Suosikkisanat (F-Words) lasten kuntoutuskäytännöissä
Anu Kinnunen(1), Ira Jeglinsky-Kankainen(2)
(1) Savonia-ammattikorkeakoulu
(2) Arcada ammattikorkeakoulu
Ingressi
Tässä artikkelissa kuvataan kanadalaisen CanChild:in kehittämiä Suosikkisanoja (F-words), niiden tutkimusnäyttöä ja käyttömahdollisuuksia erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kanssa tehtävässä kuntoutustyössä. Tässä artikkelissa erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka saavat palveluita toimintakyvyn tueksi ja arjen suoriutumiseen.
Johdanto
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja hänen koko perheensä mahdollisuudet hyvään elämään, hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien toteutumiseen riippuvat pitkälti palvelujärjestelmän toimivuudesta. Nämä lapset ja heidän perheensä kuuluvat paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden ryhmään. (Koivikko & Sipari, 2021.) Kansallisessa lapsistrategiassa todetaan, että lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen päätavoite on lasten hyvä elämä, jota toimiva palvelujärjestelmä osaltaan tukee. Strategiassa painotetaan lasten ja nuorten osallisuutta sekä oikeutta tulla kuulluksi. (Valtioneuvosto, 2021). Lasten oikeuksien sopimus korostaa lasta oikeuksien haltijana ja aktiivisena toimijana ja siinä määritellään yksinomaan lapsille tarkoitettuja ihmisoikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi lapsen edun ensisijaisuus, lapsen näkemysten kunnioittaminen ja oikeus leikkiin. (UN 2016) Nämä tärkeät lähtökohdat tulee ottaa huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa lasten ja lapsiperheiden palveluita. Opetusministeriön selvityksen mukaan tässä on vielä kehitettävää. (OM, 2020)
Särkilahden (2020) tutkimuksessa todettiin, että erillään toimivat palvelut ja näiden palveluiden erilaiset toimintamallit edellyttävät perheiltä monimuotoisen palvelujärjestelmän tuntemusta sekä tiedon jakeluun ja ajanhallintaan liittyvää toimintaa. Palveluntuottajalähtöiset toimintamallit ja aikataulut pirstaloivat perheiden arkea ja saattavat aiheuttaa paineita heikentäen näin arjen sujuvuuden kokemusta. Tarvitaankin lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria ja palveluiden kehittämistä (Hasrup, 2019; Jeglinsky, 2012). Sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen kuntoutuksen ohjautumisen perusteiden mukaan lapselle merkityksellinen toiminta, tarpeet ja tavoitteet ovat kuntoutuksen suunnittelun tärkeitä lähtökohtia. Lapsen rooli oman kuntoutumisen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon. Kuntoutus toteutuu aina lapsen kehitysympäristössä (perhe, varhaiskasvatus, harrastus, esi- ja perusopetus) ja näin ollen nivoutuu osaksi lapsen arjen toimintaa. (STM, 2022; Koivikko & Sipari, 2021.) Tämä vaatii ammattilaisilta uudenlaista toimintakulttuuria ja työvälineiden käytön omaksumista, joka mahdollistaa aidosti lapsen ja perheen vaikuttamisen palveluiden toteuttamiseen.
Kuntoutuksen tarkoitus on antaa lapselle mahdollisuuksia käyttää ja harjoittaa taitojaan sekä ohjata häntä niissä asioissa, jotka ovat hänelle merkityksellisiä (Koivikko & Sipari, 2021; Anaby ym., 2017). Kuntoutuminen rakentuu yksilö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksessa hänen osallistuessaan arjen toimintoihin (Koivikko & Sipari, 2021). Kuntoutuksen uudistamiskomitea totesi toimintasuunnitelmassaan (2020), että lapsen omaa roolia tulee vahvistaa kuntoutuksessa ja sen tulee toteutua osana arkea kaikissa lapsen arjen toimintaympäristöissä, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa (STM, 2020).
