Kuinka paljon on liikaa? Asiantuntijaorganisaatiot voivat oppia paljon edelläkävijöiltä
Harvard Business Review julkaisi vuoden 2016 syyskuussa Gary Hamelin ja Michele Zaninin artikkelin liiallisen johtamisen kustannuksista. He toteavat artikkelissaan yhä useamman asiantuntijan työskentelevän suuressa, byrokraattisessa organisaatiossa siitä huolimatta, että byrokratian tiedetään tutkimusten ja laskelmien valossa heikentävän niin tuottavuutta kuin organisaation innovaatiokykyäkin.
Hamel ja Zanini esittävätkin aiheellisen kysymyksen: Kuinka paljon johtamista todellisuudessa tarvitaan? Samaan hengenvetoon he toteavat, että puoletkin riittäisi.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä he mainitsevat Svenska Handelsbankenin, joka tunnetaan alallaan yhtä aikaa sekä hyvästä tuottavuudestaan että matalasta organisaatiostaan ja hajautetusta päätöksenteostaan koskien lainapäätöksiä, hinnoittelua, markkinointibudjetteja ja nettisivuja. Siis toiminnasta, joka on täysin vastakkainen pankkialan valtavirtanäkemykselle keskitettyjen palveluiden eduista.
Ilmiö on tuttu myös Suomessa. Monet ohjelmistoalan niin kutsutut edelläkävijäorganisaatiot, kuten hiljattain pörssiin listautunut tamperelaislähtöinen Vincit, ovat onnistuneet yhdistämään korkean tuottavuuden sekä uudenlaiset organisoitumisen ja työn tekemisen käytänteet. Edelläkävijäyritykset ovat tietoisesti luopuneet hallinnan ja järjestyksen tavoittelusta ja hylänneet monia perinteisiä johtamisoppeja, jotka toimivat toisenlaisessa ympäristössä, mutta ovat riittämättömiä yhä kompleksisemmassa asiantuntijatyössä. Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten johtamisen perinteisiä tehtäviä siirretään asiantuntijoiden itsensä käsiin.
Edelläkävijäyritysten toimintaympäristöä voidaan kuvata vähintäänkin kompleksiseksi. Vastauksena kompleksisen ympäristön haasteisiin yritykset rakentuvat hyvin systeemisellä tavalla perinteisemmän hierarkkisen organisaatiomallin sijaan. Tämä tarkoittaa hallinnon minimoimista ja vallan sekä vastuun jakamista suoraan asiantuntijoille. Johtamisen keskeinen rooli on fasilitoiminen; johdon tehtävänä on varmistaa, että olosuhteet ovat sellaiset, että henkilöstö voi onnistua työssään parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla on luovuttava monista totutuista käytänteistä kuten organisaatiokaavioista, toimenkuvista, johtamiskäytänteistä, byrokratiasta, dokumenteista, prosesseista ja kontrollista. Työ tehdään asiakasprojektien mukaisesti itseorganisoituvien tiimien voimin ja huolimatta ajoittaisesta kaoottisuudesta – joka on jopa toivottu tila – yrityksen toimintaa leimaa vahvasti joustavuus ja kyky vastata aidosti asiakkaiden tarpeisiin.
Edelläkävijäyrityksille on tyypillistä myös hyvin avoin ja läpinäkyvä organisaatiokulttuuri. Yrityksissä panostetaan jatkuvasti yhteisen ymmärryksen luomiseen niin itse ongelman määrittelyn kuin sen mahdollisten ratkaisujen suhteen ja jokaisella yrityksen työntekijällä on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yrityksessä tapahtuviin asioihin. Yritysten kulttuurissa korostuvat toisaalta yksilöllisyys, toisaalta yhteisöllisyys sekä vahva luottamus. Työtyytyväisyys onkin edelläkävijäyrityksissä erittäin korkealla tasolla, mikä näkyy konkreettisesti lukuisina palkintoina, joita edelläkävijäyritykset ovat viime vuosina saaneet vastaanottaa eri tahoilta. Lisäksi edelläkävijäyritysten on helppo rekrytoida osaajia, koska ne tunnetaan työmarkkinoilla haluttuina työpaikkoina.
Kolmas tyypillinen piirre edelläkävijäyrityksille on niiden vahva asiakaskeskeisyys ja asiakkaan integroiminen yrityksen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tavoitteet tulevat asiakkailta ja yrityksiin on sisäänrakennettu jatkuvan parantamisen ja kokeilemisen kulttuuri, jossa erilaista osaamista arvostetaan. Edelläkävijäyritykset ovat myös taloudellisesti menestyneitä – siitä huolimatta, että perinteiset taloudelliset mittarit eivät ole tavoitteenasetannan perusteena. Edelläkävijäyrityksissä hyvät tulokset syntyvät ennemminkin sivutuotteena, johon päästään perusedellytysten ollessa kunnossa.
Anne Eskola, JAMK University of Applied Sciences, School of Business, Rajakatu 35, 40200, Jyväskylä, Finland, anne.eskola (at) jamk.fi
Asiasanat:kompleksisuus, johtaminen, organisaatio, edelläkävijäyritykset
Lähteet
Hamel, G., & Zaninin, M. (2016). Excess management is costing the U.S. $3 trillion per year. Harvard Business Review, September 05, 2016.