Kuntoutusosaamisen vahvistaminen edellyttää tiedon saatavuutta ja levittämistä
Pääkirjoitus, joulukuu 2023
Viimeaikainen muutos suomalaisessa hyvinvointipalvelujärjestelmässä ja tarve hillitä menojen kasvua ovat nostaneet entistä vahvemmin esiin tarpeen kehittää kuntoutusta vastaamaan laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kuntoutuksen uudistamisen perustana tulee olla tutkittu tieto, joka on kuntoutuksen toimijoiden saatavilla ja siten helposti hyödynnettävissä. Kuntoutuksen osaamiskeskittymässä (OsKu), jossa kuntoutuksen koulutusta antavat ammattikorkeakoulut toimivat verkostona, on tunnistettu tarve kehittää kuntoutusalan viestintää ja helpottaa tutkitun tiedon saatavuutta kuntoutusalalla toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille. Tähän tutkimus- ja kehittämistiedon levittämisen ja käyttöönoton tukemisen tarpeeseen avattiin vuonna 2022 verkkolehti Nordic Journal of Rehabilitation, joka julkaisee monipuolista tietoa ajankohtaisista kuntoutukseen liittyvistä tutkimus- ja kehittämishankkeista ja opinnäytetöistä.
Lehden tavoitteena on osaltaan vahvistaa kuntoutusosaamista ja tarjota kuntoutusalan julkaisutoimintaa tukeva maksuton julkaisukanava kuntoutusta koskevan tiedon jakamiseen. Kuten Mika Pekkonen Kuntoutus-lehden 2/2023 pääkirjoituksessa toteaa, on tärkeää edistää työelämälähtöistä kuntoutuksen TKI (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio) -toimintaa ja rohkaista alan toimijoita sitä koskevien tulosten monipuoliseen julkaisemiseen. Nordic Journal of Rehabilitation lehden tarkoituksena onkin parantaa tietoisuutta sekä korkeakouluissa että tutkimusorganisaatioissa tehtävästä soveltavasta tutkimuksesta ja kehittämistyöstä. Julkaisu pyrkii tukemaan tutkitun tiedon ja käytännön kehittämisen vuoropuhelua ja tarjoamaan kuntoutusalan toimijoille kanavan osaamisen kehittämiseen.
Lehti toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun alustalla ja sen toimituskuntaan osallistuvat kuuden eri ammattikorkeakoulun edustajat toimituskunnassa, jonka tarkemmat tiedot löytyvät lehden sivustolta. Lehti noudattaa vertaisarviointiin perustuvaa julkaisukäytäntöä ja julkaisee sekä alkuperäistutkimuksiin perustuvia artikkeleita että katsauksia ja puheenvuorotyyppisiä kirjoituksia. Lehteen toivotaan myös ylemmän korkeakoulutason opiskelijoiden opinnäytetöitä esitteleviä käsikirjoituksia, joiden näkyvyyden lisääminen on yksi lehden tavoitteista. Lehdessä voidaan julkaista suomenkielisten artikkeleiden lisäksi myös ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä.
Tähän mennessä lehdessä on julkaistu kuusi artikkelia, joista kaksi on suomenkielistä ja neljä englanninkielistä. Artikkelien kirjoittajat edustavat monipuolista joukkoa kuntoutusalan toimijoita käsittäen tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Myös artikkelien teemat ovat vaihtelevia, mutta koskettavat monia tunnistettuja yhteiskunnallisia haasteita kuten lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointia, fyysisen aktiivisuuden edistämistä ja ammatillista kuntoutusta.
Yksi merkittävä ajankohtainen teema on mielenterveyden haasteet, joita kaksi julkaistuista artikkeleista käsittelee. Tuorein julkaisu on systemaattinen katsaus, jonka aiheena on lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia edistävät interventiot. Katsaus nostaa esille, että kouluympäristöissä toteutetuilla interventioilla on mahdollista edistää lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä kouluissa. Tulokset tukevat nykyisen hallitusohjelman tavoitetta turvata lapsille ja nuorille suunnattujen mielenterveyttä edistävien toimien mahdollisimman helppoa saatavuutta. Mielenterveysasiakkaiden työhön paluun esteitä selvittäneessä artikkelissa puolestaan kuvataan tekijöitä, jotka näyttivät edesauttavan työhön paluun mahdollisuuksia. Estävänä tekijänä esiin nousi sekä terveydenhuollon kontakteissa että työpaikalla havaitut ennakkoluuloiset asenteet. Sen sijaan asiakkaan sisukkuus ja hänen saamansa sosiaalinen tuki työpaikalla edistivät ajatusta työhön paluusta.
Ikääntyneiden koettua toimijuutta käsittelevässä artikkelissa kirjoittajat toteavat, että artikkelissa esitelty mittari on lupaava työkalu toimijuuden arviointiin ja voi auttaa kuntoutusammattilaisia vahvistamaan ikääntyneelle merkityksellistä toimijuutta.
Työkykykuntoutuksen teemaa käsittelevässä artikkelissa kuvataan henkilöstöhallinnon roolia ja näkökulmia työkyvyn haasteiden ratkaisemisessa, jossa työhyvinvoinnin edistämisen näkökulma näyttäytyi vahvimpana tausta-ajatuksena.
Fyysisen aktiivisuuden edistämiseen liittyvä artikkeli kuvaa kroonisesti sairaiden potilaiden fyysistä aktivisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuten potilaan itseohjautuvuutta ja konkreettisten liikuntamahdollisuuksien tunnistamista, joihin fysioterapeuttien tulisi kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota.
Ammattikorkeakoulujen kuntoutusalan yritysyhteistyötä käsittelevässä artikkelissa tunnistettiin siihen vaikuttavia haasteita ja yhteistoimintaa edistäviä tekijöitä. Kehittämistarpeiksi kuvattiin luottamuksellisten suhteiden ja systemaattisen kehittämisotteen vahvistaminen. Vastaajien mukaan yritysyhteistyön suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä ja strategista työskentelyä. Yrityslähtöisessä yhteistyössä ammattikorkeakoulut näyttäytyivät osaamisen kehittämisen ja kasvumahdollisuuksien tukemisen roolissa.
Lehden uusimmassa artikkelissa käsitellään fysioterapeuttien näkemyksiä ja kokemuksia exoskeleton-kävelyrobotin käytöstä. Tulosten mukaan fysioterapeutit raportoivat positiivisia vaikutuksia kuntoutujien toiminta- ja kävelykykyyn. He myös kokivat laitteen olevan hyvä lisäväline terapiassa ja mahdollistavan monipuolisemman ja intensiivisemmän harjoittelun.
Kiitämme lämpimästi kirjoittajia ja käsikirjoitusten arvioijia julkaistuista artikkeleista ja toivotamme tervetulleeksi sekä uusia lukijoita että monipuolisia kuntoutusalaa kehittäviä käsikirjoituksia.
Sanna Sihvonen, päätoimittaja, yliopettaja, TtT
Kuntoutusinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Piippukatu 2, 40100 Jyväskylä
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Julkaisun pysyvä osoite: