Blogin kirjoittamisohjeet: näillä ohjeilla onnistut varmasti
Tämä blogi käsittelee Finnish Business Review`n blogien kirjoittamisohjeita. Samat ohjeet pätevät kaikkien blogien kirjoittamisessa. Näillä ohjeilla kirjoitat blogin, joka on hakukoneohjeistuksen mukainen. Hakukoneiden ohjeiden noudattaminen on tärkeää, sillä nimenomaan hakukoneohjeistus määrittää blogin ja verkkosivun näkyvyyden.
Blogin lähtökohdat
Blogin kirjoittaminen on jokaisen opittavissa kuten mikä tahansa asia. Blogi noudattaa määrämuotoisuutta, joka tekee kirjoittamisesta helppoa. Haasteet ovat yleensä aiheen löytämisessä.
Onnistunut blogi edellyttää, että blogissa huomioidaan:
-
- lukija
- hakukonenäkyvyys.
Lukijapersoonan määritys (blogin kohderyhmä)
Blogilla pitää olla lukijoita. Lukijoita saadaan sillä, että sisältö palvelee lukijan tarpeita ja tuo ratkaisuja hänen päivittäisiin ongelmiinsa ja haasteisiinsa. Finnish Business Review´n (FBR) aiheet liittyvät blogin toimituskunnan valitsemiin aihealueisiin. Jokainen blogi määrittää oman aihealueensa, jonka puitteissa kirjoituksia tuotetaan. Blogikirjoittaja valitsee oman lukijakuntansa eli kohderyhmänsä. Finnish Business Review`n perustajat Jorma Kananen ja Murat Akpinar ovat määrittäneet tämän blogin aihealueet (ks. ”Tietoa verkkolehdestä”: https://verkkolehdet.jamk.fi/finnish-business-review/tietoa-verkkolehdesta/). Se, miten blogin kohderyhmä eli lukija- eli asiakaspersoona fokusoidaan, ilmenee Finnish Business Review`n blogissa ” Blogin onnistuminen: missä asiakkaat”: https://verkkolehdet.jamk.fi/finnish-business-review/2017/11/03/blogin-onnistuminen-missa-asiakkaat/.
Blogin rakenne
Hakukonenäkyvyyttä tukeva hyvä blogi koostuu seuraavista osista:
-
- otsikko (nimi) (Title)
- ingressi- eli meta description
- väliotsikot (tekstiotsikot)
- sisällöt
- rakenne
- hakusanat
- visualisointi, linkitykset.
Otsikointi
Otsikko on aina tärkeä, sillä hyvin suunniteltu otsikko houkuttelee lukemaan. Vaikka Finnish Business Review`ssa blogit ovat tieteellisiä, otsikoinnin on syytä olla houkutteleva. Houkutteleva otsikko voi olla seuraavanlainen (Kananen 2018a; Neidlinger 2014; Coins n.d.):
- lukujen käyttö lukijan saamasta hyödystä
- ongelmanratkaisu tunteisiin vetoavilla adjektiiveilla
- mielenkiintoinen, hämmentävä fakta
- lopputuleman esittäminen ensin
- kysymyksen esittäminen (mitä, miksi, milloin, kuinka)
- järkyttäminen
- ristiriidan esittäminen.
Ingressi
Otsikon jälkeen laaditaan ingressi, joka vastaa meta descriptionia. Katso ingressistä oheisesta urlista: https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/kirjoitus/kirjoituskurssi/tied_lehtijuttu_osat.shtml ja meta descriptionista: https://www.tulos.fi/artikkelit/hyodynna-sivustosi-sisaanheittajat-title-ja-meta-description/.
Title on hakutulossivun yksittäisen hakutuloksen otsikko. Meta description on hakutuloksen ja linkin takaa löytyvän verkkosivun tiivis mainoslause. Parhaimmillaan ne toimivat loistavasti verkkosivujen sisäänheittäjinä. (Johansson 2010.) Myös tämän blogin alussa on ingressi.
Väliotsikot
Väliotsikoilla jäsennetään sisältö asiakokonaisuuksiksi. Väliotsikot vastaavat perinteisiä tekstiotsikoita, joita silmäilemällä lukija saa nopean yleiskuvan sisällöstä. Saman asian ajaa ingressi.
Väliotsikoiden alla ovat sisällöt, jotka ryhmitellään muutaman lauseen pituisiksi kokonaisuuksiksi. Suositusten mukaan tekstiä ei pidä kirjoittaa yhteen pötköön, sillä se vaikeuttaa lukemista. Kappaleen sopiva lausepituus on kolmesta neljään lausetta. Otsikon alle suositellaan samoin korkeintaan kolmea tai neljää kappaletta. Tämän väliotsikoinnin alla on kaksi kappaletta.