Kuntoutuksen toimintatavoilla tähdätään lasten ja heidän perheidensä toiminnan ja osallistumisen edistämiseen yhteiskunnassa ja sitä kautta myönteisiin vaikutuksiin elämänlaadussa. Kuntoutukseen liittyvässä yhteistyössä korostuu tiedon vaihto ja osaamisen jakaminen lapsen ja perheen hyväksi, jossa lapsen ja perheen oman asiantuntijuuden arvostaminen on olennaista. (Kim ym., 2021.) Tutkimukset korostavat aikuisten yhteistoiminnan merkitystä osallistumisen mahdollistumisessa kuntoutuksessa. Lapsen oma aktiivinen rooli lapsen arkielämän ympäristöihin liittyvässä yhteistyössä on tärkeää. (Kinnunen ym., 2021, Kinnunen ym., 2023)
‘F-words’, eli ‘Suosikkisanat’
Vuonna 2012 CanChild:n tutkijat julkaisivat artikkelin” The ’F-words’ in childhood disability: I swear this is how we should think”. Artikkelissa he argumentoivat biopsykososiaalisen mallin puolesta, jossa hoidossa ja kuntoutuksessa keskitytään siihen mihin lapsi pystyy (lapsi osaa), mieluummin kuin ongelmien etsimiseen ja ’fiksaamisteen’ (Rosenbaum & Gorter, 2012). Nämä sanat perustuvat maailman terveysjärjestön (WHO) kansainväliseen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen (International Classification of Functioning, Disability and Health – ICF) (WHO 2001), johon myös Suomessa Hyvän kuntoutuskäytännön kuntoutus pohjautuu (Paltamaa ym., 2011). Sanojen käännös suomeksi on suosikkisanat.
Suosikkisanoissa ICF-luokituksen osa-alueet on käännetty lasten ja perheiden näkökulmaa kunnioittaen antaen kustakin osa-alueesta esimerkin (Kuvio 1). Rosenbaumin & Gorterin (2012) tavoitteena oli kohdentaa ICF-malli kattamaan jokaisen lapsen elämän osa-alueet. Jokainen suosikkisana perustuu myös tutkittuun tietoon lapsen toiminnasta ja kehityksestä (Gorter, 2019; Rosenbaum, 2022). Ruumiin ja kehon toiminnoista Kunto (Fitness) kuvaa lapsen fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia. Erityistarpeita tarvitsevat lapset eivät ole yhtä hyväkuntoisia kuin muut lapset. Pelkkä kehon toimintojen tasolla tapahtuva harjoittelu ei riitä muuttamaan lasten liikuntakäyttäytymistä, vaan myös yksilö- ja ympäristötekijät olisi otettava huomioon. Lapsen suorituksia kuvaava Toiminta (Function), liittyy siihen, mitä lapsi pystyy tekemään, ei niinkään siihen miten hän sen tekee. Lapset, joilla on toimintavaikeuksia eivät aina pysty spontaanisti oppimaan ja hankkimaan kokemuksia, mikä johtuu osittain ympäristön asettamista esteistä. Lasten kuntoutuksessa tulisi siis keskittyä toimintaan ja osallistumiseen ja ottamalla mahdollisuuksien näkökulmasta huomioon se, mikä on tärkeää lapselle ja perheelle. Ystävät (Friends) osa-alue kuvaa lapsen osallistumista erilaisiin sosiaalisiin suhteisiin. Ystävät edustavat muiden lasten kanssa solmittuja ystävyyssuhteita. Vertaiskontaktit ja ystävyyssuhteet ovat ratkaisevan tärkeitä lasten kehitykselle. On siis pääasiassa kyse ystävyyden laadusta, ei ystävien