Verkkolehdet

Tanssi sirkuksen ammattikoulutuksessa

Opiskelen ensimmäistä vuotta Lahden Koulutuskeskus Salpauksen sirkuslinjalla ja suoritan samanaikaisesti loppuun tanssinopettajan tutkintoa Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulussa. Minulla on takanani myös tanssijan ammattiopintoja ulkomailla. Siksi minulle on luonnollista ja kiinnostavaa tutkia tanssin ja sirkuksen yhteyksiä ja tällä hetkellä erityisesti sitä, miten tanssia hyödynnetään sirkuksen ammattikoulutuksessa. Kuten Purovaara (2005, 69) kirjoittaa, tanssi on sirkukselle hyvin läheinen taidemuoto. Hän […]

Ajatuksia dialogisesta tanssipedagogiikasta

Dialoginen pedagogiikka on syventänyt ymmärrystäni vuorovaikutuksellisista opetustavoista. Olen herännyt tarkastelemaan tanssikäsitystäni, ja sen soveltuvuutta dialogiseen opetustapaan. Tulen valottamaan artikkelissani dialogisen pedagogiikan periaatteita, sekä niiden ilmenemistä tanssipedagogiikan kontekstissa. Avaan myös näkemystäni siitä, voiko jokainen olla dialoginen opettaja.  Dialoginen pedagogiikka Perinteisessä opetuskulttuurissa oppilas ollaan nähty tiedon vastaanottajana ja opettaja puolestaan tiedon asiantuntijana. Yksisuuntainen opettaminen on tarjonnut oppilaalle […]

Tanssitunnilla musiikin tahtiin?

Musiikki soi eri muodoissaan tanssitunnilla. Tanssinko silloin  kuunnellen vai kuuntelenko tanssien? Miten valitsemme äänimaailman tanssitunnille ja mikä tehtävä sillä on ? Esittelen artikkelissani erilaisia suhteita ja näkemyksiä musiikin käytöstä tanssitunnilla. Mukana on neljän Oulun taidekoulun eri tanssinopettajan kokemuksia musiikin ja tanssin suhteesta heidän omassa tanssinopetuksessaan. Haastattelemani tanssinopettajat opettavat tanssitaiteen perusopetuksen oppimäärää. Tarkoitukseni ei ole esitellä […]

Tanssioppilaiden käsityksiä itseohjautuvuudesta

Itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus ovat käsitteitä, jotka usein nousevat esille oppimisesta puhuttaessa. Jotta oppilas pystyy syventämään ja ymmärtämään oppimaansa, on hänen myös itsenäisesti työstettävä saamaansa informaatiota ja verrattava sitä aiemmin oppimaansa (Pylkkä). Tämän aiheen pohjalta olen omassa työssäni tanssinopettajana törmännyt dilemmaan: missä määrin voin vaatia oppilailtani itseohjautuvaa ja oma-aloitteista työskentelyä tanssitunnilla, ja sen ulkopuolella? Työskentelen jazz- […]

Psyykkisen valmennuksen merkitys tanssin harrastajalle

Tässä artikkelissa käsittelen psyykkistä valmennusta tanssin oppimisen näkökulmasta. Psyykkisen valmennuksen merkitykseen on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota urheilumaailman puolella, mutta tanssinkentällä psyykkinen valmennus ei ole niin tuttu ja käytetty, vaikka psyykkisen valmennuksen menetelmien osia, kuten rentoutuminen ja tavoitteiden asettaminen, on hyödynnetty tanssinopetuksessakin. Tässä artikkelissa nostan esille muutamia teemoja, jotka ovat nousseet opetustyössäni omien havaintojeni, sekä […]

Lapsilähtöisyys tanssin varhaiskasvatuksessa

Oma kiinnostukseni varhaiskasvatukseen on kasvanut koulutukseni edetessä ja kokemukseni karttuessa. Äitini on päiväkodin johtaja, jolta olen saanut paljon oppia ja tukea opintojaksoja suunnitellessani. Tunnen että minun ja monen muun opettajan on helppoa suunnitella tunti tarkasti etukäteen ja mennä pitämään se suunnitelman mukaan ryhmälle, mutta haastavampaa on mennä avoimien ehdotusten kanssa ja katsoa minne päin tunti […]

KOREOGRAFISTA AJATTELUA SYVENTÄMÄSSÄ – Lukioikäisen tanssijan koreografinen ajattelu ja opettajan rooli sen syventämisessä

Yksitoista tanssilinjan abiturienttia Sibelius-lukiosta ja kaksitoista opiskelijaa Tampereen Yhteiskoulun ilmaisutaidon lukiosta vastasivat laatimaamme kyselyyn. Tavoitteemme oli kartoittaa lukioikäisten tanssijoiden ajatusmaailmaa liittyen tanssin ja koreografian käsitteisiin. Toivoimme saavamme uutta tietopohjaa ja suuntaa sille, mihin lukiolaisten kanssa koreografian parissa työskennellessä kannattaisi keskittyä. Kaikki vastanneet opiskelijat olivat keskellä koreografista prosessia, tanssin lukiodiplomin taiteellisen osion tekemistä. Laatimamme kysymykset olivat […]

Tiaroja ja tukihousuja – Sukupuolisensitiivisyys baletinopetuksessa

Klassinen baletti on niin esittämisen kuin opettamisen traditioidensa puolesta hyvin voimakkaasti sukupuolittunut laji. Osa liikemateriaalista tai tanssimisen käytänteistä, kuten varvastossutyöskentely, on eksplisiittisesti määritelty tietylle sukupuolelle kuuluvaksi. Näen tällaisen voimakkaan kahtiajaon opetuksessa huonosti perusteltuna, luovuutta rajoittavana sekä pedagogisesti epäeettisenä. Tässä artikkelissa tarkastelen mahdollisuutta opettaa balettia sukupuolisensitiivisesti. Esittelen lyhyesti historiallista taustaa baletin sukupuolikäytänteiden synnylle sekä tutkin myös […]

Tanssioppilaat ilmaisun äärellä

Opiskellessani tanssinopettajaksi olen törmännyt usein keskusteluun siitä, kuinka tanssikoulujen opetuksessa painottuu tekninen harjoittelu. Samalla tanssin ilmaisullinen aspekti tuntuu olevan itsestäänselvyys niin harrastajien, ammattilaisten kuin monen tavankansalaisenkin käsityksissä, kun puhutaan tanssista taidemuotona. Onko tanssijasta välittyvä ilmaisuvoimaisuus vain hetkittäistä sattumaa vai voisiko ilmaisullisuuden syntymiseen vaikuttaa tietoisesti? Kuinka tanssinopettaja voisi auttaa oppilaitaan löytämään keinoja ilmaisuvoimansa kehittämiseen? Tätä artikkelia […]

OSALLISTAVUUS TANSSISSA – kehittää yksilön identiteettiä ja tukee yksilön kasvamista yhteisössä

Kuuntele, anna aikaa, tartu – kaikki osaavat tanssia! Tässä artikkelissa käsittelen osallistavan tanssin käsitettä ja kokemuksiani siitä. Mitä se osallistavuus tarkoittaa? Mitä siihen liittyy? Osallistava tanssi, osallistavuus – yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että jokainen osallistuu omalla tavallaan ja ohjaajan tai ryhmän kannattelijan suurin työ on tehdä se mahdolliseksi. Kumpulainen (2010) kuvaa oppimista kasvuna yhteisöllisyyteen, jossa […]

Takaisin ylös Siirry takaisin sivun alkuun