Sisällöt ja laajuus
Blogin sisällön teemoissa pätevät samat säännöt kuin otsikoinnissa (edellä). Sisällöstä pitää olla hyötyä lukijalle. Tutkimusten mukaan blogin ihannepituus on 2000 sanaa (Hollingsworth 2018). Pituudella on vaikutusta hakukonenäkyvyyteen. Tämän blogin laajuus on noin 2000 sanaa. Blogi voi olla myös lyhyempi.
Rakenne
Hyvässä blogissa on: otsikko (nimi), ingressi, sisältö väliotsikoineen, kuvia/kuvioita, yhteenveto.
Hakusanat
Kuva 1. Ilman hakusanoja potentiaalinen lukija ei löydä perille (blogia) (Kuva: Pixabay)
Hakusanat ovat löydettävyyden kannalta oleellisen tärkeitä. Hakusanoiksi tulisi valita sanoja, joita lukijat käyttävät hakiessaan sisältöjä verkosta tai ratkaisuja ongelmiinsa.
Lukijat käyttämät hakusanat ja verkkosivujen hakusanat yhdistävät haun hakutulokseksi. Ilman blogissa olevia oikeita hakusanoja sivuja ei löydetä, koska hakukoneet eivät ole indeksoineet sivujen sisältöä tältä osin. Hakusanoilla kerrotaan sisällön aiheet eli teemat. Hakusanat toimivat hakijalle ja hakukoneille ”tienviittoina”.
Hakusanojen sijoittelu ja määrä blogissa
Hakusanat sijoitetaan otsakkeeseen ja kuvaukseen sekä itse tekstiin. Tekstissä eli sisällössä hakusanat eivät saa esiintyä liian usein. Hakukoneet laskevat avainsanojen määrän, ja niiden liian suuri määrä vähentää näkyvyyttä. Avainsanojen optimaalinen määrä on 4–7 % sanoista (Safko 2012). Verkkosivun sanojen laskuri löytyy sivuilta: www.textfixer.com/tools/online-word-counter.php#newText2.
Esimerkiksi tämän blogin hakusana on blogi.
Erilaiset kikkailut avainsanoilla johtavat helposti huonoon lopputulokseen. Näistä mainittakoon hakusanojen fonttikoon minimointi, värittömän fontin käyttö ja sanojen piilottaminen sivuston reuna-alueille tai ns. ”vakuutustekstin ehtoihin”. Epäeettiset keinot laskevat yrityksen sivujen luotettavuutta hakukoneiden silmissä. Katso Finnish Business Review`n blogia ”Älä tee näitä virheitä blogissa: musta- ja valkohattuisuus”: http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2341-9938-53
Blogin visualisointi
Kuvien käyttö on hakukonenäkyvyyden ja lukijoiden kannalta tärkeää. Visualisoinnilla on kaksi funktiota:
-
- hakukoneet
- lukijat.
Hakukonenäkyvyys edellyttää blogilta ja verkkosivulta visuaalisuutta. Sama vaatimus koskee sosiaalisen median alustoja. Blogin näkyvyys on aina huono ilman visuaalisia elementtejä, sillä hakukoneet janoavat visuaalisuutta. Tekstin visuaalisia elementtejä voivat olla (Kananen 2018a):
- kuviot, kaaviot
- kuvat
- infograafit.
Lukijat kiinnittävät huomionsa ensimmäisenä sisällön visuaalisiin elementteihin, koska ne ”nähdään”. Visuaaliset elementit pysäyttävät lukijan eli kiinnittävät hänen huomionsa, mikä on ensimmäinen askel otsikoinnin ohella saada lukija seuraavaan vaiheeseen eli sisällön lukemiseen. Myös tässä blogissa on alussa kuvio, jonka tarkoituksena on lukijan katseen vangitseminen.
Pelkillä tekstisivuilla ei enää saada hakukonenäkyvyyttä, sillä niiden aika on ollutta ja mennyttä niin verkkosivuilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Hakukoneet eivät enää juurikaan arvota sisältöjä, joissa ei ole kuvia, kaavioita, valokuvia tai videoita. Toisaalta myös verkkovierailijat ovat tottuneet visualisoituihin sivuihin ja vaativat visuaalisuutta. Visualisointia puoltavat seuraavat tekijät (Singh 2015):
- Aivotoiminta: aivot prosessoivat kuvia tekstiä nopeammin.
- Huomioarvo: kuvalliset artikkelit saavat korkeamman huomioarvon.