määrästä. Ystävyyssuhteista saatujen myönteisten kokemusten ja lapsen psykososiaalisen kehityksen merkityksen tulisi olla keskeisellä sijalla lasten kuntoutuksessa. Perhe (Family) kuvaa ympäristötekijöitä ja kaikkia lasten ja nuorten arjen toimintaympäristöjä. Perhe on kaikkien lasten tärkein ympäristö. Siksi on loogista keskittyä sekä lapseen että perheeseen. Perhekeskeinen palvelu perustuu periaatteeseen, jonka mukaan perhe tuntee lapsen parhaiten. Kuuntelemalla heidän tarpeitaan ja kunnioittamalla heidän toiveitaan voidaan saavuttaa paljon. Hauskuus (Fun) sisältää asioita, joista lapset pitävät. Myös vammaisten lasten lapsuus on hauskanpitoa ja leikkimistä. Näin lapset oppivat ja kehittyvät. Hauskuus edustaa suosikkisanoissa yksilötekijöitä (mitä lapsi haluaa tehdä) mutta myös osallistumista (osallistuminen mielekkääseen toimintaan kotona, koulussa ja yhteisössä). On kuitenkin osoitettu, että vammaiset lapset ja nuoret osallistuvat yleensä ottaen vähemmän. Suosikkisanoihin on lisätty myös kuudes osa-alue, Tulevaisuus (Future), sillä lapset kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti. Elinkaarinäkökulma on tärkeä omaksua, koska tulevaisuus edustaa lapsen osallistumista ja kasvamista yhteisön täysmääräiseksi jäseneksi. On myös tärkeää valmistella siirtymistä aikuiskuntoutukseen hyvissä ajoin. Suosikkisanat keskittyvät erityisesti näihin kuuteen lapsen kehityksen avainalueeseen, jotka tulisi huomioida lasten kasvatuksessa, opetuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa. (Rosenbaum & Gorter, 2012.)
Kuvio 1. ICF-luokitus ja Suosikkisanat (Rosenbaum & Gorter 2012, suomennettu Kinnunen ym., 2022.)
Suosikkisanojen tavoitteena on vahvistaa lapsen ja perheiden asiantuntijuutta sekä yhdenvertaisuutta palveluiden ja tukien suunnittelussa (Cross ym., 2015). Ne tarkastelevat lapsen ja perheen elämää vahvuuksien ja mahdollisuuksien kautta. Se, mitä lapsi pystyy tekemään, on olennaista, ei se miten hän sen tekee. Suosikkisanat korostavat myös toiminnan hauskuutta ja mielekkyyttä; sellaisia tekijöitä, jotka ovat lapsesta mielekkäitä asioita tavoitella ja rakentavat positiivista tulevaisuutta. Suosikkisanat mahdollistavat tulevaisuuteen suuntautuneen kokonaisvaltaisen näkemyksen lapsesta ja hänen perheestään. (Rosenbaum ym., 2022.) Ensimmäisen suosikkisanoihin liittyvän artikkelin julkaisemisen jälkeen sitä on siteerattu yli 360 kertaa ja ladattu yli 45000 kertaa. ’F-words’ materiaaleista on tehty yli 30 käännöstä. (Rosenbaum, 2022.) Suomeksi Suosikkisanat käännettiin vuonna 2022. Käännöksen toteutti neljästä ammattikorkeakoulusta (Lapin ammattikorkeakoulu, Savonia, SAMK ja Turun AMK) koostuva työryhmä. Käännösprosessi tehtiin CanChild:n lupa- ja käännösprotokollan mukaisesti. Käännösprosessissa suomennettiin myös neljä välinettä: 1)tavoitelomake, 2) suosikkisanaprofiili 3)-kollaasi ja 4) yhteistyösopimus) (F-Words Translations | CanChild).
