Mitä sitouttaminen on?
Sitouttamisesta (engagement) puhutaan paljon. Tässä blogissa käsitellään sitouttamisen keinoja ja mittaamista. Sitouttaminen tarkoittaa väljästi määriteltynä blogin yhteydessä lukijoiden hankintaa ja lukijakunnan ylläpitoa.
Engagement-käsitteen horjuvuus
Amerikkalainen digimarkkinointi ja sosiaalisen median markkinointi puhuvat jatkuvasti sitouttamisesta eli ”engagementista”. Sitouttamista pidetään tärkeänä kaikessa digimarkkinoissa, mutta itse käsitteen määrittäminen on haasteellista. Kukaan ei ole määritellyt käsitettä ”engagement ” verkkokäytänteenä, mutta kaikki puhuvat siitä. Käsitteen määrittämättömyys tekee ”ilmiöstä” haasteellisen, sillä engagementia käytetään kaikissa yhteyksissä hyvin väljästi. Käsite on varmasti määritelty sanakirjoissa yms., mutta soveltuuko tämä määritelmä verkkotoimintaan, on toinen asia.
Lukijoiden sitouttaminen
Blogin lukijat pysyvät lukijoina niin kauan kuin blogin sisällöt vastaavat heidän tarpeitaan. Blogi voidaan rinnastaa yhteisöön, jonka jäsenet pysyvät yhteisössä niin kauan kuin yhteisö palvelee heidän tarpeitaan. Blogi on rinnastettavissa lehteen ja sen tilaajakuntaan tai uskonlahkoon. Lehti tilataan niin kauan kuin se hyödyttää tilaajaa.
Uusien blogien tärkeys
Uusien sisältöjen tuottaminen on tärkeää seuraajien pysyvyyden kannalta. Yleisö kuluttaa sisältöjä. Sisältöjen ”jatkuva” tuottaminen on eräänlainen muistutus lukijoille blogin olemassaolosta. Päivittämätön blogi unohtuu pian lukijakunnan muistista ja myös hakukoneiden näkyvyysindeksistä.
Hyödyn voima
Mikä tahansa sisältö ei tuota sitoutumista blogeihin. Jokin blogi sitouttaa jonkun, mutta ei toista. Yksilökohtaiset tarpeet vaihtelevat. Lähtökohtana sitouttamisessa, josta voisi käyttää myös nimitystä uskollisuus, on aina lukijan saama hyöty. Miksi hän käyttäisi aikaansa juuri tämän tekstin lukemiseen? Moonin (2014) mukaan sitoutumiseen vaikuttavat positiivisesti seuraavat tekijät:
- sisällön arvo
- käytännönläheisyys, toiminnallisuus ja vuorovaikutteisuus
- uutuusarvo ja ainutlaatuisuus.
Sisällön tulee tuottaa arvoa tai hyötyä lukijalle. Tekstin sisältöä suunniteltaessa kirjoittajan kannattaa miettiä, mitä lukijat saavat korvauksena siitä, että he vaivautuvat lukemaan blogitekstin: mikä hyöty siitä on.
Blogin sisältö, joka on käytännönläheistä ja synnyttää tavalla tai toisella lukijassa toimintaa, koetaan arvokkaaksi. Käytännönläheisyys liittyy osaltaan hyötyyn. Toiminta voidaan ymmärtää myös edelleenjakamisena tai esimerkiksi tekstiin tai muuhun liittyvänä visana tai tietokilpailuna.
Ilmeinen hyöty on myös jakaminen, jonka ymmärtäminen on olennaisen tärkeää kaikessa verkkosivun sisällöntuottamisessa. Lukijoiden sisältöjen jakamishalu lisää aina blogin lukijakunnan sitoutumista ja samalla myös hakukonenäkyvyyttä. Blogin lukijoiden jakamishalukkuus riippuu enemmänkin lukijan ja hänen jakamiskohteensa välisestä suhteesta kuin blogikirjoittajan ja lukijan välisestä suhteesta. Bloggaajan pitää ymmärtää ihmisten (lukijoiden) jakamisen psykologiaa, jotta hän voisi kasvattaa orgaanisesti omaa lukijakuntaansa. Jakamisen psykologia on oma maailmansa. Jakamista on käsitelty Finnish Business Review:n blogissa ”Jakamisen tärkeys blogeissa: miksi jakaminen on tärkeää?”.
Sisällön pitäisi olla myös uutta ja ainutlaatuista, sellaista jota muut sivustot eivät tarjoa. Lisäksi sivuston tulisi tuottaa muita sivustoja enemmän arvoa. Tämä takaa lukijoiden uskollisuuden.
Pelkkä tekstisisältö on usein lukijan kannalta yksitoikkoista. Kuvat, kaaviot, infograafit, videot yms. visuaaliset keinot lisäävät lukijan mielenkiintoa.
Päivitysten tärkeys
Blogin näkyvyyteen ja hakukonelöydettävyyteen vaikuttavat sivujen päivitykset. Blogia kannattaa hoitaa ja päivittää. Päivityssuositus on kerran viikossa. Blogisivujen muutokset ja päivitykset lisäävät Google-näkyvyyttä, sillä hakukone reagoi hakusanojen järjestystä muodostaessaan uusittuihin sivuihin paremmin kuin muuttumattomiin. Muutokset ja päivitykset lisäävät sivujen PR (PageRange) -arvoa. PR-luku mittaa sivun merkitystä. Arvot vaihtelevat välillä 0–10. (Kananen 2018.)