- Jakaminen: kuvat lisäävät jakamishalukkuutta.
- Luottamus: kuvat lisäävät luottamusta ja uskottavuutta.
Ihmisaivot prosessoivat kuvia tekstiä nopeammin. Visualisoiduilla sisällöillä on tutkimusten mukaan 94 % suurempi lukijamäärä. Visualisointi vaikuttaa myös siihen, kuinka halukkaita lukijat ovat edelleen jakamaan sisältöjä ystävilleen. Visualisoituja sisältöjä jaetaan edelleen puolta useammin kuin pelkkiä tekstisisältöjä. Jakaminen vaikuttaa puolestaan positiivisesti hakukonenäkyvyyteen. Visualisoinnilla uskotaan olevan vaikutusta jopa lukijoiden näkemykseen sisällön uskottavuudesta ja luotettavuudesta, sillä kuvallisia sisältöjä pidetään 67 %:ssa tapauksia uskottavampina kuin pelkkiä tekstisisältöjä. (Signh 2015.)
Kuvien määräksi suositellaan vähintään kahta kuvaa per blogi. Tässä blogissa on kaksi kuvaa.
Kuvien saanti ja tuottaminen: kuvapankit
Kuvioiden ja kaavioiden tuottaminen on helppoa. Jokainen pystyy laatimaan kuvioita ja kaavioita pelkällä tekstinkäsittelyohjelmalla. Varsinaisten kuvien tai valokuvien tuottaminen on jo haasteellisempaa. Niitä voidaan ottaa omasta toiminnasta tai käyttää ilmaisia tai maksullisia kuvapankkeja.
Verkossa on saatavissa ilmaisia kuvia seuraavista kuvapankeista:
- https://www.pexels.com/ (ilmaisia)
- https://pixabay.com/
- https://www.dreamstime.com/
- https://picjumbo.com/
- https://unsplash.com/ (ilmaisia)
- http://www.freeimages.co.uk/ (ilmaisia).
Linkitykset
Linkityksissä on kaksi funktiota:
- hakukoneet
- lukijat.
Blogissa on hyvä olla linkityksiä hakukonenäkyvyyden vuoksi. Linkitykset voivat olla:
- sisäisiä linkkejä
- ulkoisia linkkejä.
Ulospäin linkitykset (ulkoiset linkit) eivät ole enää kovinkaan merkityksellisiä hakukonenäkyvyyden kannalta. Ulkoiset linkit ovat osoitus lukijalle siitä, että jostakin on saatavissa lisätietoa tms., jonka konteksti sopii sisältöön. Ulkoisella linkillä kirjoittaja osoittaa toisen sivun tarpeellisuutta ja tärkeyttä, mikä nostaa kohdesivuston ”auktoriteettia”, joka taas vaikuttaa positiivisesti kohdesivuston hakutuloksiin. Käyttäjän kannalta ulkoiset linkitykset tarjoavat usein lisätietoa, joka lisää sivuston käytettävyyttä ja uskottavuutta. Linkityksillä voidaan säädellä lukijalle tarjottavan sisällön määrää ja syvyyttä.
Blogissa linkitykset vastaavat lähdeviittauksia. Finnish Business Review`ssa on syytä käyttää linkityksiä, viittauksia muiden artikkeleihin ja kirjoihin. Viittauksissa noudetaan yleistä viittaustekniikka, jonka ohjeistus löytyy FBR:n artikkelisivun kirjoittamisohjeista (ks. https://verkkolehdet.jamk.fi/finnish-business-review/julkaisuohjeet-2/).
Sisäisillä linkityksillä luodaan verkkosivuille rakennetta. Sisällön perusasiat ja ydinviesti esitetään etusivulla, ja sitä seuraavat linkit sisältökokonaisuuden eri osiin. Linkitysten avulla voidaan käyttäjille tarjota hyödyllistä lisätietoa, jonka hän voi itse valita. Linkitysten avulla voidaan seurata vierailijan polkua sivustolla. Tämä edellyttää analyysiohjelman asentamista sivustolle. Linkit ovat konversiopisteitä, joita klikkaamalla vierailija jättää lukija- eli asiointipolustaan jäljet. Klikkausten avulla voidaan päätellä, mikä vierailijoita kiinnostaa sekä lisätä verkkoilijan vierailuaikaa, koska hän voi valita oman polkunsa kiinnostuneisuutensa mukaan. Vierailuaika vaikuttaa positiivisesti hakukonenäkyvyyteen, sillä mitä pitempään verkkoilija viipyy sivustolla, sitä relevantimpaa sisältö todennäköisesti on (Googlen mielestä).