Suosikkisanavälineet
Käännösprosessissa käännetyt neljä välinettä olivat: tavoitelomake, profiili, kollaasi ja yhteistyösopimus. Tavoitelomakkeen tarkoitus on auttaa lapsia ja perheitä osallistumaan tavoitteiden asettamisprosessiin. Lomakkeen avulla voidaan yhdessä ymmärtää sekä määritellä millaiset asiat ovat merkityksellisiä sekä lapselle että perheelle ja millaisiin asioihin he itse haluavat sitoutua kuntoutumisessaan. Tavoitteen voi määritellä mille tahansa suosikkisanalle ja perustella miksi tämä on tärkeä tavoite. Suosikkisanaprofiili on asiakirja, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mikä kunkin sanan merkitys on lapselle ja perheelle. Profiilia voidaan käyttää esimerkiksi ensimmäisissä tapaamisissa uusien ihmisten kanssa, ja sen kautta esimerkiksi ammattilaiset oppivat lisää lapsen siitä, mistä lapsi pitää sekä lapsen ja perheen yleisistä tulevaisuuden toiveista ja tavoitteista. Suosikkisanakollaasi toimii suosikkisanojen visuaalisena esityksenä. Kuvien kautta asioiden esittäminen voi olla lapsille mielekkäämpää ja helpompaa. Se on lapsille luontaisempi, hauska ja helppo tapa puhua itselle tärkeistä asioista. Suosikkisanasopimuksen tarkoitus on toimia sopimuksena lasten, perheiden ja ammattilaisten välillä. Sen tarkoitus on tuoda esille lapselle ja perheelle tärkeitä asioita. Sopimus edustaa epävirallista, mutta tärkeää sopimusta lapsen ja toimijoiden välillä, joiden kanssa lapsi työskentelee ja toimii. Sopimus myös ’elää ja kehittyy’ lapsen arjessa tilanteiden mukaan. Suomennetut suosikkisanavälineet löytyvät CanChild:n sivuilta (F-Words Translations | CanChild) ja ne voi ladata vapaasti omaan käyttöönsä.
Tutkimuksia suosikkisanoista
Alun perin ’Suosikkisanoja’ käytettiin kuvaamaan lapsuuden keskeisiä tekijöitä vammaisten lasten kohdalla (’F-words in Childhood Disability’), mutta nykyään niitä sovelletaan laajemmin kuvamaan kaikkien lasten kehitystä (’F-words for Child Development’). CanChild:ssa muodostettiin vuonna 2014 vanhempien ja terveydenhuollon tutkijoista koostuva tutkimusryhmä edistämään ja tutkimaan järjestelmällisesti suosikkisanojen levittämistä, implementaatiota ja käyttöönottoa. Vaikkakin alkuperäistä artikkelia on ladattu paljon, on varsinaisia suosikkisanoista tehtyjä tutkimuksia vähän. Tähän katsaukseen tehtiin tiedonhaku kahdesta tietokannasta (PubMed ja CINAHL), joista löytyi 11 suosikkisanoja koskevaa artikkelia. Näistä seitsemän oli tutkimusartikkelia, kolme editorial- artikkelia ja yksi alkuperäisartikkeli (Rosebaum & Gorter, 2012). Hakusanoina käytettiin F-words AND pediatr* AND rehablit*, F-words AND child*, F-words AND adolescen* AND rehabilitation. Haut rajattiin vuosille 2012-2023. Samanlaiset tulokset saivat myös Bagatini ym. (2021) katsausartikkelissaan.
Soper ym. (2020) analysoivat tutkimuksessaan, kuinka monessa julkaisussa alkuperäistä artikkelia oli siteerattu. Tulokset osoittivat, että alkuperäisartikkeliin viitattiin 157 artikkelissa 26 maasta. Suurin osa näistä julkaisusta oli kanadalaisten tutkijoiden kirjoittamia. Kohderyhminä tutkimuksissa olivat erityistarpeiset lapset, palveluntuottajat, tutkijat, perheet ja kolmannen sektorin järjestöt. Tutkimuksen tuloksena raportoitiin viisi teemaa; 1) kokonaisvaltaisen lähestymistavan tukeminen, 2) suosikkisanojen yhdistäminen liikuntaan ja kuntoutukseen sekä hauskanpidon merkitys lasten motivaation edistämisessä, 3) elämänlaadun mittaaminen ja tulosten soveltaminen käytäntöön, 4) tutkimusryhmään liittyvät asiakirjat, sekä 5) ns. muut tekijät (esimerkiksi kuvatakseen ICF – luokituksen osa-alueita ja oppaassa). Useimmissa julkaisuissa esiteltiin suosikkisanat sovelluksena ICF-luokituksesta.
