Arvioinnin digitalisoituminen vaikuttaa opiskeluun ja oppimiseen monella tavalla ja monella tasolla. Artikkeli käsittelee muutamia mahdollisia kehityskulkuja, jotka ovat mahdollisia digitaalisuuden yleistyessä osana opiskelua ja oppimisen arviointia.
Aidosti yhdenvertaisessa vuorovaikutuksessa jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on, eikä kukaan asetu toisten yläpuolelle. Kuinka voisimme varmistaa, että tällainen vuorovaikutus olisi mahdollista kaikissa opetus- ja ohjaustilanteissa? Artikkelissa pohditaan, millaista osaamista se vaatii ja miten dialogitaidoilla voidaan tukea yhdenvertaisuutta.
Opiskelijan ja opettajan yhteiskirjoittaminen on yhteistyön ja julkaisemisen tapa, jonka avulla opiskelijan oman alan osaaminen syventyy ja asiantuntijuutta voidaan tuoda näkyville. Yhteiskirjoittamisen kokeilussa opiskelijat jäsensivät osaamistaan ja tietojaan artikkelin muotoon opettajan ohjauksessa ja yhteistyössä. Ammatilliseen julkaisukanavaan tuotettu valmis artikkeli käsitteli teoreettisen mallin soveltamista innovatiivisesti käytännön yritysesimerkkiin.
Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskellaan AMK-tutkintoihin kuuluvia opintojaksoja yleensä omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Opintoihin voi osallistua kuka tahansa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelijat ovatkin taustoiltaan, tavoitteiltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin heterogeenisiä. Moni opiskelee avoimessa tavoitteenaan tutkintoon hakeutuminen tai työelämässä tarvittavan osaamisen päivittäminen, mukana on myös harrastuksenaan opiskelevia. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot jäävät kuitenkin monella kesken. Mistä se johtuu?
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ennakoitu koulutuksen kysynnän kasvun suuntautumista tutkintokoulutuksesta lyhytkestoisempaan koulutustarjontaan. Kiihtyvä teknologian ja digitalisaation kehitys muuttavat yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia osaamistarpeita, jolloin myös korkeakoulutuksen tarpeet muuttuvat. Artikkeli esittelee julkaisun Koulutuksen kehittämisen katsaus 2019 – ELO JAMKissa.
Omien vahvuuksien tunnistaminen ja oppilaitoksen tarjoama tuki voivat auttaa ammatillisia opiskelijoita kehittämään niitä valmiuksia, joita tarvitaan kansainväliseen vaihtoon lähdettäessä. Ammatillisen koulutuksen kansainvälistä liikkuvuutta tukeva materiaalipankki kehitettiin Mobility for Vocational Education and Training -hankkeessa. Tässä artikkelissa kuvataan kansainvälistä hankeyhteistyötä vuosina 2018–2020.
Useat modernit urateoriat hyödyntävät narratiiveja ohjauksen menetelmänä. Myös eri medioissa käydyissä keskusteluissa uratarinoiden merkitystä ja vaikutusta ohjauksessa on sekä kritisoitu että kiitelty. Nämä kaikki keskustelut saivat kirjoittajat havahtumaan tarkastelemaan tarinoiden merkitystä uraohjauksessa: Millaisia uratarinoita nuoret elävät? Millaisen tarinan he ovat omaksuneet? Voidaanko näitä tarinoita kirjoittaa uudestaan?
Kevään 2020 koronakriisi tyhjensi oppilaitokset opiskelijoista. Siirtymä etäopetukseen ja etäoppimiseen oli nopea ja äkillinen muutos. Oppilaitoksissa tapahtuva oppiminen muuttui hetkessä verkon kautta annettavaksi opetukseksi ja ohjaukseksi. Oppimiseen liittyvä sosiaalinen vuorovaikutus ja kohtaaminen siirtyi verkkoon ja yhteistoiminnaksi.
Esimies muutostarinan rakentajana -koulutuksessa tukeuduttiin vahvasti vertaisryhmämentoroinnin menetelmiin ja toimintatapoihin. Vertaisryhmämentoroinnin keskeisiä lähtökohtia ovat dialogisuus, narratiivisuus, autonomisuus, vertaisuus, konstruktivismi ja integratiivinen pedagogiikka.
OPEKE-hankkeessa kehitettiin opettajankouluttajien osaamista siten, että se olisi työelämälähtöistä ja ajantasaista. Yhtenä kehittämismenetelmänä toimivat 2019 alkaneet opettajankouluttajien työelämäjaksot. Työelämäjaksot toteutettiin erilaisissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä, joilla oli selkeä ja perusteltu kytkös kehittymiseen ammatillisena opettajankouluttajana. Millä tavalla ne onnistuivat kehittämään osaamista ja soveltuvatko ne opettajankouluttajien osaamisen kehittämiseen jatkossakin?