Hakukoneiden kannalta linkityksien pitää olla tekstilinkityksiä. Kuvalinkitykset ovat toimivia vierailijan kannalta, mutta hakukoneet eivät ymmärrä kuvalinkkejä, jos niihin ei ole liitetty erillistä tekstiselostetta.
Linkityksen suunta on tärkeä. Se, että linkittää oman sivustonsa toisen sivustoon, osoittaa samalla linkitetyn sivuston merkittävyyttä. Voidaankin sanoa, että jokainen linkitys (arvostetuilta) verkkosivuilta on puoltoääni sivustolle ja lisää hakukonenäkyvyyttä Googlen pisteytyksessä.
Kaikki linkitykset eivät ole yhtä arvokkaita. Linkitykset korkean auktoriteetin sivuilta blogin verkkosivuille ovat arvokkaampia kuin jotkut muut. Linkityksessä ei ratkaise määrä vaan laatu. Keinotekoiset ja epäaidot linkitykset johtavat lähes aina huonoon lopputulokseen, koska ne paljastuvat usein hakukoneille, mistä seuraa rankaisutoimenpiteitä. Linkitysten molemminpuolinen ”kauppa” ei ole suotavaa, vaikka sitäkin harjoitetaan.
Lopussa: yhteenveto
Blogin lopussa on aina yhteenveto, joka on eräänlainen tiivistelmä. Tämän blogin lopussa on yhteenveto seuraavassa tekstiotsikossa.
Yhteenveto
Ohessa annettiin ohjeita blogin kirjoittamisesta. Ohjeet soveltuvat pääosiltaan myös FBR:n blogeihin. Tosin sisältöjen pitää vastata FBR:n liikeideaa eli sisältöjä ja kohderyhmää. Sisällöissä pitäisi olla hieman tieteellisyyttä ja akateemisuutta sekä lähdeviittauksia. Pelkät mielipideblogit eivät kuulu FBR:n fokukseen. Esimerkiksi tämä ohjeblogi on pyritty kirjoittamaan blogin yleisten ohjeiden mukaisesti.
Kirjoittaja
Kirjoittaja toimii Finnish Business Review`n suomenkielisen osan päätoimittajana. Kirjoittaja on perehtynyt digimarkkinointiin, sosiaalisen median markkinointiin, sisältömarkkinointiin ja blogin kirjoittamiseen. Näiltä aloilta kirjoittaja on julkaissut useamman oppi- ja opaskirjan (ks: https://www.booky.fi/search.php?search=Kananen+Jorma&sortmode=ID)
Jorma Kananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketalous, tutkimuksen ja kehittämisen yliopettaja, jorma.kananen (at) jamk.fi
Lähteet
Coins, J. N. d. 5 Easy Tricks to Help You Write Catchy Headlines. Blogikirjoitus Goins, Writer -blogissa. Viitattu 2.6.2018. https://goinswriter.com/catchy-headlines/.
Hollingsworth, S. 2018. What’s the Ideal Blog Post Length for SEO? Blogiteksti Search Engine Journal:n blogissa 6.6.2018. Viitattu 6.6.2018. https://www.searchenginejournal.com/ideal-blog-post-length-for-seo/255633/.
Johansson, S. 2010. Hyödynnä sivustosi sisäänheittäjät: title ja meta description. Blogiteksti Tuloksen blogissa 20.5.2010. https://www.tulos.fi/artikkelit/hyodynna-sivustosi-sisaanheittajat-title-ja-meta-description/.
Kananen, J. 2018a. Strateginen sisältömarkkinointi: Miten onnistun verkkosivujen ja sosiaalisen median sisällöntuotannossa? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja.
Kananen, J. 2018b. Digimarkkinointi ja sosiaalisen median markkinointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja. https://www.booky.fi/search.php?search=Kananen+Jorma&sortmode=ID#!product_id=9789518304725L.
Neidlinger, J. 2014. How To Write Irresistible Blog Post Introductions That’ll Keep Your Readers Reading. Blogikirjoitus 26.11.2014 CoSchedule:n blogissa. Viitattu 20.3.2017. https://coschedule.com/blog/blog-post-introductions/.
Safko, L. 2012. The Social Media Bible: Tactics, Tools & Strategies for Business Success. New Jersey: Wiley.
Singh, P. 2015. How to Make the Best Blog Graphics (For Non-Designers). Blogikirjoitus CoSchedule:n blogissa 18.3.2015. Viitattu 23.3.2017. https://coschedule.com/blog/non-designers-blog-graphics-guide/.