Soper ym. (2021) tutkimuksessa selvitettiin eri maiden palveluntarjoajien käytännön kokemuksia ja sovelluksia suosikkisanojen käytöstä käytännön työssä. Tulokset osoittivat, että suurin osa (66 %, 60/91) oli käyttänyt suosikkisanoja käytännössään ja 76 % (69/91) oli jakanut suosikkisanat ja niiden idean kollegoiden, ystävien ja asiakkaiden kanssa. Tutkimuksessa havaitut täytäntöönpanon haasteet liittyivät kliinisten lähestymistapojen erilaisuuteen (kuten ammattilaisten ja perheiden lääketieteellinen lähestymistapa), resursseihin ja aikaan. Suosikkisanoja oli tutkimuksen mukaan implementoitu käytäntöön perheiden ohjaustyössä, jossa suosikkisanojen kautta edistettiin myönteistä ja vahvuusperustaista lähestymistapaa ongelmalähtöisyyden sijaan. Samankaltaisia tuloksia oli saatu Wright ym., (2021) tutkimuksessa, jossa tutkittiin skootterin käytön mahdollisuuksia CP-vammaisten lasten kuntoutuksessa. Suosikkisanat olivat mahdollistaneet johdonmukaisen ja kokonaisvaltaisen ymmärtämisen toimintakyvystä kaikilla ICF-luokituksen osa-alueilla. Lisäksi suosikkisanojen käyttö mahdollisti vammaisten lasten potentiaalin tunnistamisen, ja sitä kautta voitiin vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja toissijaisten vammojen ehkäisyyn. Suosikkisanoja on otettu käyttöön myös hoito-ohjelmissa, dokumentointijärjestelmissä tai tavoitteiden asettamisessa sekä hyödynnetty opetuksessa, sekä erilaisissa terveydenhuollon koulutusohjelmissa että vanhemmille suunnatuilla kursseilla (Soper ym., 2020). Pizzighello ym. (2022) tutkimuksessa selvitettiin Covid-19 pandemian vaikutuksia CP-lasten toimintakykyyn ICF-luokituksen osa-alueilla. Covid-19 pandemian todettiin vaikuttavan kaikille toimintakyvyn osa-alueille. Suosikkisanojen todettiin mahdollistavan myös vaikutusten havaitsemisen lisäksi resurssien tunnistamisen.
Kerem-Günelin ym. (2023) tutkimuksessa selvitettiin millaiset ikäkohtaiset tekijät vaikuttavat CP-lasten osallistumiseen. Tutkimuksen tuloksissa havaittiin neljän kuudesta F-sanasta “toimiminen”, “kunto”, “perhe” ja “ystävät” olevan tärkeitä lasten osallisuuden edistämisessä. Longon ym. (2023) tutkimuksessa julkaistiin kartoittavan kirjallisuuskatsauksen (scoping review) protokolla, jossa pohdittiin miten tutkimusartikkeleista voisi identifioida interventioita niille CP-lapsille, jotka ovat suuressa riskissä olla oppimatta kävelemään. Tutkimuksessa esitettiin, miten suosikkisanojen avulla voi julkaisuista identifioida suoraan mitattavia asioita sekä ei-suoraan mitattavia asioita. Esimerkiksi lapsen suorituksia kuvaavasta Toiminnasta (Function) mainittiin suoraan mitattavina asioina arviointimittareita, jotka mittaavat toimintaa, kuten PEDI-CAT, WeeFIM, GMFM-66 ja -88, Box and Block Test, Modified Functional Feeding Assessment. Vastaavasti ei suoranaisesti mitattavia asioita olivat esimerkiksi tavoitteellinen, tehtäväkeskeinen harjoittelu, oma-aloitteinen liikkuminen/puhe ja ongelman ratkaisu.
Kokemuksia suosikkisanojen käytöstä Suomen kuntoutuskäytännöissä
Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastenneurologisen yksikön sekä Valteri-koulun kuntoutushenkilöstön näkemysten mukaan Suosikkisanojen käytöstä on hyötyä monialaisessa työssä. Heidän kokemustensa mukaan suosikkisanoja hyödynnetään konkreettisena apukeinona ja viitekehyksenä lapsilähtöiselle, vahvuusperustaiselle monitoimijaiselle työskentelylle. Sanojen avulla voidaan suunnata tekeminen niihin painopistealueisiin, jotka ovat kuntoutumisen kannalta merkityksellisiä. Ne ohjaavat aitoon asiakaslähtöiseen työskentelyyn myös kuntoutussuunnitelmaprosessissa ja ovat tärkeä pohja lapsen, huoltajien ja muiden lapselle tärkeiden ihmisten kanssa tehtävälle kuntoutussuunnitelmalle. Suosikkisanat ohjaavat myös pois diagnoosilähtöisestä ajattelusta kohti lapselle ja perheelle merkityksellisten asioiden tunnistamista ja mahdollistavat lapsen ja perheen oman äänen kuulumisen.