PR-lukuun vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten sivulle tulevat linkitykset ja linkittäjän maine eli oma PR-luku. Omien sivujen PR-luvun voi tarkistaa useammallakin ilmaisohjelmalla, kuten esimerkiksi (mt.):
-
-
- www.pagerankme.com.
-
Lukijakunnan analysointi
Ilman verkkosivuilla olevaa analysointiohjelmaa kirjoittaja toimii sattumanvaraisesti. Hän ei tiedä, mitkä sisällöt toimivat ja mitkä eivät. Yksinkertaisimmillaan analyysi voi perustua Google Analytics-sovellukseen, joka asennetaan verkkosivuille. Sovellukseen voidaan tutustua osoitteessa: https://www.google.com/analytics/#?modal_active=none.
Bloggaajan kannattaa seurata sivustoilla kävijöiden määriä ja sitä, mistä lukijat tulevat ja miten he reagoivat sisältöihin (kommentit). Kaikki vierailijat eivät kommentoi sivuja. Vierailijamäärien perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä sisällön onnistumisesta.
Sisällöt, joiden teemat synnyttävät kommentointia tai ”pohinää”, kannattaa huomioida uusia sisältöjä suunniteltaessa.
Sitouttamisen keinoilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, jos sitouttamista ei voida arvioida eikä mitata. Tosin toimimalla edellä mainituilla keinoilla voidaan lukijakunnan sitouttamista lisätä, mutta se jää arvailujen varaan. Blogeihin tarvitaan mittarit, joilla voidaan mitata sitouttamista ja tavoitteiden toteutumista.
Sitouttamisen mittaaminen: mittarit
Kuvio 1. Sitouttamisen arvioinnissa tarvitaan mittareita (Kuva: Pixabay)
Sitouttamisen mittaamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että mittari pystyy tuottamaan mittaustuloksia. Tässä asiassa ollaan riippuvaisia analyysiohjelmien tarjonnasta eli siitä, mitä ne pystyvät mittaamaan.
Mittauksen kohteen täytyy olla oleellinen. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteen pitää olla toiminnan kannalta oleellinen. Mitä tahansa ei kannata mitata pelkän tiedontarpeen vuoksi.
Patel (n.d.) ehdottaa sitouttamisen mittaamiseen seuraavien muuttujia (mukaillen):
- kommentointi
- jakaminen
- vierailuaika
- lukeminen
- linkitykset
- keskustelu.
Kommentointi näkyy suoraan blogin yhteydessä olevassa kommentointiosiossa. Tähän ei tarvita analyysiohjelmaa. Jakaminen tapahtuu yleensä sosiaalisen median kanavien, kuten Facebook, LinkedIn, Instagram, Pinterest, Twitter ja Snapchat kautta. Somekanavan käyttö jakamisessa riippuu sisällöstä ja sen sopivuudesta kanavaan. Vierailuaika saadaan esimerkiksi Google Analytics -ohjelman avulla. Lukemisen etenemistä ja syvyyttä sisältörakenteessa voidaan mitata erilaisilla applikaatioilla kuten Crazy Egg:llä ja Analytics Talk:lla. Verkossa on tarjolla useampia ns. heat-map -applikaatioita. Heat-map -applikaatiot löytyvät verkosta googlettamalla ” heat maps”. Blogisivulle tapahtuivat linkitykset ovat osoitus sivuston laadusta ja auktoriteetista. Keskustelut indikoivat onnistuneista sisällöistä. (Mt.)
CTA blogin loppuun
Lukijat ovat tottuneet verkkosivuilla toimintakehotteisiin (call-to action, CTA). Tätä käytäntöä ei saa unohtaa blogitekstin lopussa, jotteivat lukijat jää epätietoisiksi siitä, mitä hänen tulisi tehdä seuraavaksi. Toimintakehotteet toimivat konversiopisteinä eli osoittimina siitä, että lukija on tässä tapauksessa päässyt tekstin loppuun. Nyt hänen toivotaan tekevän jotain: tykkäävän sisällöstä, jakavan sivua, arvioivan sisältöä, tilaavan seuraavan blogin jne. (Kananen 2018.)
Yhteenveto
Sitouttaminen on tärkeä blogiyleisön seurannan keino. Sitouttamista seurataan sivuilla lukijoiden tekemien toimintakehotteiden avulla (CTA eli call to action), joita ovat mm. kommentointimahdollisuus, kysymysten teko, linkitykset (lisätietoa aiheesta) ja jakamiset, lisätietojen pyyntö tai omien yhteystietojen antaminen sekä vierailuaika.
Kirjoittaja
Jorma Kananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketalous, tutkimuksen ja kehittämisen yliopettaja, jorma.kananen (at) jamk.fi. Blogin kirjoittaja on julkaissut useita kirjoja digimarkkinoinnin ja sosiaalisen median alalta. Tämä blogi liittyy kirjaan ”Blogi yrityksen strategisena asiakasajurina”.
Lähteet
Kananen, J. 2018. Yrittäjän sosiaalisen median strategiaopas: 20 päivässä some-osaajaksi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja.
Moon, G. 2014. Why People Share: The Psychology of Social Sharing. Blogikirjoitus CoSchedule:n blogissa 2.10.2014. Viitattu 1.5.2017. https://coschedule.com/blog/why-people-share/.
Patel, N. N.d. How to Correctly Measure Your Content’s Engagement. Blogikirjoitus Neil Patel:n blogissa. Viitattu 2.6.2018. https://neilpatel.com/blog/correctly-measure-contents-engagement/.