Rohkeasti kohti omia unelmia!

Yliopisto-opiskelijan ajatuksia jatko-opintojaan pohtiville lukiolaisille ja heidän opinto-ohjaajilleen

Oma tarinani siitä, kuinka päädyin opiskelemaan sosiologiaa Jyväskylään, on sekoitus sattumaa ja määrätietoista työtä. Lukion jälkeen minulla oli kädessäni hyvä YO-todistus ja tieto siitä, että haluan jatkaa opintojani yliopistossa. Lopullinen määränpää oli kuitenkin hämärän peitossa, ja päädyin pitämään välivuotta. Välivuotta en heittänyt hukkaan, vaan hankin työkokemusta R-kioskilla ja opiskelin samaan aikaan historiaa avoimessa yliopistossa. Harkitsin uraa historian- ja yhteiskuntaopin opettajana, mutta sitten sattuma puuttui peliin. Avoimessa yliopistossa kaverini opiskelivat sosiologiaa. Kiinnostuin, otin selvää opintoalasta ja hurahdin. Tajusin, että sosiologiassa yhdistyvät kiinnostukseni ihmisiin, ihmisten toimintaan ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Kun päänsisäinen naksahdus oli tapahtunut, päätin, että seuraavana syksynä opiskelen sosiologiaa Jyväskylän yliopistossa. Määrätietoinen pääsykoekirjan tahkoaminen toi lopulta paksun kirjeen kotiin heinäkuussa 2010.

Jatko-opintojaan pohtiville lukiolaisille antaisin seuraavanlaisia vinkkejä opiskelualan valintaan:
Seuraa omia kiinnostuksen kohteitasi ja mieti, mikä on sinun intohimosi. Omaa unelmaa ja kutsumusta seuraamalla pääsee pitkälle millä tahansa alalla. Mielestäni lukiolaisen ei kannata jäädä liikaa miettimään, että mikä ala tänään työllistää tai mistä saa nyt hyvää palkkaa. Viiden vuoden päästä maailma voi olla kovin toisenlainen. Tärkeintä on tunnistaa omat vahvuudet ja pohtia, minkälaisissa työtehtävissä niitä voisi hyödyntää.

Pääaine ei suoraan määritä tulevaa työuraasi. Mikään tutkinto yksinään ei avaa eikä sulje ovia. Yhä enemmän korostuu muualta kuin koulusta saatavien taitojen yhdistäminen tutkintoon sekä sivuainevalinnat, jotka tekevät tutkinnosta persoonallisen ja erottuvan. Samalla tutkinnolla voi päätyä hyvin erilaisiin tehtäviin. Alati muutoksessa oleva pätkätyöelämä voi olla ahdistava ajatus, mutta se on myös täynnä mahdollisuuksia kokeilla. Ei kannata lokeroitua ja poteroitua liiaksi vain yhteen asiaan.

Yliopisto-opiskelu vaatii itsensäjohtamisen taitoja ja suunnitelmallisuutta. Nyt erityisesti, kun opintotukiaikaa on rajattu lyhyemmäksi, korostuu hyvien opiskelutaitojen kehittäminen ensimmäisestä vuodesta alkaen. Yliopisto-opintoihin liittyvät vapaus ja vastuu tulevat edelleen monelle yllätyksenä!

Viestintätaidot suomen kielellä ja vierailla kielillä tulevat korostumaan entistä enemmän tulevaisuuden työelämässä. Trendi näkyy myös yliopisto-opinnoissa, joissa yhä enemmän suositaan ryhmämuotoista työskentelyä ja tenttien sijaan esseitä ja harjoitustöitä. Sosiaaliset vuorovaikutustaidot ovat valttia niin opiskeluissa kuin työelämässä.

Viimeinen pointtini liittyy jatko-opintojen lisäksi työelämätaitoihin. Haluaisin korostaa lukiolaisille, että mikään työkokemus ei ole turhaa. Työkokemusta ei tarvitse suppeasti käsittää vain palkkatyössä hankituksi osaamiseksi, vaan työkokemusta voi hankkia vapaaehtoistyöntekijänä, erilaisissa projekteissa, järjestöissä ja harrastuksissa. Huonoin vaihtoehto on jäädä kotiin yksin istumaan. Rohkeus tarttua tilaisuuksiin ja astua epämukavuusalueelle vie eteenpäin ja parhaassa tapauksessa avaa uusia ovia. Erilaisten vaihtoehtojen huomioiminen, mutta myös suunnitelman B työstäminen auttaa hahmottamaan tulevaisuutta. Jos ovet sinne unelmien opiskelupaikkaan eivät ensimmäisellä kerralla aukea, voi tiputus työttömän nuoren arkeen olla rankka kokemus, etenkin jos mitään kakkossuunnitelmaa ei ole laadittu.

Edellä esittämäni ajatukset johdattelevat ennen kaikkea pohtimaan sitä, millaiseen maailmaan ja työelämään tulevat ylioppilaat ovat lähdössä. Oma polkuni oli kaikkea muuta kuin selkeä painaessani valkolakin päähäni. Se, mitä itse näin jälkikäteen katsottuna olisin erityisesti kaivannut, on, että opinto-ohjaajamme olisi esitellyt yhteiskunnasta laajasti kiinnostuneelle Venlalle muitakin vaihtoehtoja kuin kauppakorkeakoulun ja oikeustieteet.

Venla Saarinen
Ylioppilas vuosimallia 2009
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijalähettiläs
Jyväskylän yliopisto

 

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2343-2063-8