“Vanhempien ja lasten kanssa keskustellessa tuon sanojen kautta näkökulmia lapsen tilanteeseen ja kuntoutukseen. Joskus vanhemmat ja erityistyöntekijät keskittyvät kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa asioihin, joita ei voida kuntoutuksella korjata ja toisaalta joskus huomio kiinnittyy taitoihin, joilla ei ole arjen toimintakyvyn kannalta (eikä tulevaisuuden kannalta) merkitystä. Sanat tuovat hyvän pohjan tavoitteiden asettamiselle ja keskustelulle.”
Suosikkisanojen avulla ammattilaiset kertoivat voivansa keskittyä kuntoutumisen kannalta merkityksellisiin asioihin, kuten liikkeen toistojen sijaan laatuun ja itse toiminnan ja tekemisen tasoon. Sanat mahdollistavat myös mielekkäiden vapaa-ajan tekemisten pohdinnan sekä keskittymisen sosiaalisiin asioihin ja kaveritaitoihin. Sanat auttavat ymmärtämään, kuinka suuri merkitys perheellä on sille, millaista kuntoutusta lapselle suunnitellaan. Sanojen käyttö voi vaatia kokeneelta työntekijältä poisoppimista vanhoista ajattelutavoista. Esimerkiksi ‘Kunto’ sanan hyöty on ollut silmiä avaava, kun sen kautta on voinut perustella liikkumisen tärkeyden esimerkiksi opettajille.
“Tavallisissa kouluissa on edelleen mahdollista, että liikuntaa eniten tarvitseva lapsi vapautetaan kokonaan liikuntatunneilta, ja joissakin tilanteissa huoltajat, jos lapsella on niin paljon terapioita koulun jälkeen, (…) että hän ei ehdi harrastaa tai liikkua yhdessä perheen kanssa.
Ammattilaiset eivät tuoneet suosikkisanojen käytöstä esille varsinaisia haasteita. He olivat kehittäneet työyhteisöissään konkreettisia esimerkkejä siitä, miten sanoja voidaan soveltaa omassa kontekstissaan. He kokivat myös, että ympäristötekijöistä voi helposti tulla este, kuten siitä, että liikuntaryhmiä ei ole helppo löytää erityistarpeita omaaville lapsille tai että ystävyyssuhteiden solmiminen ei aina ole helppoa.
Suosikkisanojen käyttö on todettu hyödylliseksi ammattilaisten yhteisissä keskusteluissa. Kuitenkin konkreettisuus ja yhteinen ymmärrys ICF-luokituksesta ja suosikkisanoista ja niiden merkityksestä ovat olennaisia. Suosikkisanojen käyttö auttaa ammattilaista pohtimaan lapsen ja nuoren toimintakyvyn kokonaisuutta arjen tilanteissa.
“Olemme siis hyödyntäneet Suosikkisanoja oman oppimista tukevan kuntoutuksen sisällöllisissä linjauksissa, koulutuksissa ja monimuotoisesti pyrkimyksissämme vaikuttaa ihmisten ajatteluun.”
