikä sai heidät innostumaan musiikista? Mitä on se musiikki, jota he vapaa-ajallaan kuuntelevat? Opetan teini-ikäisiä nuoria musiikkilukiossa, soitan […]

Miten ohjata harjoittelemaan?

Soitinopintoihin kuuluu soittotuntien lisäksi oppilaan itsenäinen harjoittelu. Oikein ohjattu harjoittelu mahdollistaa taitojen kehittymisen ja motivaation säilymisen. Harjoitteleminen ei vain aina ole hauskaa tai helppoa. Miten siis ohjata harjoittelemaan niin että oppilas harjoittelisi ja kokisi treenaamisen mielekkääksi? Erja Joukamo-Ampuja ja Jouko Heiskanen (2007) listaavat Sibelius-akatemian harjoittelua koskevassa verkkoartikkelissa tyypillisiä harjoittelua koskevia virhekäsityksiä: Huono omatunto harjoittelun suhteen, […]

Mitä ja miten soitonopettaja viestii?

Soittotunneilla kaikki lähtee vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutuksen perusta taas on viestinnässä. Niinpä jokaisen soitonopettajan on syytä tarkkailla omaa viestintäänsä ja pohtia, miten voisin omalla kohdallaan kehittyä. Soittotunneilla, kuten yleensäkin elämässä, kaikki lähtee vuorovaikutuksesta. Hyvä vuorovaikutus soittotunneilla auttaa luomaan positiivisia kokemuksia, jotka sitten taas omalta osaltaan edesauttavat motivaation muodostumisessa. Soitonopettaja on myös tärkeässä asemassa pienten soitto-oppilaiden vuorovaikutustaitojen kehityksessä. […]

Terve äänenmuodostus lapsikuorossa

Ohjaan työssäni 6-12 vuotiaita lapsikuorolaisia, sitä kautta olen kiinnostunut lasten äänenmuodostuksesta. Kuinka voisin ohjata lapsia terveeseen, kokonaisvaltaiseen äänenkäyttöön? Tarkastelen lasten äänen kehitystä pienestä vauvasta murrosikään. Miten ääni syntyy kehossa ja kuinka sitä käytetään laulaessa? Vuorovaikutustaidot, omat ääniesimerkit ja laulutavat vaikuttavat lasten äänen kehitykseen. Lapsia tulee ohjata laulamisen maailmaan mielikuvia ja mielikuvitusta käyttäen, leikkien, laulaen ja […]

Kielistä kiinni – laulupedagogiopiskelijoiden kokemuksia ääntämisen opettamisesta

Musiikki on enemmän kuin osiensa summa, mutta musiikin opetuksessa eri osien hallinta riippuu niin opettajasta itsestään kuin hänen käsityksestään omista kyvyistään. Yksi osa laulun opetusta on vieraiden kielten ääntämisen opetus. Kuinka klassisen laulun opettajaopiskelijat itse kokevat taitonsa tällä saralla? Tässä artikkelissa asiaa selvitetään kyselyn keinoin. Laulun opetus: pedagoginen palapeli Laulun opettamiseen, oli kyse sitten klassisesta […]

Tuhatjalkaisesta skaalojen taitajaksi – näkökulmia ja apuvälineitä pianonsoiton mielekkäämpään tekniikan opetukseen

Tekniikka on tapa soittaa pianoa, käyttää tulkinnan osatekijöitä tietyllä tavalla niin että soitto kuulostaa tietynlaiselta. Yksi osa tekniikkaa on virtuoositekniikkaa, tai motoriikkaa, miten vain. Toinen osa tekniikkaa on vivahteet, erot, kosketuksen herkkyys. Mutta tulkinta on tekniikkaa. Mervi Kianto Asteikot ja erilaiset tekniikkaharjoitukset ovat pianotuntien arkipäivää. Usein oppilaat kuitenkin mieltävät ne tylsiksi ja aikaa vieviksi, ja […]

Varhaisiän musiikinopettajan työhyvinvointi

Varhaisiän musiikinopettajan työ ei välttämättä ole sitä, minkälaisen ensivaikutelman alan nimestä saa. Selvitämme artikkelissamme, minkälaisia työn henkiset ja fyysiset rasitteet ovat sekä keinoja niiden ehkäisemiseen. Onko luovuus ja työn vapaamuotoisuus polkuna työssä viihtymiseen? Olemme varhaisiän musiikkikasvatuksen opinnoissamme loppusuoralla olevia opiskelijoita. Koulutukseen hakeutuessamme meillä oli tietynlainen kuva siitä, mitä tuleva ammatti pitäisi sisällään: laulamista, soittamista ja […]

Musiikki – turhaa tunnehömpöttelyä?

”Tunteet vaan ovat. Ne eivät ole perusteltuja tai perusteettomia – ihminen vaan sattuu kokemaan niitä ja voi yleensä hyvin, mikäli pystyy ilmaisemaan ne.” (Kerola, Kujanpää & Kallio 2013.) Tunteita on väheksytty jo antiikin ajoista lähtien. Usein tunteita pidetään heppoisena haihatteluna ja niinpä tieteen tekijätkin ovat väheksyneet niiden merkitystä ja sulkeneet niitä ulos tutkimuksen piiristä. (Rantala […]

Minäkin osaan! Lapsi ja aikuinen instrumentin alkeiden oppijana

Tavoitteellisen musiikkiharrastuksen aloittaminen ei ole pelkästään pienten lasten juttu. Myös varttuneemmat kansalaiset hakeutuvat kansalais- ja musiikkiopistoihin opiskelemaan, ja nykyaikaisen musiikkipedagogin täytyy olla perillä niin pienen lapsen kuin eläkeikää lähestyvän aikuisen oppimisesta. Mitkä asiat oppimiseen vaikuttavat? Miten soittotekniikkaa ja musiikillista ilmaisua lähestytään? Lähtisikö sitä soittotunnille? Useimmiten lapsi saa innostuksen soittoharrastukseen seuratessaan vanhempiensa tai sisarustensa soittoa (Kosonen […]

Takaisin ylös Siirry takaisin sivun alkuun