Verkkolehdet

Ilman vahvistinta ei ole ääntä – vahvistettu kitarasoundi soitonopetuksessa

Hyvää soundia haetaan kaikilla instrumenteilla. Sähkökitaran lopullinen soundi muodostuu kitaravahvistimessa, joka on yhtä tärkeä osa soitinkokonaisuutta kuin vaikkapa jousisoittimissa jousi. Miksausguru Bobby Owsinskin (n.d.) mukaan suurin osa kitaristeista eivät tiedä mitä tekevät säädellessään vahvistimen säätöjä. Olemme soitonopettajina huomanneet saman. Tässä artikkelissa käsittelemme kokemuksiamme ja esitämme menetelmiä niin sanotusta soundipedagogiikasta, joka pyrkii kitaravahvistimen perustoimintojen hallinnan saavuttamiseen […]

Mentaaliharjoittelu – ajatuksen voima tekemisessä

Mentaaliharjoittelulla tarkoitetaan soiton tai laulun harjoittelemista pelkän kuvittelukyvyn ja ajatusten avulla (Arjas 1997). Se on aktiivista, energiaa kuluttavaa toimintaa, joka suoritetaan tietoisesti sekä mahdollisimman systemaattisesti. Perusperiaatteena on se, että soittaja kuvittelee itsensä sekä oman suorituksensa ideaalitapauksessa eli ”mahdollisimman hyvin”. Tärkeintä on henkinen kontrolli ja mielikuvien kontrolloitu käsittely ei niinkään fyysiset liikkeet. Mielikuvaharjoittelu koostuu liikkeen, liikesarjan, […]

Ohjelmiston merkitys mielenkiinnon ylläpitämiseksi

Ohjelmiston merkitys musiikinopiskelussa on ajankohtainen, soittimesta riippumaton polttava aihe, jonka jokainen tuleva pedagogi joutuu käymään opetusprosessissaan läpi. Artikkelini käsittelee eri mielipiteitä aiheeseen liittyen, sekä omia kokemuksiani pianistin/pedagogin näkökulmasta yksilöllisen opetuksen ja ohjelmiston suunnittelun suhteen. Motivaatio – harrastuksen perusta Musiikinopetuksessa merkittävänä tekijänä on aina koettu motivaation säilyttäminen. Harjottelun mielekkyys usein perustuu aiheisiin ja teoksiin, joissa oma […]

Musiikkipedagogi itsetunnon kehityksen tukijana

Jokaisella meistä on kokemustemme pohjalta muodostunut käsitys omasta itsestämme. Itsetunto kertoo, millaisena näemme itsemme. Musiikki on henkilökohtainen ilmaisun väline ja musiikkipedagogilla on mahdollisuudet ohjata oppijaa tutkimaan ja pohtimaan minäkuvaansa, ja tutustumaan itseensä: Kuka ja millainen olen? Mitä osaan? Miten voin oppia? Mitä on itsetunto? Itsetunto tarkoittaa jokaisen henkilökohtaista kokemusta ja näkemystä itsestään, ja se vaihtelee […]

Voiko laulutaidoton oppia laulamaan?

Tämän artikkelin kirjoittaminen syntyi kysymyksestä, kuinka ohjaisin oppilasta, joka ajattelee, ettei osaa laulaa tai hänellä ei ole ollenkaan nuottikorvaa. Uskon siihen, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole musikaalisia millään tavalla. He eivät välttämättä opi ikinä laulamaan hyvin, jos heidän oma korvansa ei kerro äänen epävireisyydestä. Jokaisella on kuitenkin oikeus päästä musisoimaan ja laulamaan. Uskon […]

Improvisaation jäljillä soiton alkuopetuksessa

Lähestyn artikkelissa improvisaatiota klassisen musiikin näkökulmasta. Mielestäni sen tulisi olla tärkeä osa soitonopetusta alusta alkaen ja minulle on ollut itsestään selvää, että haluan omien oppilaideni kanssa improvisoida soittotunneilla. Uskon, että improvisaation kautta syntyy syvempi suhde omaan instrumenttiin ja musiikkiin. Tähän asti olen intuitiivisesti ja alitajuisesti kokeillut oppilaideni erilaisia improvisaatiotehtäviä, jotka ovat olleet ihan toimivia, mutta […]

Kenen musiikkiharrastus? Musikaalisuuden diskurssit mediassa

Käsitykset musikaalisuudesta vaikuttavat siihen, kuka aloittaa musiikkiharrastuksen tai kenelle musiikkiharrastusta suositellaan. Tämä artikkeli tarkastelee musikaalisuuden puhetapoja eli diskursseja mediassa. Musikaalisuudesta puhutaan monella eri tavalla ja näin tuotetaan erilaisia käsityksiä siitä, kenelle musiikkiharrastus kuuluu. Musikaalisuuden käsitykset musiikkiharrastuksen taustalla Tämä artikkeli tarkastelee musikaalisuuden diskursseja mediassa eli sitä, millaisia musikaalisuuden puhetapoja toistetaan ja tuotetaan: miten mediassa puhutaan musikaalisuudesta? […]

Takaisin ylös Siirry takaisin sivun alkuun