Johtopäätöksiä
Suosikkisanojen on todettu olevan tutkimusten ja kokemusten mukaan hyödyllisiä kuntoutuskäytännöissä. (Kuvio 2.) Suosikkisanojen käyttö on mahdollistanut kokonaisvaltaisen sekä johdonmukaisen ymmärryksen luomisen lapsen toimintakyvystä ja vahvuuksien tunnistamisesta. Tämä auttaa myös osaltaan kuntoutuksen yksilöimisessä. Lisäksi lapsen ja hänen läheistensä äänet on saatu kuuluviin, joka on auttanut konkreettisesti kuntoutuksen suunnittelussa. Kuntoutuksen suunnittelussa on myös voitu keskittyä lapselle ja perheelle merkityksellisiin asioihin, ja tämä on helpottanut motivaatiotekijöiden tunnistamista. Suosikkisanat ovat auttaneet yhteisen ymmärryksen rakentamisessa ammattilaisten ja lapsen sekä hänen läheistensä kanssa. Huomion arvioista on myös, että suosikkisanat sopivat kaiken ikäisille ihmisille.
Kuvio 2. Suosikkisanojen hyödyt kuntoutuskäytännöissä tutkimusten ja kokemusten valossa
Suosikkisanat ja niihin liittyvät välineet ovat helppokäyttöisiä luoden hyvän pohjan tavoite- ja kuntoutuskeskusteluun lapsen/nuoren ja heidän vanhempiensa kanssa. Suosittelemme ottamaan suosikkisanat ja suomennetut välineet käyttöön omaan työhön, jotta kaikki lapselle merkitykselliset asiat tulisivat huomioiduksi.
Yhteyshenkilö:
Anu Kinnunen, KT, yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
PL 6, 70201 Kuopio
etunimi.sukunimi@savonia.fi
Lähteet:
Anaby, D., Korner-Bitensky, N., Steven, E., Tremblay, S., Snider, L., Avery, L., & Law. M. (2017). Current Rehabilitation Practices for Children with Cerebral Palsy: Focus and Gaps, Physical & Occupational Therapy in Pediatrics, 37:1, 1-15, https://doi.org/10.3109/01942638.2015.1126880
Bagatini, B., Rezende, V. C., & Martinez, C. M. S. (2022). Scientific productions on the FWords
in the field of child rehabilitation: an integrative review. Cadernos Brasileiros de Terapia Ocupacional, 30, e3231. https://doi.org/10.1590/2526-8910.ctoAR247132312
Cross, A., Rosenbaum, P., Grahovac, D., Kay, D., & Gorter, J. W. (2015). Knowledge mobilization to spread awareness of the ‘F‐words’ in childhood disability: Lessons from a family–researcher partnership. Child: Care, Health and Development, 41(6), 947–953. https://doi.org/10.1111/cch.12249
Gorter, JW. (2019). Zes favoriete woorden (‘F-Words’) in de kinderrevalidatie. Nederlands Tijdschrift Voor Revalidatiegeneeskunde 39(475), 3-6.
Hasrup, A. (2019). Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma – kärkihankkeeseen liittyvät tehtävät. THL Työpaperi 44/2019.
Jeglinsky, I. (2012). Family-centredness in services and rehabilitation planning for children and youth with cerebral palsy in Finland. Väitöskirja. Karolinska Institutet.
Kerem-Günel, M., Arslan, UE., Seyhan-Bıyık, K., Özal, C., Numanoğlu-Akbaş, A., Üneş S., Tunçdemir, M., Çankaya, Ö., Özcebe, H. & Green, D. (2023). Evaluation of daily and social participation of children with Cerebral Palsy across different age groups with a focus on the ‘F’-words: Function, family, fitness, fun, friends and future. Res Dev Disabil. 140:104588. https://doi.org/10.1016/j.ridd.2023.104588. Epub 2023 Aug 9. PMID: 37562097.
Kim, M., Parka, C., Jeonb, H., Choib, J. and Sung, J. & You, S. (2021). Comparative effects of community-based family-child-centered care and conventional pediatric rehabilitation for cerebral palsy. NeuroRehabilitation 49 (2021) 533–546. DOI:10.3233/NRE-210219
Kinnunen, A., Jeglinsky, I., Vänskä, N., Lehtonen, K. & Sipari, S. (2021) The Importance of Collaboration in Pediatric Rehabilitation for the Construction of Participation: The Views of Parents and Professionals. Disabilities 2021, 1, 459–470. https://doi.org/10.3390/disabilities10402021.
Kinnunen, A., Katajapuu, N., Suvinen, A. & Törne, M. (2022). Suosikkisanat ja ICF-luokitus viitekehys. https://canchild.ca/system/tenon/assets/attachments/000/004/279/original/F-Words_Translation_PackageF-Words_frameworkENG-FIN-April01-2023-ACCESS.pdf
Kinnunen, A., Vesterinen, A., Kippola-Pääkkönen, A. & Karhula, M. (2023) Partnership Working among Families, Therapists and Educationalists to Enhance Collaboration Enabling Participation of Children with Intellectual Disabilities. Disabilities 2023, 3, 396–409. https://doi.org/10.3390/disabilities3030026
Koivikko, M. & Sipari, S. (2021). Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry.
Longo, E., Monteiro R., Hidalgo-Robles, Á., Paleg, G., Shrader, C. & De Campos, AC. (2023). Assigning F-words as ingredients of interventions for children with cerebral palsy functioning at GMFCS IV and V: A scoping review protocol. Front. Rehabil. Sci. 4:1110552. https://doi.org/10.3389/fresc.2023.1110552
Oikeusministeriö. (2020). Lasten osallistumisoikeudet Suomessa Tiivistelmä tilannekuvasta ja keskeiset kehittämistarpeet. bfa23bde-fc7b-d9ca-6202-965a97af0570 (oikeusministerio.fi)
Pizzighello, S., Uliana, M., Martinuzzi, M. et al. (2023) The perceived impact of Covid-19 pandemic on the children with cerebral palsy: the parents’ perspective explored within the “6-F words” framework. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 17. https://doi.org/10.1186/s13034-023-00569-z
Paltamaa, J., Karhula, M., Suomela-Markkanen, T., Autti-Rämö, I. (toim.) (2011). Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Kelan tutkimusosasto, Helsinki 2011.
Rosenbaum, P. (2022). The F-words for child development: functioning, family, fitness, fun, friends, and future. Developmental Medicine & Child Neurology 2022 (64): 141–142.
Rosenbaum, A. Cross, A.K. Soper, V. Tomas, D. Grahovac, R. Teplicky, M. & Wright. (2022). The F-words for Child Development: Lessons Learned.
Rosenbaum P, Gorter JW. The ‘F-words’ in childhood disability: I swear this is how we should think! Child Care Health Dev. 2012 Jul;38(4):457-63. https://doi.org/10.1111/j.1365-2214.2011.01338.x. Epub 2011 Nov 1. PMID: 22040377.
Soper, A.K., Cross, A., Rosenbaum. P. & Gorter, J. (2021). Knowledge translation strategies to support service providers’ implementation of the “F-words in Childhood Disability”, Disability and Rehabilitation, 43:22, 3168-3174, https://doi.org/10.1080/01942638.2020.1726551
Soper, A.K., Cross, A., Rosenbaum, P. & Gorter, J. (2020). Service Providers’ Perspectives on Using the ‘F-Words in Childhood Disability’: An International Survey, Physical & Occupational Therapy In Pediatrics, 40:5, 534-545, https://doi.org/10.1080/01942638.2020.1726551
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2020). Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma 2020-2022.
Sosiaali -ja terveysministeriö. (2022). Lääkinnällisen kuntoutuksen ohjautumisen perusteet. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
Särkilahti, U. (2020). Sosiali- ja terveyspalveluiden käyttö erityisperheen arjessa –toiminnan ja ajankäytön näkökulma. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.
UN. (2016). UN Committee on the Rights of the Child (CRC). General Comment No. 20 (2016) on the Implementation of the Rights of the Child during Adolescence, 6 December 2016, CRC/C/GC/20. Available online: https://www.refworld.org/docid/589dad3d4.html.
Valtioneuvosto. (2021). Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Valtioneuvosto, Helsinki.
Wright, M., Twose, D. & Gorter, JW. (2021). Scootering for Children and Youth Is More Than Fun: Exploration of a Feasible Approach to Improve Function and Fitness. Pediatr Phys Ther. 1;33(4):218-225. https://doi.org/10.1097/PEP.0000000000000829. PMID: 34432761.
Julkaisun pysyvä osoite: